Yksi Akaan Seudun verkkolehden tämän viikon lukijamagneeteista on ollut uutinen Toijalan satamaan suunnitellusta korkeatasoisesta gastrobar-ravintolasta.
Jutussa kerrottiin, että ravintolaa varten pystytetään satamaan uusi rakennus, jonka 200 neliön kokonaispinta-alasta puolet on umpiseinää ja puolet lasia.
Uudisrakennuksen sijoituspaikka ei ole vielä tarkkaan selvillä. Ravintolaa suunnittelevan yrittäjän mukaan Akaan kaupungin tekninen toimi kertoo, ”mihin kohtaan voi vetää sähköä, viemäriä, vettä ynnä muuta sellaista”.
– Johonkin keskusnurmen ympärille, ei siinä vaihtoehtoja kovin montaa ole. Tarkka paikka on sinänsä samantekevä, joka paikasta näkyy vesi ja rakennus näkyy joka paikkaan, yrittäjä kertoi Akaan Seudussa.
Hänen mukaansa ravintolaa ei tehdä helpoimman kautta vaan ennemmin haasteen kautta. Yksi haaste voi olla vuonna 2013 hyväksytty sataman asemakaavan ensimmäinen vaihe.
##########
Vuosikymmeniä uinuneen Toijalan sataman palveluja on parin vuoden aikana lisätty kovalla vauhdilla. Kaupallinen karavaanareiden matkaparkki vaati nopean kaavamuutoksen kesällä 2020, koska rakenteet tehtiin osittain puistoalueelle ja luontopolun ja tielinjauksen päälle. Metsääkin oli kaadettava sukkelasti.
Keväällä 2021 tanner tömisi ja puuta kaatui taas, kun sataman pelikenttien, ratagolfin ja ravintola-alueen tieltä kaadettiin kovalla vauhdilla satakunta runkoa lintujen pesimäaikana ilman, että esimerkiksi harvennus- ja hakkuuprojekteissa normaalisti mukana olevalta kaupunginpuutarhurilta olisi kysytty mitään.
Kaupunginpuutarhuri totesi Akaan Seudulle toukokuussa, ettei hän voi kommentoida hanketta jossa ei ole ollut mukana.
– Kaupunki hoitaa viralliset hakemukset, kuulemiset ja lausunnot Lupapiste.fi:n kautta, kaupunginpuutarhuri totesi.
Pelikentät ovat alueella, johon niitä kaavan mukaan saa sijoittaa. 200 neliön ravintolarakennus järvinäköalalla sen sijaan kuulostaa haasteellisemmalta suhteessa valtuuston hyväksymään asemakaavaan, jossa, kuten tiedetään, osoitetaan kunnan osa-alueen käytön ja rakentamisen järjestäminen ja siten luodaan perusta maanomistajien ja kunnan välisten suhteiden muotoutumiselle.
Ravintolalle ei sataman alueen asemakaavassa ole mitään paikkaa. Kaavassa on yksi ohjeellinen rakennusala matkaparkin ja järven väliin jäävässä metsässä, jonne saa sijoittaa kesäteatteria ja muuta esiintymistä palvelevia lava- ja katsomorakenteita sekä toiminnalle tarpeellisia huoltorakennuksia pukeutumis-, peseytymis-, wc- ja varastotiloja varten yhteensä enintään 100 kerrosneliötä.
Nykyisen uimarannan nurmikkoalueen reunalle, parkkipaikan laitaan, saa rakentaa 150 kerrosneliötä uimarantaa palvelevia huoltorakennuksia sauna-, pukeutumis-, wc- ja kioskitiloja varten.
##########
Akaasta on viime vuosina kehittynyt kaavamuutosten ja poikkeuslupien luvattu maa sekä julkisessa että kaupallisessa rakentamisessa. Tällaisella toiminnalla voidaan saada pikavoittoja elin-, veto- ja pitovoimataistelussa. Toinen vaihtoehto olisi pitkäjänteinen ja poukkoilematon maankäyttö, joka ei synnyttäisi sudenkuoppia ja suonsilmiä tulevien hankkeiden haitaksi vaan houkuttelisi kaupunkiin kenties isojakin tekijöitä ja projekteja.
Karavaanarien matkaparkin toiminta kaikelle kansalle avoimen sataman vilkasliikenteisen sisääntuloväylän vieressä ei ole ollut täysin ongelmatonta. Jos kaupunki sataman seuraavankin rakennushankkeen alkumetreillä suo hyväksyntänsä ”Tarkka paikka on sinänsä samantekevä”-ajattelulle ja antaa ymmärtää, että tekninen toimi päättää rakennuspaikan sen mukaan, mihin voi vetää putkia ja kaapeleita, saattaa Vanajan rannalla käydä kuin entisellä Viialan nahkatehtaalla konsanaan. Se ei ole kenenkään etu.
Mikko Peltoniemi
Kirjoittaja on Akaan Seudun toimittaja
Kommentointi on suljettu.