Viialan Naisvoimistelijat kehitti toimintaansa koronan aikaan – ”Koko kevät jumpattiin etänä”

29.10.2021 11:00

Tuntien musiikit ja liikkeet suunnitellaan itse ja tietysti niistä yhdessä jutellaan, ettei tule valittua ihan samoja biisejä ja liikkeitä kaikille tunneille. Muutoinkin on hyvä tietää missä mennään, jos vaikka tuuraa toista jollain kertaa, Johanna Riekko-Paasikangas (vas.) ja Eerika Rautanen (oik.) kertovat. Kuva: Kukka Salmiovirta.

Viialan Naisvoimistelijat ry:n juhlavuosi on parhaillaan käsillä. Yhdistys täyttää tänä vuonna 95 vuotta, mutta suuret juhlat jäävät toteuttamatta.

– Sovimme yhdessä johtokunnassa, että panostetaan sitten täysillä 100-vuotisjuhliin, toteavat Eerika Rautanen ja Johanna Riekko-Paasikangas, molemmat johtokunnan jäseniä ja jumppien vetäjiä.

– Meillä on viisi vuotta aikaa suunnitella hienoja satavuotisjuhlia. Nyt keskitytään tarjoamaan monenlaista jumppaa ja treeniä ihan livenä, kun koronarajoitukset sen taas mahdollistavat, ohjaajat tuumivat.

Uusia aluevaltauksia

Lankutus on mukana monella tunnilla. Johanna (takana) tarkistaa, että Eerika (edessä) tekee liikettä tehokkaasti. – Tunnilla kaikilla saa olla kivaa, liikkeet voi tehdä juuri niin kuin itse pystyy tai haluaa, rohkaisee Eerika. Kuva: Kukka Salmiovirta.

Korona on pakottanut myös Viialan Naisvoimistelijat uusiin aluevaltauksiin. Etäjumpat ovat olleet tarjolla aina rajoitusten estäessä fyysisen yhdessäolon.

– Keväällä 2020 kun rajoitukset olivat tiukimmillaan, meillä lanseerattiin Facebook-etäjumpat, suljetuin ryhmin. Koko kevään sitten jumppaajat jumppasivat etänä, kuka missäkin. Minä ja Ira Ådahl-Rautanen vedettiin etäjumppia ja huomattiin, että onnistuihan se alun harjoittelun jälkeen, Eerika toteaa.

Eerika lisää, että kivampi silti on jumpata ihan livenä samassa tilassa ryhmän kanssa.

Korona on pistänyt vauhtia muihinkin uudistuksiin.

– Kun kesällä sai taas jumpata yhdessä ulkona, niin lanseerasimme halvemman kesäjäsenyyden tarjolle, valottaa Johanna ja toteaa sen olleen hyvä ratkaisu.

Tiistaisin ja torstaisin jumppaajat pääsivät ulos yhdessä. Tarjolla oli muun muassa Letkeet lanteet –teema. Pääasia oli, ja on yhä edelleen, että kaikilla on hauskaa ja turvallista.

– Sosiaalista mediaa on täytynyt ottaa myös haltuun ihan eri tavalla kuin ennen. Tässä kohtaa se on ollut luontevaa, kun muutoinkin olemme koittaneet uudistua tiedottamisessa, maksukäytännöissä ja muussa, pohtii Johanna.

Lasketaan kymmeneen, se riittää!

Osalle ihmisistä saattaa olla kynnys lähteä ryhmäjumppaan oli tunnin teema mikä hyvänsä. Entä jollei pysy mukana liikkeissä tai kääntyy väärään suuntaan?

– Hei, mun jumpalla ei tarvitse osata kuin laskea kymmeneen. Se riittää. Liikkeitä tehdään aina kymmenen. Kaikki muu on ihan vapaata ja jokainen tekee itselleen sopivaan suuntaan ja tahtiin, Johanna toteaa.

– Pääasia, että on hauskaa ja saa liikkua. Tilaahan meillä on hyvin, varsinkin silloin kun treenit on Metsälinnassa, hymyilee Eerika.

Kiinnostus liikkumiseen on kova

Tivattaessa koronan tuomista vaikeuksista ja syksyn käynnistymisestä Eerikaa ja Johannaa pohdituttaa.

– Hassua sanoa, mutta tämä on ollut meille paras vuosi viime aikoina. Jäseniä on tullut hurjasti lisää ja jumpat ovat suosittuja. Mukaan on tullut väkeä myös Toijalasta, Urjalasta ja Lempäälästä. Tässä näkyy varmasti ihmisten halu pitää huolta kunnostaan ja toisaalta halu nähdä muita ihmisiä turvallisesti, miettii Johanna.

– Meillä kaikki toiminta on matalan kynnyksen toimintaan, joten mukaan on helppo tulla. Turvavälit saadaan hyvin pidettyä isossa tilassa ja Metsälinnahan on melkein puolivälissä Toijalaa ja Viialaa. Sijainti on hyvä, lisää Eerika. Lisäksi suosioon voi vaikuttaa se, että nykyään hyväksymme myös Edenredin ja ePassin maksuvälineenä.

Talkoohengellä jatketaan eteenpäin

Viialan naisvoimistelijat toimivat pääosin talkoovoimin. Palkkakustannusten puuttuessa korona ei kurittanut yhdistystä niin rajusti. Kukaan ei ollut lomautusuhan alla eikä toiminta rahan puutteen vuoksi ollut kaatumassa. Johanna kertoo johtokunnan yhdessä pohtineen kyllä tiiviisti sitä mitä voi, saa ja uskaltaa tehdä, mutta talous pysyi hanskassa.

– Ryhmät ja jumpat vedetään rakkaudesta lajiin, talkoohengellä, toteaa jo toisen polven ryhmänvetäjä Eerika.

Vetäjille tarjotaan tarvittaessa mahdollisuutta kouluttautua, mutta ammattimaisuus ei ole edellytys. Johanna kertoo lähteneensä mukaan ensin omien lasten naperojumpan vetäjänä ja sittemmin siirtyneensä vetämään muita ryhmiä.

– Tämä on vaan niin kivaa, toteavat molemmat.

Kukka Salmiovirta