Moni akaalainen löytää itsensä silloin tällöin tilanteesta, jossa Tampereen keskusta kutsuu ja pitäisi osata ajaa niin sanotusti isolla kirkolla. Tehtävästä on tullut entistäkin vaativampi sen jälkeen, kun raitiovaunuliikenne Tampereella alkoi. Usein toistuneet uutiset raitiovaunujen ja autojen välisistä törmäyksistä eivät ainakaan lievennä tottumattomien kuljettajien tuntemaa jännitystä uutta tilannetta kohtaan.
Kysyimme ammatikseen autoilevalta Taksiliikenne Mikkolan taksinkuljettaja Jarmo Kaistilta vinkit raitiovaunun kohtaamiseen liikenteessä. Kaisti poikkeaa työn merkeissä Tampereen keskustassa useamman kerran viikossa.
– Ajan sinne keskimäärin kerran päivässä, parhaimpana päivänä jopa kolmesti, Kaisti kertoo.
Yhtä ja samaa reittiä Kaisti ei rullaa. Joskus mukana on vanhempi henkilö matkalla lääkäriin, joskus oppilaita matkalla kouluihinsa.
– Toimintakeskukseen mennään ja Taysissa käydään usein, Kaisti jatkaa.
”Ratikkaa ei ole kukaan kehunut”
Ratikoiden ilmestyminen katukuvaan jännitti Kaistia etukäteen.
– Onhan se maalaiselle vähän outoa, totta kai sitä vähän jännitti. Eipä ratikoita ole siellä kukaan ainakaan kehunut, Kaisti kertoo.
– Ei etukäteen eikä näin jälkikäteen, kun ne ovat alkaneet liikkua. Rakennustyöthän siellä kuitenkin enemmän häiritsi kuin nämä itse ratikat. Liikenne oli monta vuotta niin sekaisin, Kaisti muistaa.
Kun Kaisti oppi kiertämään tietyömaat, hän oppi samalla kiertämään monta nyt ratikan takia hankalaa paikkaa.
– Teiskontien alue on semmoinen, että siihen en mene. Se kannattaa kiertää Hervannan valtaväylän kautta, kun menee Taysille. Keskustan aluetta koitan välttää parhaan taitoni mukaan ja hyvin olen onnistunutkin siinä, Kaisti sanoo.
Kaisti perustelee kohtaamisten välttämistä turvallisuudella, vaikka kohtaamissäännöt olisivatkin hanskassa.
– Varottava niitä on. Kun ratikka jostain päin on tulossa, kaikki liikennevalot muuttuu punaiseksi ja ruuhkauttaa kaikki Hämeenpuistot ja ihan kaikki alueet siinä keskustassa. Ratikat menee ensiksi ja autoilijat vasta sitten, Kaisti toteaa.
Kaisti pitää järjestelyä siinä mielessä hyvänä, että se vähentää ratikoiden ja autojen kohtaamisia.
– Sillä lailla se on hyvin tehty, mutta se tosiaan sitten ruuhkauttaa liikenteen, Kaisti muistuttaa.
Risteykset usein tukossa
Muun muassa risteysten ruuhkautuminen on ratikoiden myötä lisääntynyt. Autoilija siis uskoo mahtuvansa ylittämään risteyksen, mutta liikennevirta risteyksen toisella puolella tyssääkin ja risteyksen yli yrittänyt auto jää risteykseen estämään risteävää liikennettä.
– Kun kaikilla ei ole sitä pelisilmää, ruuhkautetaan risteykset. Sitä ongelmaa siellä on paljon. Liikennevalotkaan ei toimi synkronoidusti kunnolla. Ajetaan sinne vaan kaikki jonossa eikä huomata jättää risteystä auki, Kaisti harmittelee.
Ratikan tulon myötä Tampereen keskustaan lisättiin Kaistin mukaan uusia liikennevaloja, jotka sotkivat valojen keskinäistä synkronointia.
– Toki liikenne toimi kaikkiaankin paremmin, kun ei ollut ratikkaa pysäyttämässä sitä liikennettä.
Bussien määrä on säilynyt ratikan ilmaantumisesta huolimatta entisellään.
– Ainakin toistaiseksi. Saa nähdä kuinka ajan myötä käy, kun ihmiset oppii käyttämään ratikoita, Kaisti pohtii.
Ratikka tulee puheeksi asiakkaiden kanssa varsinkin silloin, jos asiakas sattuu olemaan tamperelainen.
– Kyllä ratikka joka kerta tulee niiden kanssa puheeksi. Asiakkaat ovat kertoneet, että esimerkiksi bussilinjoihin on tehty sen tyyppisiä muutoksia, että asiakas voi joutua kävelemään parin sadan metrin sijaan pari kilometriä pysäkille, Kaisti sanoo.
Millaisia terveisiä ammattiautoilijalla on ratikan kenties ensimmäistä kertaa kohtaavalle perusautoilijalle?
– Ennakoivaa ajoa kannattaa harrastaa, liikenteen pelisilmä pitää olla kunnossa. Ratikan ohella siellä liikkuu paljon autoja, busseja ja muuta. Yleinen huomioon ottaminen korostuu. Liikenne on aina kaikkien vastuulla. Pitää huomioida liikennettä, ja Tampereella nyt muuttuneessa tilanteessa erityisesti, Kaisti vinkkaa.
Raitiovaunuvalot
Kolmionmallinen raitiovaunuvalo toimii eri periaatteella kuin perinteinen liikennevalo. Kun ratikkaa ei ole lähimailla, raitiovaunuvalo on pimeänä ja liikenne kulkee tuttujen sääntöjen mukaan.
Raitiovaunuvalon tarkoituksena on pysäyttää muu liikenne, jotta ratikka pääsee risteyksestä suoraan läpi. Raitiovaunuvalo antaa ratikalle etusijan myös liikenneympyrässä.
Erityistä huomiota tarvitaan risteyksissä. Autoliikenteen on ennakoitava risteykseen ajaessaan, että pystyy ylittämään koko risteyksen vihreän valon aikana.
Raitiovaunuvalojen toimintaperiaate
Opastin on pimeänä, kun ratikkaa ei ole lähimailla.
Kun opastin näyttää nopeasti vilkkuvaa keltaista valoa, tielläliikkujien tulee olla erityisen varovaisia raitiotietä ylittäessään.
Kun kiinteä keltainen valo syttyy 3–5 sekunniksi, kulkuneuvo tulee pysäyttää, mikäli sen pystyy tekemään turvallisesti. Ratikka on jo lähellä!
Kun kaksi punaista valoa syttyy, risteykseen ei saa enää missään tapauksessa ajaa. Ratikka kulkee risteyksen läpi.
Kun ratikka on mennyt, raitiovaunuvalo vilkuttaa vielä muutaman sekunnin keltaista, sen jälkeen valot sammuvat ja liikenne jatkuu tuttujen sääntöjen mukaan.
Ratikka tasa-arvoisessa risteyksessä
Tasa-arvoisessa risteyksessä ratikalla on etuajo-oikeus, joten kuljettajien on syytä totutella vilkaisemaan myös vasemmalle risteykseen saapuessaan.
Suojatie
Suojateillä tien ja radan yli kulkevat suojatiemerkinnät. Yleensä kohdalla on myös valo-ohjaus. Ratikka väistää suojatiellä jalankulkijaa. Tarkkaavaisuus on silti tarpeen, sillä raskas vaunu ei pysty äkkipysähdyksiin eikä voi väistää.
Valo-ohjattujen suojateiden lisäksi jalankulkijoilla on mahdollisuus ylittää katu ylityspaikkojen kohdalla.
Lähde: www.tampereenratikka.fi
