”Toimialajohtajille lisää valtuuksia, kyllä heidän pitäisi oma toimialansa tietää” – Pääluottamusmiehet kertovat omat näkemyksensä Akaan kaupungin työntekijöiden työhyvinvoinnin tilanteesta

Jytyn pääluottamusmies Satu Kari (vas.) ja työsuojeluvaltuutettu Jutta Kuitunen kävivät kertomassa omia näkemyksiään Akaan kaupungin työntekijöiden työhyvinvoinnin tilanteesta. Kuva: Helmi Lehtonen.

Akaan kaupungin palveluksesta poistuu tiheään tahtiin työntekijöitä, jopa johtavia viranhaltijoita lähtee silloin tällöin uusiin haasteisiin. Lähdimme selvittämään, voisiko kaupungin työyhteisön työhyvinvoinnista löytyä selitystä sille, miksi näin tapahtuu.

Kutsuimme saman pöydän ääreen keskustelemaan Jytyn pääluottamusmies Satu Karin, työsuojeluvaltuutettu Jutta Kuitusen, Jukon pääluottamusmies Raimo Hietalan, JHL:n pääluottamusmies Päivi Lehmusvirran sekä SuPerin pääluottamusmies Sari Peltomäen ja pyysimme heitä kertomaan, mikä on työntekijäpuolen näkemys kaupungin työntekijöiden työhyvinvoinnin tilanteesta.

Liian pieni resurssi työhyvinvoinnissa

Pääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutettu näkevät kaupungin organisaatioon lisätyn, määräaikaisen työhyvinvointikoordinaattorin tervetulleena lisänä ja vahvistuksena. Organisaatio on edelleen tästä kohtaa erittäin ohut.

– Monikaan ei esimerkiksi tiedä, kuinka järjettömän paljon kaupungin henkilöstöjohtajalla on töitä. Siinä olisi moni jo kaatunut, Raimo Hietala näkee.

Ennen määräaikaisen työhyvinvointikoordinaattorin palkkaamista henkilöstöjohtaja oli käytännössä ainoa henkilöstöresurssi, joka kaupungilla oli.

– Palkkasihteereitä lukuun ottamatta, joilla on sitten taas ihan eri roolit, Satu Kari toteaa.

– Työsuojelupäällikönkin tehtävät kuuluvat vielä tehtäväkenttään. On aivan hirveä potti hoidettavana, Jutta Kuitunen muistuttaa.

Liian matala organisaatio kaikilla hallinnonaloilla

Muilla Akaan kokoisilla kaupungeilla on sivistyssektoreilla tukevammat organisaatiot, joista löytyy muun muassa opetuspäälliköt, Raimo Hietala näkee. Kuva: Helmi Lehtonen.

Työntekijätaholta tulee pääluottamusmiehille palautetta siitä, miten esimiehillä ei ole aikaa siihen tai tuohon.

– Meillä on ihan oikeasti kapea se hallinnon ala joka ikisellä toimialalla. Esimies ja siitä sitten suoraan toteuttava taso. Kaikki säätäminen, sopiminen ja hoitaminen on usein yhdestä ihmisestä kiinni, maksimissaan kahden ihmisen harteilla, Kari kertoo.

Kari näkee organisaation heikkenemisen alkaneen Kylmäkoski-liitoksesta. Silloin tehtiin päätökset, joiden mukaan hallinnon henkilöstömäärä tiputetaan liitoksen jälkeen liitosta edeltäneeseen määrään.

– Siitäkin on sittemmin menty jo alaspäin, Kari laskee.

– Sivistyssektoreilla tämän kokoisissa kaupungeissa ei näin kapeita organisaatioita ole. Akaasta puuttuu väliporras, opetuspäällikkö, joka esimerkiksi koordinoi virkarakennetta. Opetuspuolen virat ovatkin viime aikoina jääneet jonkin verran roikkumaan, Hietala kokee.

– Ei sivistysjohtajalla ole mitenkään sellaiseen aikaa. Hänelle kuuluu koko sivistyssektori. Kulttuuri-, vapaa-aika-, liikunta- ja opetuspuoli. Tämä on yksi esimerkki siitä, miten kapeita nämä sektorit ovat, Hietala jatkaa.

– Useampi toimialajohtaja toimii Akaassa myös tehtäväaluejohtajana ja sitten on taas useampi tehtäväaluejohtaja, joka toimii tulosalueen johtajana. Eli väliporras jää kokonaan pois, Kari vahvistaa.

– Lisäksi esimiehet vielä osittain osallistuvat operatiiviseen toimintaan, Kuitunen toteaa.

– Nythän kuulee monesti, että hyvään työhyvinvointiin kuuluu esimiestyö. On esimiehistä kiinni, kuinka henkilöstö voi. En allekirjoita sitä väitettä ihan kokonaan, mutta totta kai se on osa totuutta ja sitten jos jo organisaation yläpäästä prakaa, kun aikaa ei vaan ole joka ikiseen asiaan, niin polku on valmis, Kari kuvaa.

Esimiehille aikaa henkilöstöjohtamiseen

Jutta Kuitunen toivoisi, että esimiehet saisivat aikaa tehdä henkilöstöjohtamista.

– Se pitäisi olla niin, että 10 prosenttia muuta työtä ja 90 prosenttia henkilöstöjohtamista. Ne ovat vähän niin kuin toisin päin meillä Akaassa. Henkilöstöjohtajalla ei yksinkertaisesti ole ollut aikaa paneutua työsuojeluasioihin. Meillä kanssakäyminen on ollut hyvin vähäistä, Kuitunen kertoo.

Uuden työhyvinvointikoordinaattorin myötä tähän on nyt tulossa muutos.

– Nyt alamme säännöllisesti koordinaattorin kanssa tapaamaan ja viemään ajankohtaisia asioita eteenpäin. Valitettavasti vain hänkin on määräaikainen, Kuitunen harmittelee.

Myös työntekijöistä pulaa

JHL:n pääluottamusmies Päivi Lehmusvirta (vas.) ja SuPerin pääluottamusmies Sari Peltomäki kertoivat omien edustettaviensa kokemuksia työhyvinvointikysymykseen. Kuva: Helmi Lehtonen.

Hoitopuolella Akaan työhyvinvointi uhkaa myös vaikea hoitajapula, Sari Peltomäki muistuttaa.

– Se on valtakunnallinen ongelma. Käsipareja tarvittaisiin lisää. Sijaisista on huutava pula, hakijoita ei ole, Peltomäki sanoo.

Sari Peltomäki. Kuva: Helmi Lehtonen.

– Vaikka on vajausta, kaikki kuitenkin hoidetaan hyvin. Vielä on jaksettu painaa ja kaupunki on myös huomioinut hoitajia. On saatu muun muassa juotavaa ja hedelmiä. Tämmöiset pikkujutut ovat suuria asioita, mitkä tuntuvat henkilöstöstä mukavalta, Peltomäki kiittää.

Opetuspuolella työntekijöitä on, mutta työhyvinvointia rassaa työsuhteiden määräaikaisuus.

– Viialan päässä 40 prosenttia henkilöstöstä on määräaikaisia. Se on ihan käsittämätöntä, Hietala toteaa.

Talouden tasapainotusohjelmalle sapiskaa

Päivi Lehmusvirta. Kuva: Helmi Lehtonen.

Hietala kokee, että ensimmäisen talouden tasapainottamisohjelman jälkeen kaupungin työhyvinvointi alkoi voida pahoin.

– Tehtiin vajaan 60 henkilötyövuoden säästöt Akaassa. Siinä rupesi kuormittumaan työntekijät. Nyt esimerkiksi opetusryhmien koot ovat ihan naurettavat, suoraan sanoen. Kun keskustelen muiden kuntien pääluottamusmiesten kanssa, ne pyörittelevät päätään ja sanovat, että ei tuo ole mahdollista, Hietala kertoo.

– Meillä on valtuustossa päätetty, että meillä on matemaattinen jako oppilasmäärissä ja jakaja on 32. Eihän sitä päätöstä voi tehdä matemaattisesti, vaan se pitää tehdä pedagogisesti, Hietala muistuttaa.

– Suomessa luokkakokojen keskiarvo yläkouluissa on 17–18. Sitä se on esimerkiksi Valkeakoskella. Akaassa huidellaan ihan eri sfääreissä. Kyllähän se kuormittaa opettajaa, mutta huoli on oppilaista, Hietala jatkaa.

– Henkilö kun eläköityy, toimea ei täytetä ja tehtävät jaetaan vaan muille. Ne kuormittaa sitä jäljelle jäävää sakkia, Kari kertoo omien edustettaviensa tilanteesta.

”Kaikki kulminoituu poliittiseen tahtotilaan”

Jutta Kuitunen. Kuva: Helmi Lehtonen.

Pääluottamusmiehet kaivavat ongelmien juurisyyksi Akaan valtuutettujen tekemät päätökset. Valtuusto jakaa kakun, Hietala muistuttaa.

– Kaikki kulminoituu poliittiseen tahtotilaan. Virkamiehet tekevät työnsä saamillaan resursseilla, ja jakavat niitä taas alemmas ja alemmas. Jos meillä on poliitikkoja, jotka kokevat, että henkilöstö on vain kuluerä ja sen parempi, mitä vähemmän henkilöstöä on, niin se on ongelma, Hietala sanoo.

Hietala myös muistuttaa, että asioita valmistelevat virkamiehet ovat alansa ammattilaisia.

– Luottamushenkilöt saattavat kyseenalaistaa heidän valmistelunsa ja lähteä muuttamaan heidän esityksiään jopa pyytämättä lisätietoa tai selvityksiä, Hietala pohtii.

– Jossain juhlapuheissa sanotaan, että kaupungin henkilöstö on voimavara. Tuntuu ihan kivalta, mutta ei se tuolla konkretiassa näy. Valitettavan vähän on niitä luottamushenkilöitä, jotka ottavat kentälle yhteyttä ja kysyvät lisätietoja. Eikä oteta yhteyttä edes johtaviin viranhaltijoihin, vaikka esityslistalla on yhteystiedotkin. Mennään vaan kokoukseen ja ollaan oman mielipiteen kanssa siellä, Kari sanoo.

– Ja jos pääluottamusmiehenä otat yhteyttä lautakunnan jäseniin, et välttämättä saa yhtään vastausta. Niinkin on käynyt, Päivi Lehmusvirta kertoo.

– Aina valtuustokauden vaihtuessa suuri merkitys on perehdytyksillä, mitä luottamushenkilöille pidetään. Perehdytetään sekä kokouskäytännöistä yleisesti että eri lautakuntien tehtäviin. Valitettavaa on se, että kaikki luottamusmiehet ei niihin osallistu, kun velvoittaa ei voi. Sitten sen neljän vuoden periodin kuluessa ei välttämättä edes ymmärrys siitä, mitä eri termit tarkoittavat, käy selväksi. Sitten pitää vääntää rautalangasta, Kari kertoo.

– Puolustukseksi pitää sanoa, että on myös niitä tosi hyviä tyyppejä, jotka tekee työtä taustalla ja ottavat asioista selvää, Kari jatkaa.

Hietala kertoo näkevänsä juuri valtuutetut kaikkien Akaan palveluksessa olevien työnantajina. Kaikki heistä alaspäin ovat toisia työntekijöitä.

– Hallintokuntien johtajat ovat työntekijöitä, vaikka ovatkin työnantajan edustajia. He jakavat sitten resurssia. Ei hekään pysty tekemään mahdottomia asioita, jos ei anneta pelimerkkejä. Haluaisin lähettää viestin poliittiselle päätöksenteko-organisaatiolle, että nyt silmät auki pikkuhiljaa, Hietala huikkaa.

– Johtavilla virkamiehillä on valtaa aika vähän. Heille pitäisi antaa lisää valtuuksia, kyllä heidän pitäisi oma toimialansa tuntea ja myös hallita. Jokainen työntekijä on ansioistaan valittu, luottamushenkilöt on valittu eri perustein, Kari jatkaa.

Pääluottamusmies saa yhteistyöstä voimaa

Satu Kari. Kuva: Helmi Lehtonen.

Kysyttäessä, miten kutakin toimialaa eniten rassaavat ongelmat voidaan ratkaista, Peltomäki nostaa esiin pääluottamusmiesten välisen yhteispelin.

– Ratkotaan ongelmia yhdessä. Tiivistä yhteistyötä tehdään ja työsuojeluvaltuutettu on siinä mukana, Peltomäki kiittää.

– Sähköpostilla keskustellaan todella paljon, meillä on oikeastaan tosi hyvä yhteistyö. Kaikissa kunnissa eri alojen edunvalvojat eivät toimi näin hyvässä yhteisymmärryksessä, Hietala sanoo.

– Kaikilla on lisäksi vielä vähintään Pirkanmaan tason yhteisö muista oman alan pääluottamusmiehistä, joiden kanssa voi asioista keskustella. Saadaan laajasti tukea ja kuullaan muissa kunnissa syntyneistä ratkaisuista, Hietala päättää.

Lue myös: Akaalainen Sirpa Ahonen valittiin kaupungin työhyvinvointikoordinaattoriksi lähes 60 hakijan joukosta – Henkilöstöjohtaja nimeää sairauspoissaoloihin kolme syytä

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?