Koulutodistus on vain jäävuoren huippu – Kenenkään ei tulisi kadottaa tulevaisuuden näköalaansa arvosanojen viidakkoon

Anne Huopainen.

Jo joutu armas aica

Ja Suwi suloinen

Joll caunist caiken paican

Caunista cuckanen.

Nyt armas Auring meitä

Taas lähte lähemmäx

Hän kuolleet hauto heitä

Jäll teke eläväx.

(Suvivirren sanat vuoden 1701 virsikirjasta)

Suvivirren juuret juontavat aina keskiajalle saakka. Alun perin ruotsinkielinen teksti suomennettiin niin sanottujen suurten kuolonvuosien jälkeen, ja se esiintyy ensimmäisen kerran vuoden 1701 virsikirjassa. Kyseinen vuosisadan vaihde on jäänyt maamme historiankirjoihin ankarana aikana, jolloin jopa noin kolmannes Suomen väestöstä menehtyi. Pienen jääkauden seurauksena sadot tuhoutuivat, viljaa ei ollut riittävästi, ihmiset näkivät nälkää ja sairastuivat.

Suvivirren yltäkylläinen luontoa, kevättä ja uutta alkua kuvaileva teksti on vahvasti ristiriidassa kuolemaa ja synkkyyttä sisältäneen ajan todellisuuden kanssa, ja ehkä juuri siksi se on säilynyt eräänlaisena siirtymäriittinä, jota käytetään vielä nykypäivänäkin näin kesän korvalla. Kevät ja luonnon elpyminen pitkän talven jälkeen on aina eräänlainen ihme, joka herättää toivoa tulevasta. Toivon näkökulmalle on tilausta myös tänäkin keväänä.

Keskustelu siitä, onko Suvivirren laulaminen koulujen päätöstilaisuuksissa sallittua vai ei, on jatkunut nyt jo useita vuosia. Keskustelun sivujuonteena virsi on saanut osakseen muutosehdotuksia sekä sanoitukseen että uuteen, seitsemänteen säkeistöön. Tarjolla on muun muassa versio stadin slangilla sekä uskonnoton sanoitus. Suvivirrellä tai ilman, on kouluvuoden päätös aina jollain tapaa pysäyttävä hetki sekä opettajan että vanhemman roolissa. Voisi jopa sanoa, että oma vuodenkiertoni on sillä lailla vinksallaan, että “uusi vuosi” alkaa minulla aina elokuussa ja päättyy heinäkuuhun.

Juuri ennen Suvivirren ensisäveliä on opettajana tehtäväni kiteyttää kulunut lukuvuosi arvioinnin myötä todistusasiakirjoihin. Tänä vuonna tämä tarkoitti laskennallisesti 24 oppilasta, yhdeksää eri oppiainetta ja kaikkiaan 110 opetussuunnitelmassa määriteltyä tavoitetta. Koen olevani ison äärellä.

Vaikka lukuvuositodistus edustaakin kouluvuoden niin sanottua summatiivista kokonaisarviota kunkin oppilaan osaamisen sen hetken tasosta suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin, toivon kaikkien muistavan, että se on vain jäävuoren huippu kokonaiskuvassa. Se, että jonkun oppiaineen tavoitteet jäävät tämän vuoden aikana vielä saavuttamatta, ei tarkoita sitä, etteikö niitä olisi vielä mahdollista tavoittaa. Ei pidä kaunistella haasteita oppimisen polulla siinä hetkessä ja laajuudessa kuin niitä ilmenee, mutta kenenkään ei myöskään tulisi kadottaa tulevaisuuden näköalaansa arvosanojen viidakkoon.

Tässä alkukesän toivon hetkessä on jokaisen koululaisen hyvä hengähtää. Elokuussa voidaan sitten taas asettaa katse kohti tulevia tavoitteita.

PMMP:n versio Suvivirren 3.säkeistöstä vuodelta 2012:

Taas linnut laulujansa

visertää kauniisti.

Myös eikö maailmaansa

kansatkin kiittäisi.

Mun ääneni sä liitä

myös rauhan kuorohon,

se julmuutta ei kiitä,

vaan laupias se on.

Anne Huopainen

Kirjoittaja on opettaja, äiti ja utelias ihmettelijä.

Forum Akaa on Akaan Seudun kolumnisarja, jossa akaalaiset kirjoittajat tarkastelevat ympäröivää yhteisöä ja yhteiskuntaa.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?