Viialan yhtenäiskoulun rehtori Saija Montonen ei hyväksy Toijalan koulujen vakivirkoja – Henkilöstöjohtaja Sinivuori: ”Jos niissä kokee olevan ongelmaa, se on henkilökohtainen tuntemus”

Vihreiden Jaana Saramies esitti marraskuun 2020 valtuustossa lisäkartoitusta siitä, millä keinoilla henkilöstön vaihtuvuutta Akaan kouluilla voidaan vähentää. Kesäkuisen valtuustoaloitteen määräaikaisten työntekijöiden käytöstä oli pannut alulle kristillisdemokraattien Mika Setälä. Arkistokuva.

Akaan valtuusto päätti marraskuussa 2020, että se ei tyydy valtuustoaloitteeseen annettuun, koulujen määräaikaisten työntekijöiden paljoutta koskevaan vastaukseen. Sen sijaan valtuusto vastuutti viranhaltijat yhteistyössä sivistyslautakunnan ja henkilöstöjaoston kanssa kartoittamaan ratkaisuja Akaan strategian toteutumista uhkaaviin tekijöihin.

Kartoituksessa tulee selvittää millä keinoilla henkilöstön vaihtuvuutta voidaan kouluilla vähentää. Toistaiseksi kartoitus ei ole tullut luottamuselinten käsittelyyn. Se sijaan etenkin Viialan yhtenäiskoulun poikkeuksellisen suuri määräaikaisten opettajien osuus on puhuttanut paljon kuntavaalien alla.

Akaan Seutu haastatteli aiheesta kevään aikana Viialan yhtenäiskoulun rehtoria Saija Montosta, kaupungin henkilöstöjohtajaa Briitta-Liisa Sinivuorta ja OAJ:n Akaan paikallisyhdistyksen pääluottamusmiestä Raimo Hietalaa. Oma-aloitteisesti näkemyksensä ilmaisi myös OAJ:n työsuojeluvaltuutettu Jan-Erik Järä.

Yhtenäiskoulu erottuu joukosta

Viialan yhtenäiskoulu on 800 oppilaallaan Akaan suurin koulu. Sen opettajista määräaikaisia on 25, mikä on 42 prosenttia koko opettajakunnasta. Muissa Akaan kouluissa lukema on keskimäärin 15 prosenttia.

Rehtori Saija Montosen mukaan Viialan yhtenäiskoulun avoimia virkoja hoitaa 6 aineopettajaa, 2 esikoulun opettajaa ja 4 luokanopettajaa. Sijaisina on 4 luokanopettajaa, ja määräaikaisia tuntiopettajia on 5 aineopettajaa ja 2 luokanopettajaa. Lisäksi 2 erityisluokanopettajaa on määräaikaisena.

– Näillä kaikilla on työsopimus 5.6 2021 asti, eli kukaan opettaja ei saa kesän palkkaa lukuvuoden työpanoksen jälkeen. Tänä vuonna saatiin joustavan perusopetuksen opettaja ja ohjaaja pidempänä määräaikaisena kevääseen 2025 asti, mutta siitäkin menee viimeinen kesäpalkka pois opettajalta ja ohjaajalta kaikki kesät välistäkin pois, Montonen kertoo.

Ensi vuonna tilanne on hänen mukaansa hyvin samankaltainen.

– Saimme kaikki täyttöluvat vain määräaikaisina 4.6.2022 asti, vaikka haimme niitä vakinaisina tai pidempinä määräaikaisina.

Saija Montonen kertoo hakeneensa vakinaiseksi yhtä kielten, yhtä matemaattisten aineiden, yhtä liikunnan ja yhtä käsityön opettajaa. Luokanopettajia puolestaan on poistunut paljon muihin kuntiin tai eläkkeelle, eikä yhtään ole saatu täytettyä vakinaisena uudelleen.

Avointen paikkojen täyttöluvat kulkevat rehtoreilta sivistysjohtajan kautta henkilöstöjohtajan tai -jaoston hyväksyttäväksi.

– Jos se on uuden paikan, viran tai toimen esitys, se menee henkilöstöjaostolle, mutta jos ne ovat vanhoja, se on Briitta-Liisa Sinivuori, joka päättää, Saija Montonen sanoo.

Viialan yhtenäiskoulu toimii tällä hetkellä siirtorakennuksissa, joiden viereen nousee liikuntahalli ja sen oikealle puolelle elokuusta alkaen uusi kolmikerroksinen koulurakennus. Kuva: Mikko Peltoniemi

Opettajien haku venyy kesään

Tänä vuonna Viialan yhtenäiskoulun täyttöluvat haettiin helmi–maaliskuussa mutta saatiin vasta huhti–toukokuun vaihteessa. Rehtori Montosen mukaan rekrytointi venyy liian pitkälle kevääseen ja kesään.

– Kaikissa muissa kaupungeissa on jo ollut haut, ja määräaikaiset sanovat, että he ovat hakeneet jo Pirkkalaan, Ylöjärvelle, Valkeakoskelle muualle. Olemme joka vuosi auttamattomasti jäljessä, Montonen totesi 30. huhtikuuta.

Viialan yhtenäiskoulun seuraavan syksyn opettajien tarve on pitkälti tiedossa jo edellisenä syksynä.

– Me tiedämme, että me tarvitsemme englannin opettajan tai matikan opettajan. Miksi se menee huhtikuulle? Sitä kysyy rehtori Montonen, sanoo rehtori Montonen.

Viialan yhtenäiskoulun vakinaistamisesitysten vuosittaisia torjuntoja on perusteltu yleensä oppilasmäärän vähenemisellä.

– Sanotaan, että meille jäisi virassa olevia ihmisiä, joille ei ole tunteja. Minä hyväksyisin sen muuten, mutta en hyväksy sitä, että Toijalaan on esimerkiksi viime vuonna saatu luokanopettajan virkoja ja aineenopettajan virkoja. Tämä epätasapaino harmittaa minua hirveästi, Montonen sanoo.

Hänen mukaansa Viialassa ymmärretään kyllä faktat.

– Tietysti on opintovapaata ja äitiyslomaa ja muuta. Ne ovat järjellä selitettäviä ja luonnollisia, mutta hyvin paljon on niitä, että virassa oleva henkilö on lähtenyt eläkkeelle tai muualle. Olemme ottaneet huomioon myös oppilasmäärän laskun, mutta en ole saanut selitystä, miksi meillä oppilasmäärän väheneminen on syy mutta ei Toijalassa.

Montosen mukaan Toijalassa ainakin Nahkialan koululla ja Pappilan koululla on vakinaistettu viime vuonna luokanopettaja ja Akaan lukiossa äidinkielenopettaja. Tilanne herättää Montosen mukaan närää myös Viialan yhtenäiskoulun opettajissa.

– Jos me selitämme, että ei saatu, kun oppilasmäärät laskevat, he kysyvät, että miten voi olla mahdollista, että Toijalaan tuli virka. Siinäpä sitten mietit, Montonen manaa.

”Lapsethan tästä kärsivät”

Rehtori Saija Montosen mukaan työyhteisössä syntyy käymistila, kun vuosittain ruvetaan spekuloimaan, saadaanko virkoja auki ja saavatko määräaikaiset opettajat kesän jälkeen uutta määräaikaisuutta.

– Ihmiset alkavat jännittää ja pelätä tulevaisuuttaan, ja he hakevat paniikissa joka paikkaan.

Tilanne rasittaa myös vakinaisia opettajia.

– Kun nämä ihmiset ystävystyvät, vakinaisia surettaa toisten puolesta, ja he myös kärsivät, kun on ollut hyvä ja kiva kollega ja sitten mietitään, kukahan tulee seuraavana vuonna.

Viialan yhtenäiskoulun rehtori arvelee, että akaalaiset päättäjät eivät osaa ajatella, mitä kaikkia seurauksia tilanteella on. Jos joku opettaja tekisi henkilökohtaisesti valituksen määräaikaisuuksista, se tulisi Montosen mukaan kaupungille kalliiksi.

– Mutta jos nuori opettaja omalla nimellä tekee valituksen, tuleehan siitä sellainen mainehaitta, että eivät he ihan vähällä lähde tekemään valitusta. Jos he tekevät valituksen, eiväthän he tule valituksi meille.

Montosen mukaan vakinaisia opettajia ja rehtoria kuormittaa se, että he joutuvat perehdyttämään syksyisin ison joukon uusia opettajia työhön.

– Aina joutuu aloittamaan alusta. Ei voi olettaa, että henkilöstö tietäisi jo valmiiksi jotain käytänteitään ja toimintatapoja.

Myös koulun kehittäminen on vaikeaa, kun henkilöstö vaihtuu koko ajan.

– Ei ole pysyvyyttä eikä jatkuvuutta, joita uuden koulun suunnittelu ja koulun toimintakulttuurin kehittäminen vaatisi.

Epävarma tilanne ja opettajien vaihtuminen vaikuttaa Montosen mukaan paitsi työyhteisöön myös lapsiin ja heidän perheisiinsä.

– Lapsethan tästä kärsivät, kun heillä vaihtuu koko ajan opettaja. Vanhemmilta tulee viestiä, että miksi meidän lapsellamme on jo neljäs opettaja. Lapset ja huoltajat joutuvat joka vuosi luomaan suhteen opettajaan.

Saija Montonen kertoo lähestyneensä asiassa myös Antti Peltolaa.

– Laitoin kaupunginjohtajalle viestiä, että hän selvittäisi, mikä tässä vinoumassa on.

Maanantaina 31.5. Montonen sai tietää, että kolme Viialan yhtenäiskoulun opettajista lähtee muualle töihin osittain siksi, että toiset kunnat maksavat määräaikaisille palkan myös kesän ajalta. Rehtorille tämä tietää uusia rekrytointeja kesätöiksi ja opettajille lisää perehdytettäviä syyslukukauden alussa.

Rehtori Saija Montonen ei hyväksy sitä, että Toijalaan on esimerkiksi viime vuonna saatu luokanopettajan virkoja, mutta Viialan yhtenäiskoulun esitykset eivät ole vuosiin menneet läpi. Kuva: Mikko Peltoniemi

”Vakinaistamiset ovat jäissä”

Akaan kaupungin henkilöstöjohtajan Briitta-Liisa Sinivuoren mukaan valtuuston marraskuussa vaatimaa kartoitusta on valmisteltu, mutta hän ei tiedä, milloin se saadaan luottamuselinten käsittelyyn. Siihen, miksi juuri Viialan yhtenäiskouluun ei myönnetä virkoja vakinaisille opettajille, ei Sinivuorelta suoraa vastausta löydy.

– Siinä täytyy tarkastella myös sitä, mitkä ovat luonnollisilla syillä sijaisia tai resurssiopettajia ja mitkä ovat osittain vakiintumattomuuden perusteella määräaikaisena, Sinivuori sanoo.

Hän uskoo, että tilanne tulee olemaan parempi, kun Akaan ensi vuoden budjetin henkilöstösuunnitelmaan tehdään selvitys henkilöstön tarpeesta. Tulossa olevan selvityksen takia vakinaistamiset ovat olleet Sinivuoren mukaan jäissä.

Osassa Akaan kouluista ne eivät kuitenkaan ole olleet jäissä. Miksi Nahkialan koululle ja Pappilan koululle myönnettiin vakinaiset luokanopettajan virat viime vuonna?

– En minä pysty kommentoimaan yksittäistä asiaa. Niissä on ollut varmaan sellaiset perusteet. En pysty muistamaan, mitä on viime vuonna tähän aikaan tapahtunut, Sinivuori sanoo.

Hänen mukaansa Viialan yhtenäiskoulua ei tarkastella omana yksikkönä, vaan tarkastelussa on kaikkien Akaan koulujen ennakoitu oppilasmäärä.

Akaan kaupungin henkilöstöjohtajan Briitta-Liisa Sinivuoren mukaan opetustoimessa tarkastellaan virkarakennetta koko kaupungin tasolla, ei koulukohtaisesti. Arkistokuva: Mikko Peltoniemi

”Kaikki virat ovat Akaan kaupungin”

Viialan yhtenäiskoululla on vakiintuneet väliaikaistilat yhdessä paikassa, ja uutta koulua aletaan elokuussa rakentaa niiden viereen. Myöskään hallinnollisia muutoksia ei ole tulossa, sillä Rasin koulu on jo yhdistetty yhtenäiskouluun. Kaikki Viialan lapset ovat nyt samassa koulussa ja pian saman katon alla.

Nahkialan ja Pappilan kouluja on esitetty yhdistettäväksi ja siirrettäväksi uudisrakennukseen, mutta mitään päätöksiä koulusta ja sen paikasta ei ole vielä olemassa. Kysyimme Briitta-Liisa Sinivuorelta erikseen sähköpostilla, miksi on perustellumpaa myöntää vakinaiset virat kouluihin, joiden tulevaisuus on sekä hallinnollisesti että nykyisten rakennusten osalta päättymässä.

– Opetustoimessa tarkastellaan virkarakennetta koko kaupungin tasolla, ei koulukohtaisesti. Kouluverkon muutoksia ja sen myötä oppilasmäärän vähentymistä ja virkatarvetta kartoitetaan perusteellisesti tulevana syksynä vuoden 2022 talousarvioita ja vuosien 2022–2024 taloussuunnitelmaa varten koko organisaation tasolla, Sinivuori kirjoitti 28. toukokuuta.

Hänen mukaansa kaikki virat ovat Akaan kaupungin, eivät yksittäisen yksikön omia tai käytössä, ja ne ovat siirreltävissä tarpeen mukaan.

– Muun muassa viime syksyllä toteutettiin sisäisiä siirtoja ja Nahkialan koululle tuli uusia opetusryhmiä, joka osaltaan oli vaikuttamassa virkarakenteeseen ja virkojen täyttämiseen. Tilanne elää koko ajan yksittäisiä syitä yksilöimättä, Sinivuori kertoo.

Pappilan koulua hän ei mainitse.

”Tietysti se saattaa tuntua ikävältä”

Henkilöstöjohtaja Briitta-Liisa Sinivuori kertoo keskustelleensa sähköpostilla Viialan yhtenäiskoulun tilanteesta rehtori Saija Montosen kanssa. Hänen mukaansa sovittuja käytänteitä pitää valitettavasti noudattaa.

– Jos niissä kokee olevan ongelmaa, se on henkilökohtainen tuntemus. Keskusteluyhteys toki on, Sinivuori vastaa kysymykseen siitä, onko hänelle ja Montoselle syntynyt asiassa yhteisymmärrys.

Sinivuori vastasi myös kysymykseen siitä, miksi Viialan yhtenäiskoulu saa vakanssien täyttöluvat vasta huhti–toukokuussa.

– Meillähän on nyt uusi vs. sivistysjohtaja, joka on halunnut tarkistaa kaikkien täyttöluvat yksityiskohtaisesti. Siinä vaiheessa, kun ne ovat minulle tulleet, olen vuorokauden sisään tehnyt päätöksen.

Rekrytointi kuuluu Sinivuoren mukaan rehtoreiden ja muiden esimiesten työnkuvaan. Viialan yhtenäiskoulussa uusien määräaikaisten työntekijöiden hakuilmoitukset, hakemusten lukeminen, haastattelut, niiden kirjaamiset ja monet muut tehtävät vievät kuitenkin suhteessa huomattavasti enemmän aikaa kuin Akaan muissa kouluissa, joissa määräaikaisten prosentuaalinen osuus on pienempi.

– Niin kuin sanoin, se kuuluu rehtoreiden tehtävään. En voi sille mitään, että isossa koulussa rekrytointeja on paljon, Sinivuori toteaa.

Hänen korviinsa ei ole kantautunut, että Akaan kaupungilla olisi työnantajana huono maine runsaiden määräaikaisuuksien vuoksi.

– Tietysti se saattaa määräaikaisesta tuntua ikävältä, mutta en minä yleistä sitä kokonaisuudessaan Akaan kaupungin työnantajamaineeseen liittyväksi, henkilöstöjohtaja toteaa.

Entä miten Viialassa voidaan tehdä esimerkiksi useamman aineen ja useamman opettajan yhteistyötä ja kehittää koulua 0–9-luokkien yhtenäiskouluna, kun henkilökunnan vaihtuvuus on vuosittain suurta, eikä kulloistenkin määräaikaisten jatkosta ole mitään varmuutta?

– Tuohon kommentoin, että ne reunaehdot mitkä meillä on, niiden mukaan meidän pitää toimia ja suunnitella sen mukaisesti, Sinivuori sanoo.

Juttua päivitetty 1.6. kello 13.00. Lisätty Saija Montosen kertoma tieto kolmesta opettajasta, jotka jättävät Viialan yhtenäiskoulun.

Raimo Hietalan mukaan toiminnan vakiintumattomuus ole uskottava peruste määräaikaisuudelle, kun kyse on viroista, joita on aiemmin hoidettu vakinaisissa virkasuhteissa. Kuva: Mikko Peltoniemi

 

Pääluottamusmies Raimo Hietala: ”Oppilasmäärän lasku on moraaliton säästökeino”

Opetusalan Ammattijärjestön OAJ:n Akaan paikallisyhdistyksen pääluottamusmiehen Raimo Hietalan mukaan Akaassa on ollut viime vuosina valtakunnalliseen tasoon nähden poikkeuksellisen paljon määräaikaisia virkasuhteita. Opetuspuolella tämän kevään luku oli Hietalan mukaan 40.

Viialan yhtenäiskoulun 25 määräaikaisen lisäksi Toijalan yhteiskoulussa oli maaliskuussa 7, Nahkialassa 4, Arvo Ylpön koulussa 3 ja Akaan lukiossa 1 määräaikainen opettaja.

Määräaikaisuuksien syyt vaihtelevat, mutta Hietalan mielestä vain perhe-, opinto- ja vuorotteluvapaan sekä sairausloman sijainen ovat puhtaasti järkeenkäypiä.

– Esimerkiksi ”toiminnan vakiintumattomuus” sopii ainoastaan tilanteisiin, joissa jokin toiminta polkaistaan käyntiin, eikä sen varmuutta jatkuvuudesta alkuvaiheen takia vielä ole. Kun kyse on viroista, joita on aiemmin hoidettu vakinaisissa virkasuhteissa, ei toiminnan vakiintumattomuus ole uskottava peruste, Hietala sanoo.

Myöskään oppilasmäärän laskun ennuste ei hänen mielestään ole peruste, sillä sen vaikutukset ovat pitkällä tulevaisuudessa.

– Aivan hyvin virka voidaan täyttää toistaiseksi voimassa olevana, ja jos myöhemmin näyttää, ettei tunteja riitä oppilasmäärän laskun takia, niin silloinhan on peruste viran muuttamiseksi esimerkiksi tuntiopettajaksi tai jopa lakkauttamiseksi. Ei se sen ihmeellisempää ole.

Akaassa on Hietalan mukaan pyöritelty paikkoja oppilasmäärän laskun perusteella jo useampana vuotena. Hänen mielestään kyseessä on ainoastaan moraaliton säästökeino, sillä määräaikaisuus katkaistaan kesäksi kuten myös palkanmaksu.

Mikäli joku määräaikainen opettaja riitauttaisi asian ja voittaisi, voisi tilanne Hietalan mukaan poikia sen, että kaikki muutkin samankaltaisessa tilanteessa olevat riitauttavat oman tilanteensa.

– Mikäli hallinto-oikeus katsoo, että työantaja laittomasti ketjuttaa näitä, sen jälkeen työntekijällä on mahdollisuus lähteä hakemaan vahingonkorvausta.

Kaiken kaikkiaan tilanteessa eivät Hietalan mielestä häviä pelkästään opettajat ja oppilaat vaan koko kaupunki.

Toijalan yhteiskoulussa oli tänä keväänä seitsemän ja Akaan lukiossa yksi määräaikainen opettaja. Kuva: Mikko Peltoniemi.

Pisin ketjutus on kestänyt kuusi vuotta

OAJ:n työsuojeluvaltuutettu Jan-Erik Järä pitää suurena erikoisuutena sitä, että määräaikaisten prosentuaalinen osuus opettajakunnasta koskee käytännössä yhtä koulua. Hänen mukaansa tilanne on ollut sama jo pitkään

– Vykissä ei ole saatu yhtään vakanssia läpi toistaiseksi täytettäväksi moneen vuoteen. Joka kevät rehtorit kyllä esittävät vakansseja toistaiseksi, mutta aina ne muuttuvat määräaikaisiksi. Eikä kyse ole nyt mistään sijaisista, Järä sanoo.

Suurimmalla osalla on määräaikaisuuden perusteena ”avoimen viran hoito”.

– Suomeksi sanoen viranhaltija on eläköitynyt tai irtisanoutunut.

Järän mukaan näiden henkilöiden tilalle ei ole otettu ketään toistaiseksi vaan ainoastaan määräaikaisesti vuodeksi kerrallaan.

– Pahimmillaan opettajat ovat tässä kurimuksessa vuosia. Pisin ketjutus on tällä hetkellä menossa kuudetta vuotta. Siis sama opettaja koko ajan, Järä kertoo.

Hänen mukaansa määräaikaisuuden perusteen ja vakanssinumeroiden kanssa on kikkailtu, jotta tilanne ei näyttäisi niin pahalta.

Yksi kommentti

  1. markusmantere

    Tämä on todella tärkeä aihe, ja hyvä, että on tehty asiaa hyvin kattavasti esittelevä juttu lehteen. Toivon, että henkilöstöjohtaja Sinivuori ymmärtää tilanteen, eikä pakene hallintojargonin taakse. Ketjutukset ja sijaisten palkkaaminen 8-9 kuukaudelle on valitettavasti opetusalalla käytetty, täysin epäeettinen käytäntö, jonka suitsemiseen kaupungin henkilöstöpolitiikalla on mahdollisuus halutessaan. Tämäkin on mahdollisuus kaupungin positiiviseen PR-työhön.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?