Forum Akaa: Kun puuttuu sivistystä, puuttuu paljon – Kati Kuusiston analyysi kulttuurihyvinvoinnin merkityksestä nosti esiin päättäjien humanismin puutteen

Juha Kosonen.

Missä Akaassa kerrotaan paikkakunnan menneisyydestä? Minne vieraan voi viedä kuulemaan tarinoita teollisuudesta tai paikkakunnan merkkihenkilöistä? Missä Akaassa on pysyvästi esillä kaupungin taidekokoelma tai kaupungin kuvataiteilijoiden viimeaikaiset saavutukset. Missä uusi akaalainen voi rakentaa itsetuntoaan juurtuakseen?

Vastaus kysymyksiin on: ei missään. Jos innostuneen harrastustoiminnan voimin pyörivää Veturimuseota tai maineikkaan teollisuussuvun ylläpitämää Tapettimuseota ei olisi, kaupungissa ei toimisi yhtään museota, joka kertoisi akaalaista tarinaa.

Viime viikon keskiviikon talousarviovaltuustossa keskusteltiin ihan vakavissaan kirjastovirkailijan ja kulttuurikoordinaattorin toimien tarpeellisuudesta. Keskustelun taso osoitti jälleen kerran, että kulttuurikaupungiksi Akaasta ei ole, ja näyttää sivistyskin olevan lähdössä.

Kun puuttuu sivistystä, puuttuu paljon. Suomi on koronakanveesissa, ja Akaassa kehdataan valtuustotasolla väittää, että kulttuurityöntekijöillä ei olisi osaa eikä arpaa maan ja paikkakunnan nostamisessa raiteilleen pandemian jälkeen.

Kirjastot eivät pysty nykyisellä henkilökunnalla palvelemaan asiakkaitaan. Aukioloaikoja on supistettu. Korona on Akaassa ohi menevä tekosyy kirjastojen lopulliselle suoneniskulle. Viialan kunnanvaltuustossa on kirjaston tarpeellisuus lausuttu taannoin jo ääneen: emmehän me kirjastoa enää tarvitse, mehän osaamme jo lukea.

Sivistysjohtaja Tero Kuusisto esitti valtuutetuille seikkaperäiset perustelut kulttuurikoordinaattorin toimen tarpeellisuudesta. Lista on mittava, eikä sitä kai ole tehty naureskeltavaksi.

Valtuutettu Jaakko Leinonen (kok) kehtasi esittää kokoukseen kevennyksenä, että valtuusto itse harjoittaisi toiminnastaan vaikkapa ”kaupunginteatterina” esityksen. Huono pila vakavassa hetkessä. Pilallaan Leinonen teki itsestään jälleen kerran populistisen.

Tapahtuma-alalla voimakkaasti vaikuttavaan valtuutettu Kati Kuusistoon (vihr) Leinosen ilveily ei tehnyt vaikutusta. Pikemminkin päinvastoin. Kuusiston analyysi kulttuurihyvinvoinnin merkityksestä nosti konkreettisesti esiin päättäjien humanismin puutteen.

Pentinkulman päivät on kansallisesti merkittävä ja laaja-alainen kulttuuritapahtuma Urjalassa. Se saa vuodesta toiseen väen liikkeelle. Päivillä on oma vetäjä ja kunnan voimakas tuki.

Kansallista näkyvyyttä ja paikkakunnan tunnetuksi tekemistä tavoittelivat myös Ympäristötaidetapahtuma Näkymän perustajat. Akaan kaupunki pitää tapahtumaa muutaman tuhannen euron avustuksen arvoisena. Näkymä mainitaan myös kaupungin strategiassa.

Näkymä tarvitsee vetäjän, organisaation ja huomattavasti enemmän rahaa muualtakin kuin kaupungin talousarviosta. Vuonna 2013 kuraattorina toiminut ympäristötaiteilija Anna-Lea Kopperi näytti, kuinka huikea tapahtuma voisi olla.

Valtuutettu Sauli Turjan (sin) ehdotus, että Näkymän kokoisivat valtuutetut ja viranhaltijat taas voisi olla se viimeinen niitti. Sen sijaan kulttuurikoordinaattorilla voisi olla tässäkin asiassa sanansa sanottavana.

Ja mistä ihmeestä Akaa sai päähänsä lähteä Tampereen kelkkaan tavoittelemaan Euroopan kulttuuripääkaupunkistatusta? Meinaavatko Leinonen ja Turja hoitaa tämänkin, jos onni Tamperetta suosii?

 

Juha Kosonen

Kirjoittaja on päätoimittaja emeritus

Forum Akaa on Akaan Seudun kolumnisarja, jossa akaalaiset kirjoittajat tarkastelevat ympäröivää yhteisöä ja yhteiskuntaa

Kommentit (4)

  1. timorajala

    Toijalan vapaa-aikalautakunta esitti joskus 2000-luvun haminassa Sampolassa Aleksis Kiven 7 veljestä. Aikaansa edellä sillä veljeksistä paras oli Marjukka Nikkilä, hyvä jätkä! Minä olin lukkari. Sanottiin luonnerooliksi. Yleisö taputti seisomaan nousten – pitkään. / Siinäpä Leinoselle ja muulle porukalle tavoitetta.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?