Akaan tulevaisuus on sidottu Tampereen kehitykseen – Miltä kaupunki näyttää 10, 20 ja 50 vuoden kuluttua?

- Varsinkin kaupungin läheinen maaseutu voi saada koronakriisistä toipumisen jälkeen aiempaa enemmän niin sanottuja vastavirtoja kaupungeista. Tätä mieltä on maamme johtava alue- ja väestötutkija Timo Aro, joka jakaa Pirkanmaan maaseutualueet voidaan jakaa kaupungin läheiseen maaseutuun, maaseudun paikalliskeskuksiin, ydinmaaseutuun ja harvaan asuttuun maaseutuun. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Akaa on valinnut sijaintinsa oikein, mutta nyt pitää tehdä työtä sen eteen, että kaupunki pääsee mukaan kaikkiin mahdollisiin yhteistyökuvioihin, joissa alueen tulevaisuuteen vaikutetaan. Seuraavan kymmenen vuoden missio on murtautua pöytiin, joissa ohjataan Tampereen ydinkaupunkiseudun kehitystä, aluekehittämisen johtava asiantuntija Timo Aro sanoo. Kuva: Matti Pulkkinen.

Kun kuntien näkymiä arvioidaan asteikolla heikosta keskinkertaisen kautta hyvään, asettuvat Akaan näkymät jonnekin keskinkertaisen ja hyvän väliin, johtava asiantuntija Timo Aro aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:stä kertoo. MDI seuraa kaupungin kehitystä kaupungin toimeksiannosta.

– Lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä laittaisin Akaan sinne kohtuullisen hyvien näkymien kohdalle. Tähän vaikuttaa varsinkin kaupungin sijainti Tampereen vaikutusalueella aikaetäisyyden näkökulmasta, Aro kertoo.

Akaan sijainti kasvattaa niin sanottua tulevaisuuden korkoa, eli potentiaalia. Sijainti voi aina olla joko haitta tai etu. Akaalla se on etu, mutta senkin edun voi menettää.

– Akaalla on aika voimakas potentiaalikerroin. Se pitää kuitenkin osata myös hyödyntää. Se tarkoittaa paljon työtä. Akaa sijaitsee Tampereen vaikutusalueen reunalla toisin kuin esimerkiksi Lempäälä. Akaan kohdalla kysymys on, pääseekö Akaa ja miten pääsee mukaan vaikutusalueen kasvuun.

Akaa vuonna 2030

Kymmenen vuoden päähän tulevaisuuteen voidaan vielä katsoa aluekehittäjien asiantuntemuksen varassa melko varmasti. Vuonna 2030 Akaan tilannekuva tulee olemaan melko vastaava kuin nyt. Kohtalonkysymys on se, onko Akaa onnistunut murtautumaan Tampereen kasvukehälle.

– Aikaetäisyys ja kaupungin sijainti eivät todennäköisesti merkittävästi muutu, joten kysymys on siitä, miten Akaa on päässyt mukaan niihin ytimiin, jotka koskevat Tampereen ydinkaupunkiseudun kehitystä. Jos Akaassa nyt johonkin panostaisin, niin pyrkimiseen mukaan kaikkiin sopimus- ja yhteistyörakenteisiin. Ne ovat avaintekijä, Aro neuvoo.

Akaan tilannetta nyt voisi verrata Suomen tilanteeseen EU-jäsenyyttä valmisteltaessa. Jos mukaan yhteiseen päättämiseen ei mennä, Akaa on vielä vuonna 2030 samaa reuna-aluetta kuin vuonna 2020 eikä pääse hyödyntämään potentiaaliaan.

Toinen vuoden 2030 tilanteeseen vaikuttava iso asia on väestö- ja ikärakenteen muutos. Näissä tulee tapahtumaan suuri muutos valtakunnan tasollakin 20- ja 30-luvuilla.

– Siihen vaikuttaa neljä tekijää. Lasten määrä, työikäisen väestön määrä, iäkkään väestön määrä ja muuttajien määrä. Paikallisilla teoilla on nyt suuri merkitys siihen, miten nämä asiat tulevat Akaassa olemaan vuonna 2030.

Akaa vuonna 2040

20 vuoden päähän tulevaisuuteen katsominen paljastaa kaupungin, jossa jo näkyvillä oleva kehitys on jatkunut. Taajamoituminen on jatkunut kaupungin sisällä. Se tarkoittaa asumisen ja palveluiden keskittymistä yhä pienemmälle maantieteelliselle alueelle kaupungin sisällä.

– Akaassa on kolme taajamaa. Miten ne pärjäävät vai tapahtuuko Akaassa se, mikä monessa vastaavassa kunnassa ja kaupungissa eli yksi kasvaa? Se ei ole välttämätöntä, mutta sen estäminen vaatii poliittisia päätöksiä ja kovaa tahtoa, Aro kertoo.

Kaupungin ulkopuolella näkymät ovat niin ikään samat kuin nyt. Tampere on edelleen yksi voimakkaimmin kasvavista kaupunkiseuduista maassa, eikä ole näkyvillä kehitystä, joka sen pysäyttäisi. Tampere on magneetti, joka vetää puoleensa mutta myös hylkii.

– Aina syntyy myös vastavirtoja. Koronan aikana keskittyminen suuriin kaupunkeihin on jatkunut, mutta myös vastavirrat ovat lisääntyneet, halutaan asua jossain muualla kuin suuressa kaupungissa. Akaalla on tässä käsissään molemmat valttikortit. Tampereen kasvusta sekä sen aiheuttamista vastavirroista voidaan hyötyä, Aro näkee.

Tämä vastavirrasta hyötyminen on myös tekijä, joka antaa Akaalle työtä tuleviksi vuosiksi. Vastavirta ei automaattisesti pysähdy Akaan asemilla, vaan se pitää pysäyttää.

– Ihmiset etsivät enemmän vaihtoehtoja. Pitää tarjota asuinmahdollisuuksia tiiviissä taajamassa, mutta myös maaseudun rauhassa. Se mahdollisuus on yksi Akaan etu, jolla sen on mahdollista pärjätä verisessäkin kilpailussa asukkaista.

Akaa vuonna 2070

Akaan kaupunkia ei toennäköisesti vuonna 2070 ole enää olemassa. Nykyisen Tampereen paikan ottanut suurkaupunki saattaa ulottua silloin jo Helsinkiin saakka. Kuva: Jarno Keskinen.

Viidenkymmenen vuoden päähän tulevaisuuteen katsomista Aro kutsuu loikaksi todella pitkälle fantasian puolelle. Tulkitsematta näinkään kaukainen tulevaisuus ei kuitenkaan jää.

– Nykyisen kaltainen kuntarakenne lienee tullut tiensä päähän jo kauan sitten. Nyt Suomessa on vielä 310 kuntaa. Vuoteen 2070 mennessä kaupunkiseudut ovat kasvaneet ja nykyinen Akaa on osa suur-Tamperetta tai miksi sitä sitten silloin kutsutaankaan. Radan varsi pitkälle Helsingin suuntaan on yhtä kaupunkia, joka kerää alueensa yhden sateenvarjon alle. Alue on vahva ja vastapaino Helsingille, Aro visioi.

Sekään ei ole poissuljettu ajatus, että radanvarsi Tampereelta Helsinkiin on yhtä taajamaa.

– Jos katsotaan menneitä vuosikymmeniä, työpaikat ja taajamamainen asutus on jatkuvasti keskittynyt radan varteen, Aro kertoo.

Akaa eri paikassa olisi haavoittuva

Akaa saa kiittää positiivisista tulevaisuudennäkymistään sijaintiaan. Jos vastaava kaupunki sijaitsisi jossain muualla, se olisi sekä demokratian että talouden osalta erittäin haavoittuvainen.

– Väestö olisi vinoutunut, keski-ikä korkealla. Väestö supistuisi. Kaupunki kamppailisi palvelurakenteen kunnossapidon kanssa ja joutuisi myös usein rukkaamaan palveluitaan väestön vanhetessa. Akaan tilanne muistuttaisi Urjalan nykyistä tilannetta, Aro kuvaa.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?