Epäselvä tiedotus ja jatkuvasti muuttuvat koronaohjeistukset ärsyttävät yrittäjää – Elinkeinotoimikaan ei saa mistään varmaa tietoa

Akaan keilahallia pyörittävät Petri Laaksovirta (vas.) ja Lasse Laaksovirta ovat menettäneet jopa 70 000 euroa koronakriisin alettua. Lasse Laaksovirta pitää viranomaisten tiedotusta lähinnä farssina. Kuva: Mikko Peltoniemi.

Paikkansapitävää tietoa yrityksiä koskevista koronarajoituksista ja -ohjeista on tällä hetkellä hyvin vaikea saada. Ohjeistuksia annetaan usealta taholta, ohjeet muuttuvat usein eikä ole tietoa siitä, kuka rajoituksia valvoo. Akaan keilahallin yrittäjän mielestä tilanne on jo saavuttanut farssin mittasuhteet.

– Tietoa ei oikein saa muualta kuin seuraamalla median jatkuvaa uutisointia. Kukaan ei huolehdi siitä, että yrittäjät pysyisivät tilanteen tasalla ja saisivat oikeaa tietoa. Median tietotulvasta on sitten vaan imuroitava se mitä pystyy, Lasse Laaksovirta kuvailee tilannetta omasta näkökulmastaan.

Sosiaali- ja terveysministeriön nettisivuja Laaksovirta ei seuraa, mutta aluehallintoviraston kyllä. Siitäkään ei ole ollut mainittavaa apua.

– Se on tänään tätä ja huomenna tuota. Asiakkaatkin kysyvät minulta, mutta en osaa vastata sen tarkemmin. Hyvin sekava tilanne, Laaksovirta harmittelee.

Selkeän toimijan puute suurin ongelma

Moni taho asettaa nyt omia suosituksiaan ja rajoituksiaan. Tätä Laaksovirta pitää suurimpana ongelmana.

– Välillä äänessä on THL:n Mika Salminen, sitten elinkeinoministeri Mika Lintilä. Näyttää, että johtavilla poliitikoillakin on sama tiedonsaantiongelma. Sellainen kuva on, että asiakkaita saa ottaa, mutta vain puolet maksimimäärästä. Siinä on pidättäydytty.

Laaksovirta kaipaa yhtä selkeää tiedotuskanavaa, josta yrittäjät saisivat ajantasaista ja paikkansapitävää tietoa. Sellaisen kanavan jakama tieto pitäisi olla myös paikallisesti sovellettavissa.

– Ei saisi esimerkiksi harhaanjohtavasti sanoa, että keilahallit pitää sulkea, jos olisi aiheellista sulkea vain helsinkiläiset keilahallit. Ei olisi yrittäjille pahitteeksi, jos sellainen kanava saataisiin aikaan.

Tiedotus parantunut keväästä

Vaikka tiedotuslinja ei saa kehuja, myöntää Laaksovirta tiedotuksen kuitenkin parantuneen keväästä. Silloin linja oli vielä poukkoilevampi.

– Silloin tilanne oli tietysti vielä uudempi kaikille toimijoille kuin mitä se nyt on. Keväällä tehtiin aika rajujakin rajoitustoimenpiteitä. Nyt yrittäjiä kohdellaan inhimillisemmin, mutta haparointia tiedotuksessa on edelleen.

Nykyinen tiedotuslinja aiheuttaa epävarmuutta myös asiakkaissa. Ei tiedetä, voiko yrityksen tiloihin tulla. Kyselyitä esimerkiksi maskien ja käsidesin käytöstä tulee usein. Niihin Laaksovirralla on selvä linja.

– Jokainen asiakas tekee omat valintansa. Kysyttäessä kerron, millaisia suositukset tietääkseni ovat mutta esimerkiksi maskia ei tarvitse keilatessa käyttää. Käsienpesu- ja käsidesipisteet on selkeästi merkattu, jos asiakas niitä haluaa käyttää.

Asiakaskato pahenee jatkuvasti

Maskeja ei juuri keilahallilla näy, mutta eipä näy asiakkaitakaan. Laaksovirta arvioi menettäneensä rahassa tähän mennessä noin 60–70 000 euroa. Menetystä on koitettu paikata erilaisilla korona-avustuksilla. Niistä yrittäjä kokee saaneensa tarpeeksi tietoa.

– Akaan elinkeinopalveluista on oltu yrittäjiin hyvin yhteydessä. Tukimuodot ovat kuitenkin olleet sellaisia, että osa niistä torpedoi toisiaan. Koko juttu on farssi ja ihmeellistä näpertelyä, Laaksovirta kokee.

Mistä oikeaa tietoa saa?

Elinkeinopäällikkö Jari Jokinen ei ole sen paremmin informoitu kuin yrittäjätkään. Kun oikean ja ajantasaisen tiedon lähdettä ei ole edes kaupungin virkamiesten tiedossa, näyttää siltä että sellaista lähdettä ei maasta tällä hetkellä löydy.

– Selkeät linjaukset ja rajaukset puuttuvat. Esimerkiksi ravintolaan otettavien asiakkaiden määrä on välillä vaihdellut sen mukaan, onko kyse ruokaravintolasta vai baarista. Kuka vetää rajan, onko ravintola ruokaravintola vai baari, Jokinen kysyy.

– Nyt Pirkanmaalla sallittu määrä niin ravintoloiden kuin pubienkin osalta on 50 prosenttia asiakaspaikoista. Tilanteita ja yrityksiä on niin monenlaisia, että en itsekään tiedä, mitä ohjetta mihinkin tilanteeseen pitäisi soveltaa. Tilanne on nyt haastava, Jokinen myöntää.

Myöskään siitä ei ole tiedotettu edes viranomaisia, kenen tulisi valvoa mitäkin rajoitusta.

Kaupunki yrittää kaivaa tietoa eri kanavista, käsitellä sitä ymmärrettävään muotoon ja sitten tiedottaa yrittäjiä. Normaalisti yrittäjiä tiedotetaan kerran kuussa. Useammin tiedotetaan, jos saadaan akuuttia tai selvää tietoa.

– Suuri osa on tietoa, jolla ei paljonkaan tee. Esimerkiksi hallitus linjaa jotakin, sitten se menee ministeriöihin, jotka antavat linjan perusteella oman näkemyksensä ja sitten sekin vielä useasti muuttuu.

Esimerkiksi asiakaspaikkoja koskevan rajoituksen pitäisi olla Jokisen mielestä täysin selvä.

– Ei voi jäädä yrittäjän vastuulle, jos joku toimija on tiedottanut rajoituksesta ja jokin toinen taho valvoo rajoitusta ja tulkitsee rajoituksen eri tavalla, Jokinen kuvaa ongelmaa.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?