”Surullinen tapahtuma, eikä viimeinen” – Viialan vaneritehtaalla koettiin vuosi sitten pysäyttäviä tilanteita: Metsäjätin ohjaaja aikoo käyttää akaalaisia myös tulevissa elokuvissaan

Metsäjätin kohtausta vaneritehtaan työntekijöiden ulosmarssista kuvattiin Viialan entisellä vaneritehtaalla 19.9.2019. Kuva: Mikko Peltoniemi.

Viime vuoden syyskuussa Viialassa ajettiin tukkirekalla, marssittiin ulos tehtaalta ja allekirjoitettiin irtisanomispapereita kameroiden edessä. Miika Nousiaisen samannimiseen kirjaan perustuva Metsäjätti-elokuva kertoo vaneritehtaan alasajosta, ja mikäpä olisi parempi paikka kuvauksille kuin vuoden 2004 lopulla suljettu vaneritehdas.

Akaasta tarvittiin elokuvaan myös avustajia useammaksi päiväksi, ja niitä löytyi. Osa oli mukana vain joukkokohtauksissa, osa myös lähikuvissa. Elokuvan ohjaaja Ville Jankeri kehuu porukkaa estoitta.

– Kuvaukset sujuivat hyvin, ja olimme erittäin tyytyväisiä. Siellä oli tosi hyviä elokuvakasvoja, Jankeri kertoo ja paljastaa Akaan Seudulle, että hän aikoo käyttää täältä tuttuja avustajia myös tulevissa elokuvissaan.

Hyvien elokuvakasvojen lisäksi avustajista oli entisellä Viialan vaneritehtaalla muutakin hyötyä. Ohjaaja Jankeri sai paikallisilta palautetta, joka pysäytti.

– Kohtauksessa, jossa on ensimmäiset yt:t ja ihmiset tulevat allekirjoittamaan irtisanomispaperia, me katsoimme, että laitetaan Tommi Korpela ja Jussi Vatanen pöydän taakse. Ajattelimme, että onko tämä hassua, kun siinä on niin pieni pöytä, mutta yksi paikallinen avustaja sanoi, että ei ole. Se oli juuri näin, kun hän kävi allekirjoittamassa paperin vuonna 2004. Siellä oli muutamakin avustaja, jotka olivat käyneet sen läpi oikeassa elämässä.

Metsäjätin ohjaaja Ville Jankeri pohti ottojen välillä seuraavaa kohtausta. Kuva: Mikko Peltoniemi

Surullinen tapahtuma, eikä viimeinen

Viialan vaneritehdas suljettiin vuoden 2004 lopussa. Heinäkuun 2020 lopussa UPM sulki Säynätsalon vaneritehtaan, joka on Nousiaisen kirjan esikuva. Vajaa kuukausi myöhemmin ja alle kuukausi ennen Metsäjätin ensi-iltaa tuli vielä isompi UPM-pommi.

– Kaipolan tehtaan lakkautus on ollut oikeastaan jokaisen haastattelun aiheena. Tämä menee niin lähelle Metsäjätin tarinaa. Se on ollut hämmästyttävän ajankohtainen, ohjaaja Ville Jankeri kertoo.

Hän ei osaa sanoa, näkyykö Kaipolan paperitehtaan sulkemisuutinen Metsäjätin katsojaluvuissa, mutta ainakin se on tuonut elokuvalle näkyvyyttä myös uutismedioissa, joissa sitä ei ehkä muuten olisi tullut. Jankeri toivoo, että elokuvakin tuo aihetta esille.

– Se on surullinen tapahtuma, mutta se ei tule olemaan viimeinen kerta, kun näin tapahtuu, hän kommentoi Kaipolaa ja suomalaista metsäteollisuutta.

Kenenkään UPM:n edustajan kanssa Jankeri ei ole ehtinyt Metsäjätistä vielä keskustella.

Elokuvassa Jussi Vatasen näyttelemä Pasi Kauppi käyttää poikkeuksellisen puheenvuoron median tivatessa Törmälän tehtaan pihalla syitä yksikön lakkauttamiselle. Olisiko Kaupin ulostulon kaltainen episodi Jankerin mielestä mahdollinen tämän päivän reaalimaailmassa?

– Kyllä se taitaa olla utopiaa. Olisi aika yllättävää, jos näin tapahtuisi. Ehkä jollakin on käynyt mielessä, en tiedä, Jankeri pureskelee.

Hän kuuli Akaan Seudulta päivä ennen ensi-iltaa, että myös Viialan vaneritehdas oli UPM:n tehdas.

Avustajajoukko kuunteli ohjeita seuraavaa kohtausta varten. Ohjaaja Ville Jankerin mukaan joukossa oli myös paikallisia, jotka UPM irtisanoi, kun Viialan vaneritehdas lakkautettiin vuoden 2004 lopussa. Kuva: Mikko Peltoniemi

Nymanin Röyhkeys ja Bengtskärin taistelu

Tämän viikon torstaina 10. syyskuuta Ville Jankerin fiilikset olivat jännittyneet. Metsäjätin kutsuvierasensi-ilta oli ollut edellisenä päivänä, ja yleisöensi-ilta oli vuorossa perjantaina.

– Löytävätkö ihmiset teattereihin? Sitähän tässä tänä viikonloppuna jännätään. Koska on niin poikkeusajat, ei ole mitään virallisia odotuksiakaan. Nyt katsotaan ja opitaan, miten tämä toimii, Jankeri totesi.

Kun korona tavoitti Suomen, Metsäjätin jälkityöt olivat jo käynnissä.

– Elokuvan loppuleikkaus tehtiin niin, että leikkaaja toimi kotonaan, ja minä ja tuottaja Rimbo Salomaa puhuimme Zoomin kautta. Se oli pientä viiltoa enää siinä vaiheessa, ja se pystyttiin tekemään etänä.

Yksi kuvauspäiväkin tehtiin.

– Teimme sen tosi pienellä ryhmällä, ja näyttelijöiden piti pitää turvaväliä. Elokuvassa on siitä pari lyhyttä kohtausta, enkä kerro mitkä.

Jankeri on elokuvan tekemiseen kokonaisuutena todella tyytyväinen.

– Meillä oli äärimmäisen mukavat ja helpot kuvaukset. Ei oikein vastoinkäymisiä, ja oli hyvä henki ja meininki.

Jankerin mukaan hyvää henkeä ja meininkiä edesauttaa, kun valitsee hyvän ja mukavan ryhmän. Ohjaajan tehtävä on myös luoda ilmapiiri, jonka hän kokee hyväksi.

– Ennen vanhaa on ollut ihan hirveitä tuotantoja, joista on tullut hyviä elokuvia, mutta minä uskon siihen, että myös tekemisen on hyvä olla mielekästä kaikille.

Tällä hetkellä Jankeri kirjoittaa elokuvaa Ossi Nymanin romaanista Röyhkeys. Toinen työn alla oleva projekti on sotaelokuva Bengtskärin taistelusta, joka käytiin 26. heinäkuuta 1941, kun neuvostoliittolainen maihinnousuosasto teki luodolle yllätyshyökkäyksen tavoitteenaan räjäyttää Bengtskärin majakka.

Metsäjätin Jankeri on nähnyt jo kymmeniä kertoja.

– Vieläkin jaksan katsoa, ohjaaja vakuuttaa.

Viialasta kotoisin oleva toimittaja Arto Nyberg (oik.) vieraili Metsäjätin kuvauksissa elokuvan tuottajan Rimbo Salomaan kanssa. Kuva: Mikko Peltoniemi

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?