Forum Akaa: Osalle meistä matematiikka on sekava joukko lukuja, numeroita, käsitteitä ja sääntöjä – Silti ajatus siitä, että jollakulla vain “on matikkapäätä” ja toisella ei, elää vahvana

Anne Huopainen.

Arkemme on täynnä matematiikkaa, jota emme tule edes ajatelleeksi. Asetamme illalla herätyskellon soimaan kello 6.20, mittaamme aamuisin oikean määrän kahvinporoja keittimeen ja vertailemme kaupassa tuotteiden hintoja parhaan tarjouksen toivossa. Moni ammatti vaatii spesifiä matemaattista osaamista, ja matematiikan perusosaaminen on arjessa selviämisen kannalta tarvittava kansalaistaito.

Vaikka teknologia on mahdollistanut monenlaisten mekaanisten laskutapahtumien tarkan suorittamisen, ovat vaatimukset matemaattiselle ajattelulle koko ajan kasvaneet.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) tuoreen selvityksen mukaan koulutulokkaiden taidoissa sekä matematiikan että luku- ja kirjoitustaidon osalta on erittäin suuria eroja. Siinä missä yksi vasta harjoittelee yksinkertaisimpia perustaitoja, toinen voi sujuvasti jo soveltaa osaamistaan erilaisissa tilanteissa.

Huomionarvoista on, että matematiikan haasteet ovat saaneet osakseen paljon vähemmän huomiota kuin lukemisen ja kirjoittamisen haasteet, vaikka ne koskettavat määrällisesti samansuuruista joukkoa lapsia ja aikuisia.

On arvioitu, että lähes joka kahdeskymmenes kadulla kulkija ja yksi oppilas joka koululuokalta kokee yksinkertaistenkin laskutoimitusten suorittamisen ylivoimaiseksi. Tällä ei tarkoiteta sitä, että polynomit tai derivaatat tuntuvat vaikealta, vaan sitä, että yksinkertaisimmatkin yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskut vaativat paljon pinnistelyä.

Monille itsestään selvinä näyttäytyvät perusasiat eivät aukeakaan kaikille yhtä loogisesti, jolloin matematiikka mielletään sekavana joukkona lukuja, numeroita, käsitteitä ja sääntöjä. Mielenkiintoinen fakta on myös se, että ylioppilastutkintolautakunnalle tulee vuosittain lähes tuhat pyyntöä ylioppilaskirjoitusten erityisjärjestelyistä lukemisvaikeusdiagnoosin perusteella, mutta laskutaitojen oppimisvaikeuksien vuoksi ei yhtään. Ajatus siitä, että jollakulla vain “on matikkapäätä” ja toisella ei, elää vahvasti vielä puheissa.

Yhteiskunnallisesti on erittäin tärkeää havahtua tunnistamaan ja tukemaan myös matematiikkavaikeudesta kärsiviä. Heikon matemaattisen osaamisen on todettu olevan yhteydessä syrjäytymiseen, jatkokouluttautumisen vaikeuteen ja työttömyyteen jopa vahvemmin kuin puutteellisen lukutaidon.

Näin uuden kouluvuoden alkumetreillä toivonkin, että lasten matematiikan opiskeluun suhtauduttaisiin innostuneesti ja rohkaisevasti. Aikuiset sekä kotona, koulussa että harrastuksissa voivat yhdessä tukea lapsen uskoa omaan matikkapäähänsä ja auttaa lapsia ja nuoria näkemään maailmaa matemaattisten silmälasien läpi. Toiset meistä näkevät maailmassa luonnostaan matematiikkaa jo hyvin varhain. Lukumääriä, muotoja, järjestystä, säännönmukaisuutta, rytmiä, mittasuhteita ja logiikkaa. Toiset taas tarvitsevat ohjausta matematiikan kokemiseen ja näkemiseen. Vaikka vain harva meistä päätyy lopulta matemaatikoksi tai fysiikan tohtoriksi, matematiikalta ei kukaan voi sulkea silmiään ja korviaan missään elämän vaiheessa.

 

Anne Huopainen

Kirjoittaja on opettaja, äiti ja utelias ihmettelijä.

Forum Akaa on Akaan Seudun kolumnisarja, jossa akaalaiset kirjoittajat tarkastelevat ympäröivää yhteisöä ja yhteiskuntaa.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?