Eiköhän kairata jäähalli Nahkialanvuoren sisään, ja tehdään Akaan lukiosta urheiluammattilaisuuteen valmistava lukio. Vuoren sisään tulisi yksi jääkiekkokaukalo ja viereiseen luolaan Akaan uimahalli. Akaan peruskoulut ja urheiluseurat hyödyntäisivät uusia harrastetiloja järjestämällä Ameriikan malliin urheiluiltapäivätoimintaa koululaisille helpottamaan veronmaksajiemme lastenkasvatustaakkaa.
Louhimisprojektista syntyvä kiviaines ei suinkaan mene hukkaan. Ruisvainion tien päästä rakennetaan 550 metriä pitkä kuljetinrata Nahkialanlampeen. Järveen syntyneelle tekosaarelle rakennetaan venetsialaissuomalainen kaupunginosa kanavineen kaikkineen. Keskelle tekosaarta tulee Akaan uusi olohuone. Uudelle markkinapaikalle tulee tapahtumalava ja puitteet pop-up ravintolamaailman tarpeisiin.
Saaren kaikki rakennukset valmistetaan paikallisista puista sahatuista hirsielementeistä. Rakennuksiin hiiltä sitomalla saadaan koko massiivinen projekti naamioitua ympäristöteon vaatteisiin.
Projektin rahoitukseen osallistuvat niin EU, Suomen valtio kuin yksityiset nimettömät rahoittajatkin. Kaikkea rahaa ei toki tukina ja lahjoituksina saada, joten kaupunki lähtee innolla takaamaan oman kylän visionäärien projektia, koska mikä tässä nyt voisi mennä pieleen. Eihän näin oivallista kaupungin kehittämismahdollisuutta voi jättää käyttämättä.
Mitä jos nyt ei kumminkaan!
Suomen Kuvalehdessä 31. heinäkuuta oli artikkeli otsikolla Suuruudenhullu Suomi. Juttu kertoi, miten pienet kunnat ottavat kehityskiimassaan miljoonariskejä ja rakentavat todella outoja juttuja. Valitettavan useassa tapauksessa markkinointimiesten visioilla ei reaalimaailmassa ole suuria mahdollisuuksia toteutua. Kaupunginvaltuustoille esitellyt taloudelliset ja imagolliset parannukset ovat kuitenkin niin kiinnostavia, että meidän heikkojen inhimillisten ihmisten arviointikyky heikkenee ja näin kakku on valmiina odottamassa lässähtämistään.
Visionäärejä ja heidän joskus hullujakin kehitysideoita kumminkin tarvitaan. Kehityksen pitää kehittyä, ja mikään ei ole niin paha kuin odotella, että joku muu toteuttaa kuntamme tai yrityksemme kasvattamisen ja kehittämisen. Liiketoiminnan kehityksen passiivisuus avaa kilpailijoille ohituspaikan, ja yleensä he sen mahdollisuuden käyttävätkin. Pitää uskaltaa haaveilla, ideoida ja kehittää toimintaa. Kukaan ei tee sitä puolestamme. Se on koko organisaation tehtävä.
Akaassa on meneillään hyvää pöhinää. Monet varmasti miettivät, että mitä tässä nyt yritetään valittaa? Mutta siinä se vitsi onkin: Ei minulla ole mitään valitettavaa kotikaupungistani. Poikkeuksena esimerkiksi Ähtäriin, Mänttä-Vilppulaan tai Seinäjokeen, Akaa on sijainniltaan loistavalla paikalla. Meidän ei tarvitse vuokrata tänne pandoja tai nimetä Akaata avaruuden pääkaupungiksi, ja silti Akaalla on edessään hyvä tulevaisuus. Urheiluhalli ja kouluinfran kehittämistoimet ovat olleet välttämättömiä oman leirin siivoustoimenpiteitä, mutta kehittämistä ei saa lopettaa tähän. If it is to be, it’s up to me!
Jos me emme itse kehitä Akaata, niin naapurikaupungit kyllä huolehtivat siitä, että Suur-Tampereen alue kiertää Vanajaveden Sääksmäen sillan kautta. Kehityskiimassa hölmöilemiseen ei kumminkaan ole tarvetta, sillä sijainti ja perusasiat on meillä kunnossa.
Jari Rantanen
Kirjoittaja on visionääri Viialasta
Forum Akaa on Akaan Seudun kolumnisarja, jossa akaalaiset kirjoittajat tarkastelevat ympäröivää yhteisöä ja yhteiskuntaa.
