Kurvolasta löytyy tunnelmallisuutensa ympäri vuoden säilyttävä piha, jossa myös metsän eläimet viihtyvät – ”Säät ja eläimet päättävät, mikä täällä saa kasvaa”

Ellellä (vas.), Elinalla, Emeliinalla ja Markolla on tunnelmallinen piha Kurvolassa. Kuva: Oona Eskeli.

Vuonna 2012 akaalainen Elina Niemi-Silmonen odotti Elle-tytärtä ja etsi miehensä Marko Silmosen kanssa uutta kotia. Se löytyi lopulta Toijalan Kurvolasta.

– Muistan vieläkin sen sydäntalven, jolloin tämä talo oli rakennusvaiheessa. Oli hirveästi lunta, ja rakennusmies oli tehnyt meille lapiolla polun, koska olimme tulossa katsomaan taloa. Ikkunasta kurkimme sisään ja tunsimme, että tämä voisi olla meidän kotimme, Niemi-Silmonen muistelee.

Perhe täydentyi myöhemmin Emeliina-tyttärellä.

Koko perheen innostus pihan laittoon syntyi pikkuhiljaa. Noin 1200 neliön tontilla oli aluksi ainoastaan yksi koivu.

– Pienestä on aloitettu ja joka vuosi on tehty jotain. Piha on suunniteltu ja rakennettu omin hartiavoimin jokaista kivenmurikkaa ja multakärryllistä myöten. Vuonna 2017 olimme jo ihan hurahtaneita tähän touhuun. Se, että aina on jotain laitettavaa, varmistaa sen, ettei harrastus lopu, Elina Niemi-Silmonen sanoo.

Takapihan allas syntyi kahdessa päivässä, kun hevosmuurahaiset valtasivat aikaisemman puisen kukka-altaan. Altaassa kasvaa muun muassa kääpiöpalsamipihtaa, kahta erilaista kuunliljaa, kahta erilaista keijunkukkaa sekä komeamaksaruohoa. Kuva: Oona Eskeli.

Käärmeistä hevosmuurahaisiin

Elina Niemi-Silmosen mielestä Kurvolassa ollaan lähellä keskustaa mutta kuitenkin maalaismaisemissa. Alue on rauhallista lukuun ottamatta sitä, että eläimet mellastavat.

Eläimet sekä sääolosuhteet muovaavat perheen puutarhaharrastusta vahvasti. Silmosten talon paikka on tietyistä kohdista erittäin tuulinen, ja joistakin puolestaan paahtavan kuuma. Kuivimpina kausina etupihan nurmikkoa kastellaan mekaanisesti.

– Säät ja eläimet päättävät, mikä täällä saa kasvaa, Niemi-Silmonen kuvailee.

Päivittäisiin eläinvieraisiin lukeutuvat peurat, rusakot ja linnut, joille maistuvat taimet sekä luumut ja kirsikat. Niemi-Silmonen kertoo, että päänvaivaa ovat aiheuttaneet myös käärmeet sekä hevosmuurahaiset.

– Alkuaikoina käärmeitä tuli tosi usein pihaan. Kävelytiellä sai kuulemma olla lemmikkejä ulkoiluttaessaan varovainen. Lisäksi hevosmuurahaiset tekivät pesiään takapihan puiseen kukkapenkkiin sekä terassin alle. Jos niitä pääsee taloon, talo voi mennä huonoon kuntoon.

Perheen kirsikkapuuhun tuli tänä vuonna kirsikoita, mutta Elina Niemi-Silmosen mukaan linnut söivät ne. Kuva: Oona Eskeli.
Myös pihan luumupuiden antimet ovat kiinnostaneet lintuja. Kuva: Oona Eskeli.

Paljon riskillä kokeiltua

Se, että aivan kaikki silmää miellyttävät kasvit eivät Kurvolan sääolosuhteissa menesty, ei ole estänyt Silmosen perhettä kokeilemasta puutarhassaan harvinaisempiakin kasveja.

– Meillä on aika paljon sellaista riskillä kokeiltua. Ruusuorapihlajakaan ei ole varsinaisesti näille leveysasteille, mutta hyvin se on menestynyt ja kukkii, Elina Niemi-Silmonen iloitsee.

Ruusuorapihlajan ohella harvinaisempia taimia pihalla ovat kääpiöpalsamipihta, sateenvarjojalava sekä kaksi punainen paroni -nimellä kulkevaa luumupuuta.

Tässä altaassa kasvaa angervojen lisäksi sammalleimua, rungollista pallotuijaa kaksin kappalein sekä harvinaisempaa ruusuorapihlajaa. Altaan angervot ovat ruusu-, keiju- ja japaninangervoja. Altaan viereisissä saviruukuissa kasvaa samettiruusua sekä lobeliaa. Kuva: Oona Eskeli.
Ruusuorapihlaja on yksi Silmosten pihalla otetuista riskikokeiluista. Se on menestynyt hyvin. Kuva: Elina Niemi-Silmonen.

Valaistus tuo tunnelmaa

Silmosen perheen puutarhan erottaa monista muista puutarhoista valaistus, jonka turvin puutarha näyttää Elina Niemi-Silmosen mukaan tunnelmalliselta myös lumen peitossa sekä pimeällä.

– Valot toimivat ajastimella, ja nyt loppukesästä valoja onkin taas saanut käyttää, kun iltaisin on pimeämpää, Niemi-Silmonen toteaa.

Kysyttäessä Silmosten lempipaikkaa on perheen aikuisten vastauksena takapiha. Elle-tytär kuitenkin huomauttaa, että hänen suosikkipaikkansa on Jouko-papan tekemän leikkimökin yhteydestä löytyvä keppihevostalli.

– Keppihevostalli valmistui juuri kierrätysmateriaaleista. Puutarhaharrastusta voi toteuttaa myös pienellä budjetilla, Elina-äiti vinkkaa.

Takapiha on Silmosen perheen lempipaikka ainakin Elinan ja Markon mielestä. Kuva: Elina Niemi-Silmonen.
Kierrätysmateriaaleista väsätty keppihevostalli on Ellen lempparipaikka. Kuva: Oona Eskeli.
Jouko-papan hitsaama hevosenkenkäpallo, jonka sisään voi laittaa talvisin ulkotulen. Koirapenkillä voi istuskella katsomassa aamuaurinkoa. Ruukussa kasvaa mehikasvi sekä murattia, värinokkosta ja lumihiutaletta. Kuva: Oona Eskeli.
Pitkospuita pitkin pääsee talon taakse. Kuva: Oona Eskeli.
Askelpolku-laatat ohjaavat kulkua takapihalle pitkospuiden tavoin talon toisella laidalla. Kuva: Oona Eskeli.
Riippahernepuuta leikataan muotoon, ja sitä valaistaan pimeällä. Kuva: Oona Eskeli.
Riippahernepuu valaistuna. Kuva: Elina Niemi-Silmonen.
Riippahernepuu seuranaan takapihan kivimuuri, joka on kasattu tontilta kaivetuista kivistä. Kuva: Oona Eskeli.
Takapihan kivimuuri valoineen. Kuvassa myös tulipallo, joka on paitsi tyylikäs, myös turvallinen. Kuva: Elina Niemi-Silmonen.
Takapihan valaistus tuo välkettä pimeimpiinkin hetkiin. Kuva: Elina Niemi-Silmonen.
Sinikartiokuusen alku. Kuva: Oona Eskeli.
Perinnekukka daalia takapihalla. Kuva: Oona Eskeli.
Vanhaan kaivonrenkaaseen on istutettu pallotuijaa, keijunkukkaa, saniaista ja maahumalaa. Kuva: Oona Eskeli.
Pihaa koristavat betonipallot ovat Jouko-papan käsialaa. Niiden teossa on käytetty apuna muun muassa koripalloa. Kuva: Oona Eskeli.
Etuovella vastassa on purppura-apilaa, silkkitassua, värinokkosta ja kerrattua miljoonakelloa. Kuva: Oona Eskeli.
Betoninalle, joka on tehty upottamalla vanha pehmolelu betoniin. Kuva: Oona Eskeli.
Betoninalle sijaitsee etuoven tuntumassa, lähellä muun muassa purppura-apilaa ja värinokkosta sisältävää asetelmaa. Kuva: Oona Eskeli.
Talon katetulta etuterassilta löytyy kasvien lisäksi nämä vanhat leppäkerttu-aiheiset kivimaalaukset. Kuva: Oona Eskeli.
Kanna on Elina Niemi-Silmosen mukaan trooppinen kasvi, joka on tuttu näky kaupunki-istutuksissa. Kuva: Oona Eskeli.
Puutarhateema näkyy lasten hiekkalaatikolla, jossa kasvaa nykyisellään tuijaa. Hiekkalaatikko on tarkoitus muuntaa istutusaltaaksi sitten, kun hiekkalaatikolla ei ole enää käyttöä. Kuva: Oona Eskeli.
Tämä asetelma asustelee Marko Silmosen tekemässä betoniruukussa. Kuva: Oona Eskeli.
Etupihan allas iltahämärässä. Kuva: Elina Niemi-Silmonen.
Valopallo etupihan istutusaltaassa. Samaisessa altaassa on myös kohdevaloja. Kuva: Elina Niemi-Silmonen.
Purppuraheisiangervo pidetään Silmosten pihassa tarkoituksellisesti pienenä vuosittaisilla leikkauksilla. Kuva: Oona Eskeli.
Riippapihlaja. Kuva: Oona Eskeli.
Elina Niemi-Silmosen mukaan sateenvarjojalavaa ei näkynyt paljoa missään silloin, kun sellainen istutettiin perheen pihaan. Elinan Johanna-ystävä käy leikkaamassa jalavaa säännöllisesti. Kuva: Oona Eskeli.
Tuli tulipallossa. Kuva: Elina Niemi-Silmonen.
Kääpiöpalsamipihtaa, kuunliljaa ja keijunkukkaa illalla kuvattuna. Kuva: Elina Niemi-Silmonen.
Rungollinen pallotuija sekä ruusuangervoa pimeässä. Kuva: Elina Niemi-Silmonen.
Heti Silmosen perheen pihaan tultaessa kävijää on vastassa maahumalaa, kesäbegoniaa, tuijaa sekä liljapuu. Kuva: Oona Eskeli.
Talon edustalla kasvaa muun muassa kaksi punainen paroni -luumupuuta sekä laakakatajaa, seppelvarpua, sammalleimua sekä keiju- ja koivuangervoa. Kuva: Oona Eskeli.
Silmosen perhe ihastui Kurvolaan vuonna 2012. Kahdeksassa vuodessa piha on muuttunut paljon. Kuva: Oona Eskeli.