Atte Rantanen
Mitä tänään syötäisiin? Yksinkertainen kysymys, johon on näennäisesti loputon määrä vastauksia. Valitettava asia on, että jotkut vastaukset ovat toisia parempia, kun puhutaan terveydestä.
Vuonna 2019 Global Burden of Disease -hankkeen jäsenet julkaisivat paperin ruokavalion maailmanlaajuisista vaikutuksista terveyteen (Health effects of dietary risks in 195 countries, 1990–2017) keräämällä 195 maan elintarvike- ja kuolinsyyraporttien tulokset 27 vuoden ajalta. Elintarvikkeiden kulutusta verrattiin ennalta selvitettyyn hyvinvoinnin kannalta optimaaliseen kulutukseen, jolloin havaittiin että ”maailmanlaajuisesti melkein kaikkien terveellisten ruokien ja ravintoaineiden kulutus oli suboptimaalinen vuonna 2017”. Suurin ero terveellisten ruokien nykyisen ja optimaalisen kulutuksen välillä nähtiin pähkinöissä ja siemenissä sekä täysjyväviljassa kulutuksen ollessa 12 prosenttia ja 23 prosenttia optimaalisista tasoista. Optimaalisia tasoja huomattavasti suurempaa kulutusta nähtiin sokerimakeutetuissa juomissa (≈162 prosenttia), käsitellyssä lihassa (190 prosenttia), suolassa (186 prosenttia) ja punaisessa lihassa (118 prosenttia).
Vuonna 2017 ruokavalion aiheuttamat terveysongelmat olivat vastuussa yhteensä 11 miljoonasta kuolemasta. Sydän- ja verisuonitaudit olivat listan kärjessä 10 miljoonalla kuolemalla, seuraavana olivat syövät (913 090 kuolemaa) ja 2-tyypin diabetes (338 714). Yli 5 miljoonaa kuolleista oli alle 70-vuotiaita aikuisia.
Tutkimus tuo esille, että suboptimaalinen ruokavalio on maailman johtava terveyden riskitekijä torpaten kuolemien määrässä jopa tupakanpolton. ”Vaikka ruokaväittelyn pääkohteena ovat olleet suola, sokeri ja rasva, löytömme osoittavat, että johtavat kuolinsyyt juurtuvat suuresta suolan kulutuksesta sekä matalasta täysjyväviljan, hedelmien, pähkinöiden ja siementen, vihannesten ja omega-3 rasvahappojen kulutuksesta”. Keskittyminen pelkästään sokerin ja rasvan vähentämiseen ei välttämättä siis ole yhtä tehokasta kuin kannustaminen terveellisten ruokien lisäämiseen.
Mitä siis tehdä? Tärkein pointti on, että meidän tulisi lisätä kasvisten, hedelmien, täysjyväviljojen, pähkinöiden ja siementen määrää päivittäiseen ruokailuumme sekä vähentää lihaa, suolaa, sokeria ja raskaasti käsiteltyjä ruokia (leivonnaiset, pikaruoka, makeiset, sipsit). Eläintuotteita karsimalla vähennämme myös eläinteollisuuden tarvetta pienentäen kasvihuonekaasujen tuotantoa ja vähentäen tarpeetonta eläimille aiheutettua kärsimystä.
Jos päätät perehtyä lisää ravintoon, lähdekriittisyys on lähes aina pakollista. ”8 syytä juoda maitoa”-nimisen artikkelin lähteenä on voitu tietämättä (tai tahallisesti) käyttää maitofirman rahoittamaa tutkimusta, jonka tavoite on, no, saada ihmiset juomaan lisää maitoa. Tunnettuja ja luotettavia alan asiantuntijoita ovat muun muassa tohtorit Michael Greger, Dean Ornish ja Neil Barnard, jotka ovat pitäneet lukuisia netistä löydettäviä puheita ja luentoja.
Muutoksen ei tietenkään tarvitse tapahtua yhdessä yössä. Maltillisilla, pienillä muutoksilla on suurimmat mahdollisuudet jäädä osaksi arkea.
Toivotan onnea tutkimusmatkalle uusien ruokien kanssa ja toivon, että matka sujuu mitä mukavimmin.
Atte Rantanen
Kirjoittaja on Viialan yhtenäiskoulun oppilas.
Forum Akaa on Akaan Seudun kolumnisarja, jossa akaalaiset kirjoittajat tarkastelevat ympäröivää yhteisöä ja yhteiskuntaa.
Viimeisimmät kommentit