Elämme mielenkiintoisia aikoja. Ennen vallitsevaa kriisiä työt ja harrastukset hoidettiin kasvotusten ja perheen kanssa kommunikoitiin enimmäkseen etänä. Sattuneesta syystä nyt harrastukset ja työt hoidetaan mahdollisuuksien mukaan etänä, jos ollenkaan.
Olen pitkään haaveillut lisäajasta kotihommille ja perheen kanssa touhuamiselle. Vain meidän perhe – ei muita. En vain ole kyennyt luomaan sitä aikaa töiltäni ja harrastuksiltani. Nyt perheelle ja itselle on aikaa, ja otan siitä kaiken ilon irti.
Jokainen kohtaa läsnäolevan tai lähestyvän kriisin omista subjektiivisista lähtökohdistaan. Itse tauti on paha. Italialaiset työkaverini sanoivat sen olevan niin paha, että kukaan sen kokenut ei halua sitä uudelleen kokea saatikka sitä muihin tartuttaa. Tämä meidän on syytä pitää mielessämme täällä maailman laidalla tautiaaltoa odotellessamme.
Olemme Akaassa kohotetun valmiuden tilassa. Tautiaalto ei ole vielä saavuttanut meitä, joten nyt on vielä aikaa ”linnoitustöihin”. Tilanne, jossa kaupassa käynti on todellinen sairastumisriski, on vain päivien päässä. Vielä on hyvää aikaa valmistella omaan linnakkeeseensa riittävästi luettavaa, rakennusmateriaalia puhdetöitä varten ja ehkä muutama hyvä punaviini ihan vaan lääkkeeksi.
Tautiaallon saavuttaessa Akaan on syytä jättää kapteeni Kaarnan uhkarohkeus taka-alalle ja noudattaa annettuja rajoitetun liikkumisen suosituksia. Saksassa ja Itävallassa poliisi ja sotilaat valvovat karanteenissa olevia ihmisiä ja rankaisevat sääntöjen rikkojia huomattavilla rangaistuksilla. En usko, että Suomessa tähän mennään. Meillä on täällä Pohjolassa tolkun sakkia ja homma perustuu luottamukseen. Jos olet taudinkantaja, velvollisuutesi on huolehtia, että et tartuta muita. Jos taas et ole vielä virusta saanut, velvollisuutesi on huolehtia, että et sitä myöskään saa.
Akaa on harvaan asuttu kaupunki, joten meillä on hyvät mahdollisuudet pitää homma hanskassa, kunhan emme hölmöile.
Normaalisti kriisi iskee sisään shokkivaiheella. Shokkivaihetta seuraa sopeutumisvaihe, jossa aletaan hyväksymään vallitseva tilanne ja sopeutua uusiin oloihin. Meillä Akaassa todennäköistä shokkivaihetta vielä odotellaan, mutta olemme jo hyvällä tolalla sopeutumisen suhteen. Etäkoulut pyörivät jo kiitettävästi. Osa riskiryhmissä olevista on jo ymmärtänyt jättää kaupassakäynnin nuorempien tehtäväksi, mutta tämän osalta meillä on vielä paljon tehtävää. Kynnys pyytää apua on suomalaiselle korkea. Vastuu vanhusten kaupoista pois saamiseksi on myös meillä keski-ikäisillä. Jokainen meistä tuntee yhden seniorin, jolle voimme tarjota apuamme. Kehotan toimimaan.
Sanotaan, että jokaisessa tummassakin pilvessä on kullattu reunus, jos sen vain haluaa nähdä. Toistaiseksi vallitsevien poikkeusolojen aikana positiivisia havaintojani ovat: lisääntyneet lenkkeilijät ja ulkoilijat, jo mainittu lisääntynyt aika perheen kanssa, Suomen huoltovarmuuden toimivuus, lisääntynyt poliittinen yhteistyö yli puoluerajojen sekä Suomen humaani ja ihmishenkiä suojeleva kriisinjohtamisstrategia.
Meillä on edessämme kuukausia kestävät poikkeusolot. Pysytään positiivisina, nautitaan pidentyvästä päivästä ja upeasta ulkoilmasta. Ylipäällikköämme lainaten: ”Kyllä me tästä selvitään”. Niin on!
Jari Rantanen
Kirjoittaja on nykyään läsnä oleva perheenisä Viialasta.
Forum Akaa on Akaan Seudun kolumnisarja, jossa akaalaiset kirjoittajat tarkastelevat ympäröivää yhteisöä ja yhteiskuntaa.
