Etelä-Pirkanmaan Osuuspankki julkaisi viime viikolla tuloksensa. Pankilla menee hyvin, niin kuin odottaa sopii. Miksi? No vaikkapa siksi, että Akaan Seudun Osuuspankki ja sen edeltäjät ovat olleet hyvin vahvoja toimialueensa kehittäjiä vuosikymmenet. Taannoinen toimitusjohtaja Heikki Teräväinen jopa saneerasi kaupungin keskustaan pankkiaukion lipputankoineen näkymiä kohentaakseen.
Kun pankilla on vahva seutukunnallinen asema, se voi kysyä. Niinpä toimitusjohtaja Juha Luomala ja varatoimitusjohtaja Tuomo Smått kysyvät, mikä täällä mättää, kun asukasluku laskee, työttömyysluvut ovat korkeat ja kuntien veroprosentit tapissaan, Akaassa peräti 22,25.
Etelä-Pirkanmaan seutukuntaa ei ole olemassa. Se hajosi viimeistään, kun kunnat purkivat vahvan seudullisen toimijan Valkeakosken Seudun Kehitys Oy:n. Itsenäinen kehitysyhtiö oli liikaa ainakin nyt jo potkut saaneelle Akaan kaupunginjohtajalle Aki Viitasaarelle. Nykyään täällä ei julkinen valta enää ajattele asioita seutukunnallisesti ja se näkyy.
Mutta Osuuspankki ajattelee. Kun kuntien tunnusluvut pistetään vierekkäin, ei kunnian kukko laula. Juha Luomala on johtanut pankkia Korpilahdellakin ja tietää mitä toimiminen taantuvalla alueella on. Mutta kun Etelä-Pirkanmaan ei pitäisi olla taantuvaa aluetta, vaan kasvukeskus.
Miksi Etelä-Pirkanmaa ei näy missään?
Akaa tekee lähivuosina merkittäviä investointeja. Viiala saa uuden koulukeskuksen ja liikuntahallin. Toijalaan rakennetaan jo uutta hyvinvointikeskusta. Kohta alkavat työt puuterminaalin siirtämiseksi kaupungin keskustasta Akaan Pointin teollisuusalueelle. Myös Toijalan kouluverkkoon tulee muutoksia.
Silti ilmassa on jotakin kummallista. Merkittävistä investoinneista ei osata iloita eikä muuttaa niitä kasvuksi. Akaa tutkitutti muuttoliikkeensä. Tänne onneksi muuttaa hyvätuloisia. Entä sitten? Kaupungin taloudellinen tilanne on haastava, ja valtuusto päätti nostaa kädet pystyyn, joten se on vienyt ilon. Enemmistö toivoo, että valtiovarainministeriö pitää meistä huolen, emme me itse.
Osuuspankki potkii kuntien elinkeinoihmisiä töihin, jotta seutukunnalle saataisiin lisää yrityksiä. Tehtävä ei ole helppo, koska kaikki tietävät, että yritykset hyvin harvoin muuttavat paikkakunnalta toiselle. Täällä täytyisi olla jotakin hyvin erikoista. Sellaiseksi tuskin riittää Akaan ajoittain sekoileva kunnallispolitiikka ja ilmassa leijuva käsin kosketeltava yrittäjävastaisuus.
Jotakin kummallista on siinäkin, että jopa valtuustossa istuva yrittäjäristillä palkittu akaalainen yrittäjä epäilee omaa varjoaankin ja äänestää yritysmyönteistä kaupunginjohtajaa vastaan.
Huolestuttavien lukujen oikaisemiseksi tarvittaisiin yksituumaista paikallista ja seutukunnallista ajattelua. Valkeakoskesta voisi ottaa joskus mallia. Kaupunki on hyvin aktiivinen oman etujensa ajaja ja puolustaja.
Valkeakosken kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen (sd) kelpaa esimerkiksi toimijasta, jota eivät ideologiat häiritse, jos kyseessä on Valkeakosken etu. Järvisen toiminta Avilonin uudelleen käynnistämiseksi hakee vertaistaan, mutta hänkään ei voinut suhdanteille mitään. Ja ei kai kukaan luule, että Järvinen turhaan kuluttaa aikaansa sairaanhoitopiirin hallinnossa tai istui taannoin sosialidemokraattien puolue-elimissä. Tieto on valtaa.
Seutukunnallista ajattelua saattaa tullakin eteen. Jos ja kun valtiovarainministeriö ohjaa Akaan kuntaliitosselvitykseen naapuriensa kanssa, on asioista ainakin keskusteltava. Urjalan vahva mies Hannu Maijala ei ole tuolloin enää mukana, joten Urjalassakin on ajateltava moni asia uusiksi. Tieto olisi nyt valtaa.
Kommentointi on suljettu.