Jari Rantanen: Akaasta saa kodin lähes 100 000 euroa halvemmalla kuin Lempäälästä

Jari Rantanen.

Pohjois-Akaata lähietäisyydeltä viimeisen vuosikymmenen tarkkailleena voin todeta monen asian menneen viimeisten vuosien aikana hyvään suuntaan. Lapsemme käyvät koulua terveessä sisäilmassa, päätös pitkän tähtäimen kouluratkaisusta on olemassa ja S-markettimmekin laajentui vähintäänkin riittävän tasoiseksi kaupaksi täyttämään päivittäiset kaloritarpeemme. Nyt kun vielä saadaan urheiluhallin osalta tehtyä paras mahdollinen ratkaisu, niin alkaa olla taas perusasiat kunnossa.

Tämä elintasonousu ei kumminkaan ole Akaalle ilmaista. Viialan projektien päälle Toijalassa on pitkä lista isoja investointeja, jotka osaltaan varmistavat, että mitään ylijäämäongelmaa ei kaupungin johdollamme tule seuraavana vuosikymmenenä olemaan. Millä tämä lysti rahoitetaan?

Jos kaupunkimme olisi pörssiyhtiö, niin vallitsevassa taloustilanteissa tälläiseen investointiohjelmaan ei tippuisi rahaa. Ainoa, millä vastaavaa edes kehtaisi johdolle esitellä, olisi vakuuttava ja sopivan kunnianhimoinen asukasluvun kasvuennuste, jolla tulopuolemme saataisiin merkittävään nousuun. Lyhyellä tähtäimellä tappiollinen toiminta voidaan hyväksyä, kunhan se pidemmällä tarkasteluvälillä maksaa itsensä takaisin.

Ostopäällikkö Kilponen opetti minulle aikoinaan, että myymisessä ja ostamisessa pätee kolmen H:n sääntö: hyvää – heti – halvalla. Yleensä kauppojen syntyminen on vaikeaa, jos vähintään kaksi kolmesta ei toteudu.

Verotulothan tulevat yritysten maksamista yhteisöveroista ja asukkaiden maksamista kunnallisveroista. Uusia yrityksiä saadaan Akaaseen, jos meillä on tarjota niille puitteet ja työvoimaa. Kilpailu Pirkanmaalla yrityspuistojen välillä on kovaa, joten tarjonnan tulee noudattaa kolmen H:n sääntöä.

Etenkään odotteluun ei yrityksillä ole kiinnostusta, joten infra tulee olla valmiina, ja tätähän Akaassa parhaillaan valmistellaankin. Viivyttelyyn ei kumminkaan ole aikaa, sillä infraan investointi tuottaa vasta viiveellä.

Kunnallisverotulot taas saadaan nousuun saamalla tänne lisää veronmaksajia. Suuret ikäluokat ovat eläköitymässä, mikä tulee osaltaan vaikeuttamaan jo muutenkin haastavaa tilannetta. Akaasta voidaan käydä töissä Tampereella tai Hämeenlinnassa, Akaassa on tontteja valmiina ja tontit ovat vertailukuntiin nähden halpoja. Akaaseen muuttajille meillä on siis tarjolla hyvää, halvalla ja heti.

Mutta onko mielikuva Akaasta asuinkuntana hyvä? Muuttopäätös on valitettavan subjektiivinen. Vaikka Akaa olisikin objektiivisesti tarkkailtuna hyvinkin oivallinen asuinpaikka, vaikuttaa näkyvästi medioissa esillä ollut homekoulutaistelumme ja kaupunginjohtajajahtimme osaltaan ulkopuolisten mielikuvaan Akaasta.

Nyt kun pahimmat homeet on kaivettu ulos kaapeista, on aika myydä Akaata hyvänä ja edullisena kotikaupunkina, jossa on tontteja ja valmiita taloja heti saatavilla. Akaasta saa oman kodin monessa tapauksessa lähes 100 000 euroa halvemmalla kuin esimerkiksi Lempäälästä. Akaassa lasten ja aikuisten harrastaminen on myös erittäin halpaa ja laadukasta.

Kunnallisveroäyrimme on toki tapissa, mikä voi osaltaan pelästyttää osan potentiaalisista muuttajista pois. Löytyisikö joku laillinen keino, jolla voisimme tarjota uusille muuttajille määräaikaisia tadoudellisia houkuttimia muuttaa Akaaseen. Kolmessa vuodessa saamme verkotettua junan tuomat osaksi sosiaalisia verkostojamme, ja näin houkuttimet voisi poistaa.

Luin lehdestä Suomen kriisikunnista. Olin iloinen, kun Akaa ei ollut artikkelissa mainittuna. Mitään negatiivista uutisointia emme juuri nyt kaipaakaan. Tulopuolen varmistamiseksi me kuntalaiset voimme osaltamme markkinoida Akaata verkostollemme hyvänä ja edullisena asuinpaikkana. Oman pesän likaaminen tulee lopettaa, jotta mahdollistamme Akaan maineen elpymisen.

 

Jari Rantanen

Kirjoittaja on myyntimies Viialasta

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?