Forum Akaa: Osalle meistä ei käy hyvin, mutta unelmat ovat siitä hyviä, että niitä voi aina vaihtaa

Eija Kariluoma.

Olen usein kuullut, että unelmat ovat lapsia ja haihattelijoita varten. Unelmoijilla on pää pilvissä ja jalat irti maan pinnalta. Joulupukilta voi toivoa ja unelmoida vaikka mitä, mutta kyllä Siperia aikuisena opettaa, ettei joulupukkia oikeasti ole olemassa.

Unelmat ovat kunkin henkilön omia. Niistä voi kertoa tai olla kertomatta. Lapsena kerroimme unelmistamme paljon enemmän kuin aikuisina. Aikuisina syvimmät unelmat pidetään usein omina salaisuuksina. Pelkäämme naurunalaiseksi joutumista tai haihattelijoiksi leimaamista.

Lapset unelmoivat olevansa isoina sairaanhoitajia, poliiseja, formulakuskeja, kaupan myyjiä, kaivinkoneen kuljettajia… Unelmia on monia, mutta kaikkien haaveet ovat tosia. Osa heistä valmistuu isoina lapsuutensa haaveammatteihin ja osalla unelma-ammatti vaihtuu murrosiän myllerryksessä. Jotkut toteuttavat itseään viiden- tai kuudenkympin villityksen iskiessä. Unelmat ovatkin siitä hyviä, että niitä voi aina vaihtaa ja niitä on kaikenikäisillä.

Osalle meistä ei käy hyvin. Elämä ei ole oikeudenmukaista. Monien elämää varjostavat sairaudet, työttömyys, yksinäisyys tai joku muu raskas taakka. Pahimmillaan epäonni kasautuu ja lyö maahan lujin iskuin. Elämä näyttää toivottomalta ja jatkuvalta kaamokselta. Jaksaminen loppuu eikä unelmia enää ole. Elämä tuntuu tarkoituksettomalta ja synkältä tarpomiselta.

Lähimmäisen kärsimystä on raskas seurata, riittämättömyyden tunne on valtava. Halu auttaa olisi kova, mutta keinoja ei löydy. Usein kuitenkin jo kuuntelu tai pelkkä läsnäolokin auttaa. Tässä yksilöllisyyttä ja pärjäämistä korostavassa ajassa toisesta välittäminen on arvokasta.

Pienillä eleillä on mahdollista saada synkkyydenkin keskellä toivon kipinä syttymään. Toivo auttaa jaksamaan, kenties löytyy uusi reitti umpikujasta ulos. Näkymä tai haave paremmasta auttaa selviämään, alussa usein tunnin tai päivän kerrallaan. Tunnelin päässä näkyy jälleen valoa ja unelmat alkavat kukkia.

Kuka sanoo, ettei unelmia voi saavuttaa! Iso rahapotti ei arvonnassa suurimmalle osalle kohdalle kopsahda, varsinkaan jos se on jo lähelle osunut. Siitä huolimatta itsekin lähes joka viikko arvontaan parilla eurolla osallistun. Jos kaikki unelmat eivät toteudu, niin usein kuitenkin osa niistä muuttuu todeksi.

Kun ihminen uskoo unelmiinsa, usein ihan huomaamattaan hän alkaa toimia niin, että elämä kuljettaa kohti unelmaa. Toiset taas ovat niin suunnitelmallisia, että unelmiin uskoessaan heillä on jo reitti valmiina ja kompassin suunta selvänä.

Minä muuten tiedän, että joulupukki on oikeasti olemassa. Olen monta kertaa nähnyt joulupukin jouluna meillä kotona ja joulujen välissä Rovaniemellä. Osan pajoistaan hän on unelmiensa mukaisesti siirtänyt Korvatunturilta sinne Rovaniemelle ja työmatkat kuulemma sujuvat nopsasti ja ekologisesti poroilla.

Lauri Viita kirjoitti runossaan Luominen:

Lienet eläin taikka puu,

…kaikin soluin, sydämin

usko, tahdo jotakin,

niin se kerran tapahtuu!

 

Eija Kariluoma

Kirjoittaja on entinen kunnan ja nykyinen valtion virkanainen

Forum Akaa on Akaan Seudun kolumnisarja, jossa akaalaiset kirjoittajat tarkastelevat ympäröivää yhteisöä ja yhteiskuntaa.

Lue myös: Väliaikaista kaikki on vaan – vai onko?

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?