Päihderiippuvuus sairautena -ryhmästä saa tietoa ja tukea

Pekka Leväniemi on vetänyt Päihderiippuvuus sairautena -ryhmiä kuusi vuotta. Seuraava ryhmä alkaa 24.9.

Akaan kaupungin päihdetyön järjestämä Päihderiippuvuus sairautena -ryhmä kokoontuu taas tänä syksynä Toijalan päivätoimintakeskuksessa Meijerintie 1:ssä. Ensimmäinen tapaaminen on tiistaina 24.9. Ryhmän vetäjänä toimii ja ilmoittautumisia vastaanottaa päihdetyönohjaaja Pekka Leväniemi. Ryhmään voi liittyä sovittaessa myös myöhemmin syksyllä.  Kokoontumiskertoja on kahdeksan.

– Ryhmä on tarkoitettu henkilöille, jotka itse tai joiden läheiset ovat huolissaan päihteiden käytöstä. Usein kyse on henkilöistä, jotka vastoin omia hyviä päätöksistään käyttävät päihteitä usein tai määrät ylittyvät, kertoo Leväniemi, jolle päihderiippuvuuteen liittyvät asiat ovat tuttuja myös oman kokemuksen kautta.

Työstä pidetään kiinni

Leväniemen mukaan suurin osa päihderiippuvaisista on työelämässä olevia ihmisiä.

– Työ on lähes toiseksi viimeinen asia, jonka päihderiippuvainen menettää. Henkiriepu on se viimeinen, joka menee ennenaikaisesti. Usein esimerkiksi alkoholistit ovat niin sanotusti työhulluja, jotka pitävät työstä viimeiseen asti kiinni ja ovat ensimmäisinä valmiina ylitöihin.

Ryhmässä osanottajat saavat tietoa päihderiippuvuudesta sairautena ja voivat halutessaan ottaa osaa keskusteluun.

– Päihderiippuvuus on sairaus siinä missä muutkin sairaudet. Toisilla on suurempi alttius sairastua siihen ja toisilla riippuvuus syntyy nopeammin kuin toisilla. Ihminen on ehkä itsekin miettinyt, miksi hän toistaa samoja asioita, vaikka ymmärtää niiden olevan hänelle pahaksi. Kun hän kuulee, että kyse on sairaudesta, hän saa sille nimen, Leväniemi kertoo.

Kymmenen prosenttia kuivilla

Leväniemen mukaan päihderiippuvainen ei ole vastuussa sairastumisestaan mutta päihderiippuvaisen on otettava hoitovastuu omasta sairaudestaan.

– Kun oma ajatus herää, silloin se kantaa. Ryhmässä painotetaan sitä, että jokainen osanottaja on mukana oman itsensä tähden, Leväniemi sanoo.

Leväniemi on myös selvittänyt, mitä kuuluu Päihderiippuvuus sairautena -ryhmiin osallistuneille. Tutkimuksessa mukana olleesta 90 osanottajasta yhdeksän eli kymmenen prosenttia oli ollut kuivilla vähintään vuoden. Myös lyhyemmät raittiit jaksot ovat monille merkityksellisiä ja ryhmään osallistuessaan henkilö saa työvälineitä riippuvuuden käsittelyyn.

Päihdetyönohjaaja Pekka Leväniemen mukaan päivätoimintakeskuksissa on mahdollisuus myös pyykinpesuun.

Päihde- ja mielenterveystyön päivätoimintakeskuksissa saa aamupalan 50 sentillä.

Uno-pelikortit ovat Toijalan päivätoimintakeskuksessa kovassa käytössä.

Päivätoimintakeskus on saanut lahjoituksena muun muassa vaatteita.

Päihde- ja mielenterveystyön päivätoimintakeskukset sijaitsevat Toijalassa Meijerintiellä ja Viialassa Parkkitiellä. Pekka Leväniemen vetämät Päihderiippuvuus sairautena -ryhmät kokoontuvat Toijalassa.

 

Päivätoimintakeskuksessa voi syödä aamiaista ja lounasta edullisesti

Akaan kaupungilla on kaksi päihde- ja mielenterveystyön päivätoimintakeskusta, jotka sijaitsevat Toijalassa Meijerintie 1:ssä ja Viialassa Parkkitie 7:ssä. Päivätoimintakeskuksissa on kohderyhmälle edullisesti tarjolla aamupalaa ja lounasta. Aamupalan hinta on 50 senttiä ja lounaan 1,50 senttiä. Osallistuminen ruokailuun ei vaadi ennakkoilmoittautumista.

Päivätoimintakeskuksissa on mahdollisuus myös peseytymiseen ja pyykinpesuun. Toijalassa päihdetyönohjaajana toimii Pekka Leväniemi ja Viialassa Kristiina Yläjoki.

– Päivätoimintakeskuksissa pääsee myös keskustelemaan matalalla kynnyksellä meidän ohjaajien kanssa ilman erillistä ajanvarausta, Pekka Leväniemi kertoo.

Pekka Leväniemi ja Kristiina Yläjoki tekevät myös kotikäyntejä. Heihin voivat ottaa yhteyttä myös päihderiippuvaisten läheiset.

– Päihderiippuvuuteen liittyy häpeää, syyllisyyttä, peittelyä ja epätietoisuutta siitä, mistä apua voi lähteä hakemaan. Monta kertaa kynnys lähteä päivätoimintakeskukseen tai johonkin virastoon on päihderiippuvaiselle äärettömän korkea. Sen sijaan on helpompi keskustella asioista ihmisen omassa tutussa ja turvallisessa ympäristössä, Leväniemi kertoo.

Apua ja tukea saa myös päihdetyön sairaanhoitajalta sekä psykiatriselta sairaanhoitajalta.

– Esimerkiksi jos joku haluaa raitistumisen tueksi antabuksen, asia hoituu eteenpäin nopeasti ilman pitkiä odotusaikoja, Pekka Leväniemi kertoo.

 

Päihderiippuvaiselle tyypillistä on

Ahdistuneisuus

Häpeä

Syyllisyys

Itsesääli

Kelvottomuus

Pelkotilat

Katkeruus

Mustasukkaisuus

Harhaisuus

Unettomuus

 

Erkki on ollut raittiina viisi vuotta

Erkille alkoholi on ollut ongelma suurimman osan hänen elämästään. Juominen alkoi kokeilusta 18-vuotisyntymäpäivänä. Muutettuaan pois kotoa Erkki joi yhä useammin ja välillä päivittäin.

– Määrät olivat pieniä, mutta käytin kuitenkin alkoholia. Aluksi join mietoja viinejä ja olutta, mutta sitten kolmekymppisenä siirryin juomaan myös kaikkea muuta, hän kertoo.

Erkki ei esiinny jutussa omalla nimellään.

Päihtyneenä töissä

Erkki ei ole tarvinnut juomiseensa mitään erityistä syytä. Lapsuudenkodissa alkoholia käytettiin kohtuudella mutta suvusta löytyy myös ongelmajuomista.

Erkki kuvitteli juovansa kotona salaa muulta perheeltä, mutta nyt jälkeenpäin hän myöntää ihmissuhteiden kärsineen. Takana on kaksi avioeroa.

Hän työskenteli johtavassa asemassa ja oli välillä pitkiä aikoja ulkomaan komennuksilla. Alkoholiongelma tuli julki vasta Erkin viimeisinä työvuosina, kun hän oli töissä päihtyneenä.

– Juomista katsottiin molemmin puolin läpi sormien. Kukaan ei käräyttänyt minua, mikä on hyvin tyypillistä ja yksi hyvä veli -järjestelmän piirteistä, Erkki toteaa.

Säännöllinen työ takasi myös sen, että juomiseen riitti rahaa.

– Ansaitsin riittävästi. Rahan takia minun ei ole tarvinnut olla juomatta ja toisaalta olen pystynyt juomaan.

Itsetuho edessä

Erkin jäätyä eläkkeelle juominen karkasi täysin käsistä, ja jatkuvaa juomista kesti kahdeksan vuotta. Puolison aloitteesta hän hakeutui katkolle, mutta sitä seurannut seitsemän kuukauden raitis jakso päättyi retkahdukseen. Vasta toinen päihdekuntoutusjakso sai Erkin pysähtymään miettimään, mihin hänen elämänsä on menossa.

– Kaikki lähtee siitä, että myönnät ongelman olemassaolon ja olet rehellinen itsellesi. Silloin voit olla rehellinen myös muille. Kaikki alkoholistit käyttävät samaa kaavaa eli valehtelevat. Juominen jatkuu yhtä kauan kuin valehteleminen, Erkki sanoo.

Erkki on ollut raittiina nyt viisi vuotta.

– Jos en olisi raitistunut, elämä olisi päättynyt itsetuhoon, hän arvelee.

Kymmenisen vuotta Akaassa asunut Erkki on osallistunut Akaan kaupungin päihdehuollon järjestämiin Päihderiippuvuus sairautena -ryhmiin. Erkin mielestä tärkeintä ryhmissä on saada tietoa päihderiippuvuudesta, sen syistä ja seurauksista sekä vertaistuki.

– Alkoholistin mielestä kukaan muu ei pysty auttamaan häntä niin hyvin kuin raitistunut alkoholisti.

Akaalainen Erkki joi koko työikänsä.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?