Energian tarve lisääntyy vuosi vuodelta. Eikä pelkästään omassa jaksamisessa. Suomessa käytetään entistä enemmän sähköä. Pakkasten aikaan voivat kulutuspiikit rikkoa ennätyksiä. Suomi on siinä mielessä haastava maa.
Sähköverkkoon kuuluu etäisiä kuntia. Lamput pitäisi saada säihkymään myös metsän reunalla kaukana isojen kaupunkien vilskeestä. Sähköä joudutaan tuomaan ulkomailta. Omavaraisuuteen pyritään, mutta pienellä maalla ei ole isojen resursseja.
Akaassa on hienosti ehdotettu uusien tuulivoimaloiden pystyttämistä Karhunrahkan alueelle. Tuulivoimalapuisto herättää vastustusta. Valkoiset tornit eivät sovi maalaismaisemaan. Myös pyörimisen meluhaitat on otettava huomioon.
Tarjolla on parempi vaihtoehto. Se on kustannustehokkaampi sekä ilmastoystävällinen. Tuulivoimaloista poiketen se kykenee tuottamaan kaukolämpöä. Taustalla on yli 50 vuoden pituinen kehityshistoria. Maailmalla ollaan testaamassa useita eri ratkaisutapoja kyseisen vaihtoehdon tuomisessa kansalaisten saataville. Eikä se pilaa maalaismaisemaa tai aiheuta melua. Voimala mahtuisi tavalliseen teollisuushalliin.
Tarkoitan tietenkin pieniä modulaarisia reaktoreita. Eli pieniä ydinvoimaan perustuvia voimaloita. Niitä on käytössä muun muassa Kiinassa, Intiassa ja Argentiinassa. Koereaktoreita ollaan perustamassa useaan maahan. Tutkimus on kiehumispisteessä, kun tulevaisuuden ratkaisua otetaan käyttöön lähivuosina. Myös Suomessa ollaan kiinnostuneita.
Pienten reaktoreiden edut ovat selkeitä verrattuna Olkiluodon kaltaisiin voimaloihin. Kaikki turvallisuusriskit ovat hallittavissa edullisemmin. Pienempi reaktori käy pienemmällä reaktiolla, mikä tekee liikalämmön poistamisen helpommaksi. Toijalassa lämpönieluksi on sopivasti saatavilla Vanaja. Isojen voimaloiden turvallisuusmekanismit vaativat monimutkaisia ratkaisuja. Pienissä reaktoreissa tuo hoituu helpommin. Yksinkertaisemman reaktorin valvonta ja hallinta vaatii vähemmän mekanismeja. Se vähentää pieleen menevien mahdollisuuksien määrää.
Tällaisia reaktoreita voidaan valmistaa sarjatuotantona. Valmistuskustannukset jäävät houkuttelevalle tasolle. Olkiluodon vaatimaa pitkää rakennusaikaa ei ole. Reaktorityypistä riippuen voimalaa ei edes tarvitsisi ”tankata” uudella uraanilla. Eikä se välttämättä tuota isojen reaktoreiden tapaan ydinjätettä. Jos jotain menisi vikaan, niin reaktori sammuttaa itsensä ilman teknikkojen ohjausta.
Ryhdytään Akaassa etsimään hyvää sijaintia uudelle pienelle ydinvoimalalle. Nykyään Toijalassa tuotetaan kaukolämpöä savukaasupesurilla ja lämpöpumpulla Käenojan lämpökeskuksessa. Maakaasukattilan tueksi ja tulevaksi korvaajaksi pieni modulaarinen reaktori on kannattamani ratkaisu. Paikkakunta kasvaa ja teollisuuden tarpeet lisääntyvät. Fossiilisten polttoaineiden kulutus saadaan hienosti pienemmäksi, kun otamme uudet keinot käyttöön.
Juha Leinivaara
Kirjoittaja on 39-vuotias akaalainen pienyrittäjä.
Forum Akaa on Akaan Seudun kolumnisarja, jossa akaalaiset kirjoittajat tarkastelevat ympäröivää yhteisöä ja yhteiskuntaa.
Kommentointi on suljettu.