Pysähdy hetkeksi: Hengitä syvään

Meidän arki on käsittämättömän kiireistä. Jatkuvasti täytyy olla jossakin, keskittyä johonkin, tehdä jotakin. Mielessä pyörii sata eri asiaa, jotka pitäisi saada aikaiseksi tai mitkä piti tehdä jo viikkoja sitten. Pään sisällä ryöppyää jatkuvasti uutta tietoa, ideoita ja ajatuksia, joita ilmaantuu päivän aikana. Eletään töistä tapaamisiin ja herätään valmiiksi aikataulutettuun aamuun. Tuntuu, ettei koskaan ole tarpeeksi aikaa, sillä arkea täyttävät menot rutistavat viikot kasaan silmänräpäyksessä.

Hiljentyminen ja mielen rauhoittaminen ovat haastavia, mutta todella tärkeitä asioita osata meidän hektisessä nykypäivässä. Jatkuvasti ympärillä tapahtuu jotakin. Tauoilla moni istuu alas ja kaivaa kännykän taskustaan, mutta silloinkin mieli jyllää samaa tahtia kuin silmät selaavat somea. Oikeanlainen tauko päivittäisestä häslingistä ei sisällä mitään muuta kuin sinut, ajatuksesi ja rauhallisen paikan hengähtää. Harva muistaa levätä nimenomaan päivän aikana, eikä ainoastaan nukkumaan mennessä. Jotkut meistä eivät kunnolla silloinkaan. En minäkään muistanut, ennen kuin siitä rakentui selkeä osa arkea.

Olen viettänyt nyt kaksi kuukautta Taizéssä, Ranskassa sijaitsevassa luostariyhteisössä, jossa hiljaisuuden tärkeyttä korostetaan päivittäin. Kylän sisällä on useita erikseen rajattuja alueita ainoastaan hiljentymistä varten. Kolme kertaa päivässä kokoonnumme yhteiseen rukoushetkeen, joihin jokaiseen sisältyy kymmenen minuutin hiljaisuus. Tuhansien ihmisten täyttämä kirkko vaikenee täysin luoden ympärille voimakkaan ja hartaan tunnelman. Hiljaisuuden ajan voi rauhassa rukoilla ja tyynnyttää mielen päivän menoista. Taizéssä päivät täyttyvät erilaisilla töillä, muiden auttamisella ja jatkuvalla uusien ihmisten tapaamisella. Kiire on siis läsnä, oli sitten kotimaassa tai ei, mutta täällä ymmärrys hiljaisuuden ja hiljentymisen tärkeydestä vahvistuu päivä päivältä. Vähitellen siitä muodostuu rutiini, uusi elämäntapa, joka vähitellen takoutuu selkärankaan saakka.

Jumala loi ihmisen kuvakseen. Pidetään huolta ja kunnioitetaan Herran luomistyötä, kehoa ja mieltä, jotka kolhoontuvat helposti viikkojen aikana. Nimenomaan rauhoittumalla ja kuulostelemalla omaa jaksamista osoitamme kiitollisuutta ja arvostusta. Joskus on hyvä muistuttaa itseään kaiken kiireen keskellä ihan vain rauhallisiin hengenvetoihin.

Meidän tulisi jokaisen istua alas muutaman kerran päivässä kymmeneksi minuutiksi. Hengittää syvään ja antaa ajatusten virrata sen enempää niihin tarttumatta. Rukoilla ja kiittää siitä, mitä meillä on ja mitä me olemme.

Se auttaa mieltä jaksamaan. Parasta on, että voit hiljentyä ihan milloin vain ja missä vain. Täytyy vain löytää kyseiseen hetkeen sopiva paikka ja aika. Oli se sitten omassa keittiössä, luonnossa tai vaikka parkkipaikalla autossa istuessa.

Hiljentymisen jälkeen olo on keskittyneempi, virkeämpi ja joskus jopa onnellisempi. Koko keho saa pienen hengähdyksen arjen kiireestä, jonka jälkeen olemme entistä valmiimpia toteuttamaan Hänen tahtoaan.

 

Enni Piirainen

Kirjoittaja on Akaan seurakunnan kirkkovaltuutettu.

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Tutustu 5 viikkoa vain 1,90 €.