”Ei maailma siihen lopu, jos kriisikuntakriteerit täyttyvät” – Kaupunginjohtaja Antti Peltola uskoo Akaan selviävän yhden vuoden ja yli kymmenen miljoonan euron säästökuurista ilman lomautuksia

Akaan kaupunginjohtaja Antti Peltola odottaa lautakuntien esityksiä siitä, kuinka kaupungin tulos saadaan kertaheitolla miinukselta yli kymmenen miljoonaa plussalle. Kuva: Oona Eskeli.

Kuntalaki sanoo, että valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio niin, että se ottaa huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi eli suunnitelmakaudeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi.

Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen, ja kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa. Kuntalain asettamaa määräaikaa sovelletaan ensimmäisen kerran vuoden 2015 tilinpäätökseen kertyneeseen alijäämään. Siksi alijäämän tulee olla katettuna ensi vuoden eli vuoden 2020 tilinpäätöksessä.

Akaalla kaikkien aikojen säästökuuri

Akaan kaupungin taseessa oli vuoden 2019 alussa alijäämää noin 8,9 miljoonaa euroa. Tämänhetkisen arvion mukaan myös vuosi 2019 olisi 175 000 euroa alijäämäinen. Tällöin kaupungilla olisi vuoden lopussa alijäämää yli 9 miljoonaa euroa. Lisäksi on olemassa riski, että vuodelta 2019 kertyy vielä enemmän alijäämää.

Riskinä alijäämän kasvamiseen ovat muun muassa home- ja sisäilmaongelmien vuoksi opetuskäytöstä poistettujen koulujen mahdolliset tasearvojen alaskirjaukset, jos ne joudutaan purkamaan. Valtuusto päätti kesäkuussa, että Viialaan rakennetaan uusi yhtenäiskoulu. Ajatus on ollut, että sen tieltä puretaan Hirvialhon koulu. Keskustan koulun ja Rasin puu- ja kivikoulujen osalta vaihtoehtoja ovat myös esimerkiksi myynti tai muu käyttö.

Hirvialhon tasearvo on reilut 1,1 miljoonaa euroa, Keskustan koulun 6,4 miljoonaa, Rasin puukoulun 184 000 ja Rasin kivikoulun 300 000 euroa. Lisäksi Kylmäkosken Kirkonkylän koulun tasearvo on 350 000 euroa, ja senkin kohtalona saattaa olla purku ja tasearvon alaskirjaus. Uusi, viereen rakennettu koulu on jo käytössä.

Akaan suljettujen koulurakennusten tasearvot ovat yhteensä noin 8,2 miljoonaa euroa. Suunnitelman mukaiset poistot ovat 720 000 euroa ja tyhjien koulujen ylläpitokustannukset noin 730 000 euroa vuodessa.

1960-luvulla rakennettu ja reilut kymmenen vuotta sitten peruskorjattu Hirvialhon koulu saatetaan purkaa Viialasta uuden yhtenäiskoulun tieltä. Rakennuksen tasearvon alaskirjaus kasvattaisi kaupungin alijäämää 1,1 miljoonalla eurolla. Kuva: Mikko Peltoniemi.

Samaan aikaan myös kasvua ja kehitystä

Jotta Akaan usean vuoden alijäämät saataisiin kuitattua ja ensi tilikauden ylijäämäksi saataisiin reilut 9 miljoonaa euroa, tulee kaupungin toimintakatetta tasapainottaa noin 10,6 miljoonaa euroa. Kaupunginhallitus käsittelee ensi vuoden talousarvioraamia tänään tiistaina, ja kaupunginjohtaja Antti Peltolan esitys hallitukselle on, että se velvoittaa kaikki lautakunnat laatimaan talousarvio- ja suunnitelmaesityksensä kaupungin talouden tasapainottamistarpeen huomioon ottaen.

Mistä talouden tasapainottamispaketin toisensa perään tehnyt, henkilöstöään viikoiksi lomauttanut ja silti pakkasella pysytellyt Akaa voi säästää yli kymmenen miljoonaa euroa vuodessa? Kuinka rajuja ratkaisuja Akaan on ensi vuonna tehtävä?

– Vanha alijämä on ollut tiedossa vuodesta toiseen. Nyt lähdetään selvittämään erilaisia keinoja sen taklaamiseksi, Antti Peltola aloittaa.

Hänen mukaansa kaupunki pohtii kaikkia keinoja, joilla on vaikutusta tilikauden ylijäämä- tai alijäämäriville.

– Käymme läpi rakenteellisia isompia ratkaisuja sekä laskennallisia kuten poisto-ohjelman muutos. Meillä on myös siirtotiloja, joiden vuokrien ajoittumiseen voidaan koittaa vaikuttaa, Peltola viittaa Viialan yhtenäiskoulun siirtorakennuksiin ja niiden miljoonavuokriin.

Myös palvelutuotantoon liittyviä ratkaisuja käydään läpi. Säästötoimenpiteiden pitää kaupunginjohtaja Peltolan mukaan olla kuitenkin sen tyyppisiä, että samaan aikaan turvataan kaupungin strategiassa olevat tavoitteet kaupungin kasvusta ja kehittymisestä.

Henkilöstön vähentämisen sijaan talousarvioraamiin onkin listattu joukko uusia vakansseja kuten työhyvinvointikoordinaattori.

– Johtoryhmässä on pyritty hakemaan sellaisia, missä meillä on positiivista vaikutusta kaupungin tuottavuuteen. Työhyvinvoinnin kehittäminen on asia, jolla voidaan vaikuttaa henkilöstö- ja muihin kuluihin, Peltola kuvailee uusia vakansseja.

Lomautukset eivät kaupunginjohtajan mukaan ole missään nimessä hyvä säästökeino, koska niistä hyvin monesti koituu menoja muuta kautta.

– Ne saavat organisaation sekaisin, ja euromääräisesti puhutaan sellaisesta summasta, että lomautusten pitäisi olla todella pitkät, Peltola sanoo.

Koulujen tilanne näkyy taloudessa

Akaan suurin ongelma on vanha alijäämä. Ilman sitä tulevat vuodet näyttäisivät Peltolan mukaan varsin hyvältä. Mikäli alijäämää ei saada kuitattua, valtio saattaa pamauttaa Akaalle kriisikunnan leiman.

– Jos kriisikuntakriteeri laukeaa, siinäkin lähdetään miettimään tulevaa ja sitä, että kunta pystyy suoriutumaan velvoitteista, Peltola rauhoittelee.

Hän ei aio esittää korotusta Akaan tuloveroprosenttiin, sillä se on hilattu jo maan kärkilukemiin. Kun sen lisäksi on vuodesta toiseen myös leikattu ja vähennetty, miksi alijäämää on silti kertynyt? Mikä on mennyt pieleen?

– Ehkä mikään ei ole mennyt pieleen. Esimerkiksi vuoden 2018 tilinpäätös on hyvä esimerkki siitä, että ilman siirtotilakustannuksia vuosi olisi ollut tilikauden osalta ylijäämäinen, Peltola toteaa.

Hänen mukaansa kouluihin liittyvät ongelmat ovat muutenkin heijastuneet talouden tilanteeseen monella tavoin.

Peltola toteaa vertailujen osoittaneen, että peruspalvelutuotannossa Akaan kustannustaso on kohtuullisen alhainen, mutta verotulopohjaa pitää pystyä vahvistamaan.

–Tänne pitää saada lisää asuntoja ja asuntorakentamista. Yrityksiä ja työpaikkoja, sanoo tämän vuoden huhtikuussa Akaan kaupunginjohtajaksi tullut Antti Peltola.

Kaupunginjohtaja Antti Peltolan mukaan Akaan tulee samaan aikaan sekä säästää että kasvaa ja kehittyä ja tulla nykyistä paremmin tunnetuksi. Kesäkuussa Peltola-Paleface-kaksikko oli avaamassa ympäristötaidetapahtuma Näkymää Toijalan asemalla. Kuva: Tiina Kauppinen.

”En näe kuntaliitosta vaihtoehtona”

Kaupunginjohtaja Peltolan mukaan valtio ei lain mukaan voi tinkiä Akaan yli yhdeksän miljoonan euron alijäämän kattamisesta, mutta joka tapauksessa tulevaa lähdetään käymään läpi ja analysoimaan valtiovarainministeriön edustajien kanssa.

– Mahdollisuuksia on paljon. Uskon, että tulevaisuus on valoisa, Peltola sanoo.

Entä onko kuntaliitos pohjoiseen, etelään, itään tai länteen vaihtoehto, joka voisi auttaa, mikäli Akaasta tulee liian suuren ja pitkäaikaisen alijäämän vuoksi kriisikunta?

– En näe kuntaliitosta vaihtoehtona. Palvelutarve ei muutu mihinkään. Akaalla on todella hyvä edellytykset selvitä tulevaisuuden kehityksestä, eikä maailma siihen lopu, jos kriisikuntakriteerit täyttyvät. Sitten tehdään yhteistyötä ministeriön ja muiden kanssa.

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Tutustu 5 viikkoa vain 1,90 €.