Akaan kouluissa kielet ovat ajautuneet ahtaalle – Alakoululaisen kielivalinta on kaikkea muuta kuin mutkatonta, ja lukiossa ei tänä lukuvuonna syntynyt yhtään uutta kieliryhmää

Kahdeksasluokkalaiset Rikhard Saarimäki (vas.) ja Manu Syrjä olisivat molemmat valinneet 4. luokalla alkavaksi kielekseen ranskan, mutta tuolloin Toijalassa perustettiin vain saksan ryhmä. Manu on huomannut, että saksa onkin hänelle ranskaa hyödyllisempi taito, ja Rikhardkin uskoo kieliosaamisesta olevan iloa. Hän lukisi kuitenkin yhä mieluummin ranskaa kuin saksaa.

Mitä jos sitä ranskan ryhmää ei tulekaan? Suostunko siihen, että lapsi aloittaa sittenkin saksan tunnit? Pystynkö kuljettamaan lasta kielen tunneille toiseen kouluun? Kannattaako vaiva, kun lapseni kuitenkin olisi halunnut oppia juuri ranskaa?

Akaan kouluissa kolmasluokkalaisten vanhemmat joutuvat pohtimaan montaa kysymystä, kun lapsen kanssa tehdään valintaa mahdollisen toisen vieraan kielen aloittamisesta seuraavana kouluvuonna. Englannin opetus alkaa ensimmäistä kertaa tänä lukuvuonna kaikilla koululaisilla jo ekalla luokalla, mutta neljännellä luokalla voi peruskoulun opetussuunnitelman perusteiden mukaan aloittaa jonkin muun pitkän kielen opiskelun.

Akaassa valittavina ovat saksa ja ranska. Niistä kuitenkin toteutetaan joka vuosi vain toinen.

Alakoulut on jaettu sijaintinsa mukaan Toijalan ja Viialan alueisiin, joilla molemmilla oppilaiden valinnat summataan ja enemmän valintoja saaneeseen kieleen muodostetaan ryhmä. Tänä lukuvuonna Toijalan pään kouluissa alkaa yksi yhteinen ranskan ryhmä. Viialan kouluissa taas on kaksi alkavan saksan ryhmää.

Kielivalintalomakkeeseen pyydetään merkitsemään toivotun kielen lisäksi tiedot siitä, onko lapsen mahdollista käydä kielentunneilla toisessa koulussa ja siitä, vaihtaako lapsi valintansa toiseen kieleen, jos hänen ensisijaisesti toivomansa kielen ryhmää ei toteuteta. Päätökset tekee kaupungin sivistysjohtajan Tero Kuusiston johdolla opetustoimen johtoryhmä.

Kiinnostusta riittäisi kyllä

Myös toiseen kieleen olisi kummallakin alueella ollut halukkaita pienen ryhmän verran: Viialassa toteuttamatta jääneeseen ranskan ryhmään olisi ollut tulossa ainakin 6 nuorta. Kahden oppilaan valintojen kohdalla ei ole tietoa siitä, olisivatko he olleet valmiita käymään kieliopetuksessa oman koulunsa ulkopuolella. Toijalassa olisi voitu saada aikaan 9 oppilaan saksan ryhmä.

Sivistysjohtajan A2-kieltä koskevissa päätöspöytäkirjoissa viime vuosilta todetaan, että ”Ryhmien muodostamisessa pyritään siihen, että aloittaessa ryhmäkoko on vähintään kahdeksan oppilasta”. Neljännelle luokalle menevien oppilaiden kielivalinnat viimeisiltä neljältä vuodelta osoittavat, että yhtä lukuunottamatta joka lukuvuonna olisi saatu aikaan vähintään kahdeksan hengen kieliryhmät molempiin kieliin sekä Toijalassa että Viialassa.

Viime lukuvuonna saksan oppimiseen innokkaista olisi voitu Toijalan alueella muodostaa 11 oppilaan ryhmä, mutta sitä ei tullut, koska valintakilpailun voitti ranska. Edeltävänä vuonna taas kaikilla alueilla toteutettiin vain alkavan saksan ryhmät, vaikka yksin Rasin koulun 8 halukkaasta olisi saanut pienen ranskan ryhmän Viialaan ja Toijalan alueella olisi ranskan valinneista pystytty muodostamaan peräti 16 oppilaan ryhmä.

Miksi molempiin kieliin ei ole toteutettu ryhmiä, sivistysjohtaja Tero Kuusisto?

– Tämä perustuu voimassa olevaan kieliohjelmaan, joka päivitetään tulevien muutosten takia kuntoon syksyllä 2019. Olemme kiinnostuneita kotien palautteesta tämänkin asian osalta. Huoltajille suunnatuissa asiakaskyselyissä kannattaa ottaa asiaan kantaa. Oppilas voi mennä halutessaan toiseen kouluun opiskelemaan valinnaista kiletä. Huomioitavaa on, että kaupunki ei järjestä koulukuljetusta silloin, kun kyseessä ei ole oppilaan lähikoulu.

Helpointa aloittaa varhain

Jos lapsen toivoman kielen ryhmää ei toteuteta hänen ollessaan neljännellä luokalla, seuraava opetussuunnitelmissa määritelty ajankohta uuden kielen aloittamiselle on kahdeksas luokka.

Toijalan yhteiskoulun rehtorin Jorma Ojalan mukaan yläasteella alkavana B2-kielenä tarjotaan Akaassa kullekin vuosiluokalle sitä vierasta kieltä, jonka ryhmää ei toteutettu samojen oppilaiden mennessä 4. luokalle. Näin opetustoimi pyrkii mahdollistamaan jokaiselle oppilaalle mahdollisuus molempien kielten, saksan ja ranskan, oppimiseen.

Uuden kielen aloittaminen yläasteella voi kuitenkin olla vaikeaa. Toijalan yhteiskoulun ja Akaan lukion saksanopettaja Tanja Merikari kertoo, että aiemmin toivotun vieraan kielen aloittaminen yläasteella on monelle liian raskasta.

– Harva jaksaa ottaa enää uutta kieltä, kun on kuitenkin jo englanti ja kuutosluokalla alkava ruotsi. Sen takia B2-kielien ryhmiä on hyvin vaikeaa saada syntymään. On myös huolestuttavaa, että moni seiska- ja kasiluokkalainen hakee vapautusta A2-kielestä, vaikka periaatteessa ala-asteella valittua kieltä pitäisi opiskella peruskoulun loppuun saakka.

Suuri osa oppilaista kuitenkin jatkaa neljännellä luokalla aloittamansa kielen opiskelua peruskoulun loppuun saakka. Esimerkiksi Toijalan yhteiskoulusta kerrotaan, että viimeisinä kahtena lukuvuotena yhdeksännen luokan A2-kielen tunneilla on ollut lukuvuonna 2017–2018 yksi 15 oppilaan ryhmä ja lukuvuonna 2018–2019 jopa 32 oppilasta kahteen ryhmään jaettuina. Molemmilla vuosiluokilla A2-kieleksi oli neljännellä luokalla valikoitunut oli saksa.

Toiselle harmi, toiselle onni

Kahdeksasluokkalaiset Manu Syrjä ja Rikhard Saarimäki lukevat yhä 4. luokalla alkanutta saksaa, vaikka molemmat olisivat halunneet valita A2-kielekseen ranskan. Saarimäkeä ranskan kielen menettäminen neljännellä luokalla harmittaa yhä.

–  Luulin silloin, että ryhmä olisi tullut. Minua kiinnostaa enemmän Ranska ja sen kieli kuin Saksa. Nyt kasilla, kun olisi ollut mahdollisuus ottaa se ranska, niin enhän mä nyt enää jaksanut sitä neljänneksi kieleksi ottaa. Minulla olisi ollut valmiiksi motivaatiota opiskella ranskaa, mutta saksan kielessä minulla ei ole ollut sitä samalla lailla, joten sen kanssa on ollut tosi vaikeaa päästä alkuun.

Keskeyttäminenkin on käynyt mielessä, mutta Saarimäki uskoo, että jatkaminen kannattaa, sillä kielestä on joka tapauksessa hyötyä. Kaveristaan poiketen Manu Syrjä on ollut tyytyväinen siihen, että hän päätyikin alun perin valitsemansa ranskan sijaan oppimaan saksaa.

– Mun mielestä ranska ei ole yhtä hyödyllinen kieli kuin saksa. En tekisi sillä mitään, vaikka olisinkin aloittanut sen mieluummin.

Juttua muokattu 13.8. kello 11.53: Korjattu tieto, että Toijalan yhteiskoulun rehtori ei ole Juha Alenius, vaan Jorma Ojala. Rehtorin sitaatteihin vaihdettu oikean henkilön nimi.

Toijan yhteiskoulussa on tänä lukuvuonna kaksi kasiluokkalaisten A2-saksan ryhmää, joista pelkästään toisessa on 17 oppilasta. Maanantain saksantunnilla uusi lukukausi aloitettiin tutustumalla Hampurin kaupunkiin videon avulla.

Saksanopettaja Tanja Merikari kertoi tunnin alussa oppilaille syksyn aihepiireistä, ja ryhmä kertasi lyhyesti viime keväänä uutena asiana opitut datiivin käyttöön liittyvät prepositiot: ”Aus, bei, mit, nach, seit, von, zu.”

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Tutustu 5 viikkoa vain 1,90 €.