Puheenvuoro: Odotettavissa myrskyinen työmarkkinasyksy – Teollisuusliitto on jo irtisanonut kilpailukykysopimuksen

Edellinen hallitus jätti toimillaan työmarkkinat melkoiseen kaaostilaan. Asettuminen työantajapuolen eli toisen sopimuskumppanin tavoitteiden taakse ja työntekijöiden painostaminen heidän asemaansa heikentävillä pakkolaeilla vahingoittivat selkeästi sopimusyhteiskuntaa.

Pakkotilanteeseen ahdistettu työntekijäpuoli joutui sopimaan niin sanotun kilpailukykysopimuksen (Kiky), eli työntekijät joutuivat tekemään lisätöitä ilmaiseksi, ja osalla aloista myös leikattiin lomarahoja. Samalla työnantajien eläke-, sosiaaliturva- ja työttömyysturvamaksuja siirrettiin työntekijöiden ja veronmaksajien maksettavaksi.

Tämän sopimuksen hallitus itse kuitenkin rikkoi heti pyrkimyksillään edelleen heikentää työttömien asemaa uusilla aktiivimallitoimilla. Myöhemmin oli todettavissa, että työnantajat eivät yleisellä tasolla myöskään käyttäneet Kikystä saatavia taloudellisia hyötyjä sovitusti tuotekehitykseen tai muihin kilpailukykyä edistäviin toimiin, vaan varat menivät suoraan omistajien taskuihin.

Teollisuusliiton tutkimuksen mukaan teknologiateollisuuden alalla ensimmäisenä sopimusvuotena suuri osa yrityksistä otti Kiky-tunnit käyttöön, mutta suoranaista hyötyä näistä tunneista ei monikaan yritys kokenut saavansa. Sovittu malli koettiin monimutkaiseksi, jolloin sitä oli hankala toteuttaa, eikä tavoitettua hyötyä saavutettu.

Osa yrityksistä ei edes ottanut koko Kikyä käyttöön, tai ne käyttivät ne tunnit työhyvinvointiin tai koulutukseen. Kuitenkin seuraavina vuosina Kiky-tunneista haluttiin pitää kiinni, ja tähän työnantajaliitto myös jäsenyrityksiään voimakkaasti kannusti.

Teollisuusliitolle Kiky-sopimus aiheuttaa aivan erityiset paineet. Entisen Metalliliiton aloilla sopimus tehtiin erillisenä irtisanottavana lisäpöytäkirjana, jonka Teollisuusliitto on jo irtisanonut ja täten se on voimassa enää tämän vuoden loppuun. Suurimmalla osalla Teollisuusliiton muista aloista Kiky-tunnit ovat osana työehtosopimusta, jolloin ne eivät ole irtisanottavissa erikseen, vaan ovat osa tulevaa työehtosopimusneuvottelua.

Viime syksyn valtuustossa Teollisuusliitto asetti tavoitteekseen poistaa kaikilta aloiltaan työajan pidennyksen. Tämän Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto on myös useaan otteeseen julkisuudessa todennut.  On aivan varma, että muut alat seuraavat tarkasti näiden neuvottelujen kulkua. Tilannetta ei myöskään helpota Metsäteollisuus ry, joka on irtisanoutunut Elinkeinoelämän Keskusliitosta ja vetää omaa kovaa linjaansa.

Teollisuusliiton väki kokee, että aikaisemmin tehdyt maltilliset sopimukset tämän Kikyn lisäksi ovat olleet vain tulonsiirtoa omistajien taskuun, vaikka tarkoitus on ollut lisätä tuotekehitystä tai investointeja. Ostovoima laskee elinkustannusten noustessa, samoin alojen arvostus. Samalla alalle tarvittaisiin lisää nuoria, mutta heille tarjotaan alhaisten palkkojen lisäksi usein vain pätkä- ja vuokratöitä, joilla ei oman elämän alkuun pääse. Silloin erilaiset kasvojenpesuohjelmat ja kampanjat alan kiinnostavuuden nostamiseksi on turhia.

Näillä lähtökohdilla ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja lausuessaan, että syksystä on tulossa myrskyisä. Tilanteeseen ei tarvita enää ketään muita hämmentämään, vaan neuvottelut tulisi käydä aidosti osapuolien välillä, vaikka tiedetäänkin, että Teollisuusliiton sopimukset luovat pohjan muille aloille. Tämä asema on hankala, mutta suurimpana vientialan liittona sitä vastuuta ei karkuun pääse.

 

Mikko Virolainen

Teollisuusliitto ry

Aluetoimitsija, Hämeen aluetoimisto

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Tutustu 5 viikkoa vain 1,90 €.