
”Väinö Linnan reitti tarjoaa matkan kohti perisuomalaista kulttuuria. Reitti polveilee luonnonkauniissa Urjalassa ja vie kulkijansa keskelle Pohjantähden maisemia.”
Näin kerrotaan Urjalan kunnan nettisivuilla ja Väinö Linnan reitti -esitteessä. Totta puhuvat. Torpat, kartanot, itsellisen talot, palokunnan talot ja pappilat kirjovat maalaismaisemaa bussin lipuessa ohi. Osassa rakennuksista käydään sisällä ja kuullaan tarinoita, joissa fakta ja fiktio solmuuntuvat sulassa sovussa ja draaman kaarta palvellen.
Väinö Linna syntyi Urjalassa ja vietti siellä elämänsä ensimmäiset 18 vuotta. Urjalan kunnan ja Väinö Linnan seuran perustama Väinö Linnan reitti sai alkusysäyksen, kun kirjailija itse päätti johdattaa lukijansa Täällä Pohjantähden alla -trilogian taustamaisemiin.
Tänä päivänä reitin voi kulkea itsenäisesti opaskirjasen ja kohteissa olevien opastetaulujen avulla. Toinen, suositeltava vaihtoehto on kiertää reitti tilattavan oppaan kanssa.
Mikä on se reitti, jota matkailijat voisivat Akaassa opastetusti ja kiinnostuneina kiertää? Mitä kierros kertoisi Akaasta, minkä teeman ympärille se rakentuisi, ja kuka osaisi tarjoilla kiinnostavat tiedot ja suusta suuhun kulkeneet tarinat kiertäjille?
Olisivatko reitin varrella Viialan entiset viila-, nahka- ja vaneritehtaat ja myllyn rauniot teollisuuden alkupisteessä Haihunkoskella? Jatkuisiko matka Suomen merkittävimmän tapettitehdaskeskittymän syövereihin Toijalassa ja ehkä myös panimotoiminnasta muistuttavaan Prykin kellariin? Käytäisiinkö sitten kaupunkiin kenties joskus perustettavassa Akaan teollisuusmuseossa, jonka kova ydin rakentuisi entisen Viialan museon kodittomista kokoelmista ja koneista?
Vai kulkisiko Akaan reitti luomuomenapuiden alle ja sieltä palkitun paikallispanimon ja pihvikarjatilan kautta karitsoja katselemaan? Mämmitehtaalla tietysti käytäisiin, ja mehiläistarhoilla ja Mariannen syntysijoilla.
Ehkä vieraille ammennettaisiin ainutlaatuista annettavaa myös kansallisen historian suurmiehistä Aimosta ja Arvosta, Lahdesta ja Ylpöstä. Kenties toimittaja Arto Nyberg johdattaisi kiinnostuneet kansalaiset brittipubien sijaan vaihteeksi lapsuutensa leikkipaikoille?
Väinö Linnan reitillä ryhmille järjestetään tilauksesta myös ohjelmallisia reittikierroksia, joilla näytelmäseurue johdattaa retkeläiset Pohjantähden maisemiin. Akaassa ainakaan tämä ei olisi ongelma, sillä meillä on Viialan ja Toijalan harrastajateatterit sekä täys- ja puoliammattilaisia musiikki- ja näytelmäalan osaajia, joilta on tähänkin saakka syntynyt hienoja Akaa-aiheisia teatterikappaleita ja kuoroteoksia.
Väinö Linna on itse myöntänyt, että hänen kasvuympäristönsä ja Täällä Pohjantähden alla -romaanitrilogian maiseman ja maantieteen välillä on selviä yhteyksiä. Myös teoksen henkilöiden kieli, elämäntavat ja yhteiskunnallinen tausta ovat paljolti samanlaisia kuin Urjalassa. Suoranaisia esikuvia ei henkilöillä kuitenkaan ole Urjalassa eikä missään muuallakaan.
Henkilökuvia luodessaan kirjailija yhdisti elämänkokemuksensa, omien havaintojensa ja kuulemiensa perusteella piirteitä eri henkilöistä, ja näin sai Pentinkulma asukkaansa.
Akaassakin voitaisiin siis tarjoilla myös muunneltua totuutta, mutta ehkä on parempi pitää politiikka ja markkinointi erillään ja antaa ammattilaisten hoitaa jälkimmäinen.
Mutta yksi on varma. Akaan reitin olisi kuljettava ainakin maailman korkeimpien tuulivoimaloiden alle.
Kommentointi on suljettu.