Vanhat lehtijutut pysäyttävät – aika moni asia tehdään tänään niin kuin ennenkin

Wanhoja lehtiä selatessa aika pysähtyy. Ai niin, tuokin on ollut joskus uusi? Jaaha, onpas hän nuorena jo tärkeillä paikoilla. Wanhoja lehtiä löytävät remontoijat seinien välistä tai lattian alta. Useimmiten wanhat lähdet päätyvät paperinkeräykseen tai kaatopaikalle. Joskus niitä tuodaan paikallislehden toimitukseenkin muistia virkistämään.

Kun wanhoihin lehtiin syventyy, huomaa, että sittenkin aika moni asia tehdään tänään niin kuin ennenkin. Kunnilla raha on vähissä, mutta paljon pitäisi vähällä rahalla aikaiseksi. Ulkopolitiikassa kuljetaan kriisistä toiseen. Missit ovat kauniita ja urheilijat menestyvät. Yrityksetkin laajentavat ja harjannostajaisia vietetään tämän tästä.

Toijalan Seutu 11.1.1966

Toijalan kauppalanvaltuusto aloitti uuden vuoden. Valtuuston puheenjohtajaksi vuodeksi 1966 valittiin johtaja Otto Toivonen, 1. varapuheenjohtajaksi pankinjohtaja Sakari Santti ja 2. varapuheenjohtajaksi korjaamon esimies Antti Toivonen. Kaikki vaalit olivat yksimielisiä.

 

Sääksmäen kunta tutkii sisäurheilutilojen järjestämismahdollisuuksia. Valtuuston kokouksen ulkopuolisena asiana käsiteltiin valtuutettu Uuno Talikan tekemä aloite sisäurheilutiloista. Tämän mukaan kunta avustaisi sisäurheilutilojen järjestämisessä seurojen urheilutilaisuuksia varten. Tarkoitukseen sopisi muun muassa Kelhissä sijaitseva maamiesseuran talo, jonka kunta voisi vuokrata määräkerroiksi. Heikki Sarkaniemi ehdotti puolestaan, että Metsäkansan nuorisotalosta saisi vastaavat tilat metsäkansalaisia varten. Valtuusto päätti lykätä asian urheilulautakunnan ja kunnanhallituksen käsiteltäväksi.

Vain runsaat puoli tuntia kesti Kylmäkosken kunnanvaltuuston tämän vuoden ensimmäinen kokous, jonka asioina oli pääasiassa monien vaalien suorittaminen. Ennen varsinaisen kokouksen alkua valtuuston puheenjohtaja, maanviljelijä Reino Hakavainio kiitti kunnanhallituksen puheenjohtajaa, maanviljelijä Reino Pusaa tämän viisivuotisesta toiminnasta kunnanhallituksen puheenjohtajana. Samalla hän toivotti kunnanjohtaja Harry Finnilän tervetulleeksi uuteen virkaansa.

Kylmäkosken uuden kunnantalon rakennustöissä on edistytty niin, että harjannostajaisia voidaan viettää ensi perjantaina.

Piispantarkastus ja kirkon sisämaalaus Viialan seurakunnan tärkeimpiä tapahtumia 1965. Huhtikuussa suoritettu piispantarkastus oli Viialan seurakunnan huomattavin tapahtuma 1965. Taloudellisella puolella voidaan tähän verrata kirkon sisämaalausta, joka tehtiin kesällä.

Päivölän maatalousoppilaitos avasi jälleen eilen ovensa uusille oppilaille. Maatalousteknillinen kurssi on tänä vuonna historiallinen, että se nyt ensimmäistä kertaa aloittaa 2-vuotisen oppijaksonsa. Kouluun saapui yhteensä 60 oppilasta, joista 36 maamieskoulukurssille.

Nopeat henkilövaihdokset ovat tunnusomaisia Suomen television nykyiselle kehitysvaiheelle, jota asiantuntijapiireissä on luonnehdittu kaaosmaiseksi. Televisiossa parhaillaan tapahtuvista henkilövaihdoksista merkittävin on ohjelmapäällikkö Vilh. Zilliacuksen apulaisen, maisteri Kalervo Siikalan irtisanoutuminen. Hän jättää virkansa helmikuun lopussa.

Lempäälän-Vesilahden-Tottijärven Sanomat 18.11.1965

Lempäälän-Viialan Osuuskassa on hyvän yhteishengen tulos. Kassalla 40-vuotisjuhlapäivä sunnuntaina. Runsaasti kutsuvieraita, kassan asiakkaita ja hallintoelinten jäseniä oli sunnuntaina kokoontunut viettämään Lempäälän-Viialan Osuuskassan 40-vuotisjuhlaa Lempäälän-Vesilahden yhteiskoulun juhlasaliin.

Osuuskassan perustaminen lasketaan siitä, kun Itä-Lempäälän asukkaat perustivat kassan omaan kyläänsä. Toisaalta kassan perinteitä vaalivat merkittävällä tavalla Sakkolassa aiemmin toimineet kassat, jotka ovat perustettu 60 vuotta sitten.

Narvan Markkinain museorahasto perustettu. Alkupääoma 18 000 markkaa. Viime sunnuntaina pidetyssä Tähti Nuorisoseuran yleisessä kokouksessa päätettiin perustaa Narvan Markkinain tuotosta rahasto, jonka nimenä on Tähti Nuorisoseuran museorahasto. Museorahastoon kuuluu kahdeksan jäsentä, neljä nuorisoseuran johtokunnasta ja neljä ulkopuolelta. Rahaston alkuomana on viime kesänä pidettyjen Narvan Markkinoiden tuotto 18 000 markkaa.

Peura repesi. Liukkaat järven jäät ovat jälleen osoittautuneet peuroille tuhoisiksi. Tiistaina oli nuori naaraspeura mennyt Vesilahdella Alhon selän jäälle. Eläimen taka- ja etujalat repeytyivät pahoin. Poliisi lopetti peuran tuskat. Lihat myytiin ja valtio sai niistä 25 markkaa.

Helsingin Sanomat 123.1955

Churchill ei halua venäläisiä puhumaan alahuoneessa. Sir Winston Churchill torjui torstaina Neuvostoliiton korkeimman neuvoston ajatuksen läheisemmästä parlamentaarisesta yhteistyöstä eri maiden parlamenttien välillä. Venäläisten ehdotuksen mukaan vieraan valtion parlamentaarikkojen pitäisi saada osallistua itse parlamenttikeskusteluihin.

Apinat Intian parlamentin jäsenten vitsauksena. Pääministeri Nehrua ovat monet parlamentin jäsenet kehottaneet ryhtymään toimenpiteisiin heidän suojelemisekseen apinoilta, jotka ovat muodostuneet vitsaukseksi heidän asunnoissaan parlamentin läheisyydessä.

Alkon voittovarojen jako. Tasavallan presidentti on vahvistanut eduskunnan hyväksymän lain väkijuomayhtiön verottamisesta ja sen vuosivoiton käyttämisestä annetun lain muuttamisesta. Kunnille asukasta kohti tuleva osuus väkijuomayhtiön voittovaroista on korotettu nykyisestä 100 markasta 240 markkaan. Tästä osuudesta on käytettävä 120 markkaa voimassa olevan lain mukaisesti ja 120 markkaa kunnan yleisiin tarpeisiin.

Juna heitti auton päin pylvästä. Eilisiltana klo 17.40 aikaan tapahtui jälleen uhkaava ylikäytäväonnettomuus tällä kertaa Mikkelistä noin 3,5 kilometrin päässä sijaitsevalla ns. Karikon ylikäytävällä. Mainittuun aikaan oli yläkäytävälle saapunut Heinolasta päin Mikkeliin matkalla ollut autoilija Erkki Takkisen omistama ja autonkuljettaja Paul Junelinin ohjaama kuorma-auto, kun siihen samanaikaisesti tuli Helsinkiin markalla ollut pikajuna. Kuorma-auto ehti viime hetkellä suurimmaksi osaksi pois junan edestä, mutta kuitenkin veturi iski auton lavan takaosaan, sillä seurauksella, että auto teki 5-6 metrin ilmalennon pellolle ja iskeytyi päin puhelinpylvästä. Onnettomuudessa veturin toinen lyhty rikkoutui ja kuorma-auton lava kärsi myöskin vaurioita.

Lihakauppiaita syytteeseen jauhelihan värjäämisestä. Helsingin kaupungin terveydenhoitolautakunnan toimesta otetaan jatkuvasti näytteitä jauhelihasta, jota pidetään kaupan, jotta voitaisiin valvoa lihan laatua ja puhtautta. Kaupungin elintarvikkeiden takavarikoimisaseman laboratoriossa suoritetuissa tutkimuksissa on todettu, että noin kuukauden aikana on 7 liikettä syyllistynyt jauhelista 5.3.1954 annetun asetuksen säännösten rikkomiseen siten, että jauhelihaan on sekoitettu natriumsulfaattia, joka antaa lihalle kauniin värin.

Koska kemikalioiden, väri- ja muiden vieraiden aineiden sekoittaminen jauhelihaan on kielletty, terveydenhoitolautakunta on päättänyt ilmoittaa asiasta rikospoliisille asianomaisten saattamiseksi lailliseen edesvastuuseen.

Loimaan Lehti 6.5.1953

Pesäpallo tappaa yleisurheilun! Näin otsikoi pääkaupunkilainen pesäpallolehti Kiri 3-palstaisen etusivun juttunsa ja jatkaa: Toimituksessamme käväisi päivänä muutamana mies Loimaalta. Ja mies oli kovin äkäinen. Mistäkö syystä? No, pesäpalloilijoita sorretaan taas. On kuulemma Loimaan kauppala tehnyt päätöksen, ettei pesäpalloilijoita lasketa urheilukentälle. Tappavat kuulemma muuten koko yleisurheilun paikkakunnalta, pahalaiset. Tällainen on ollut kuulemma kanta entisellä urheiluohjaajalla ja hän oli saanut sen juurrutetuiksi muihinkin kunnan johtomiehiin.

Ennätysmääräiset Ruissalon TT-ajot toukokuun 17. päivänä. 16. Ruissalon TT-ajot järjestetään tänä vuonna sunnuntaina toukokuun 17. päivänä kello 13. Kilpailuista muodostuu joka suhteessa ennätysmäiset. Jo tähän mennessä on kilpailuihin ilmoittautunut kotimaamme koko parhaimmisto, 3 englantilaista mestariajajaa, norjalaiset Lorentzen ja Samsung, useita ruotsalaisia, saksalaisia jne. Myöskin järjestelytehtävät tulevat ylittämään aikaisemmat, jotka nekin ovat saaneet tunnustusta osakseen. Järjestäjien taholta ollaan varmoja uuden yleisöennätyksen syntymisestä.

Aamulehti 2.12.1965

Seisontavalolla ja pimeänäkin räntäsateessa. Valojen käyttö holtitonta. Lähivalot, seisontavalot vai kokonaan vailla valoja. Määräykset autojen valoista muuttuivat jo kesällä, mutta valojen käyttö on monille autoilijoille yhä epävarmaa. Räntää tihuutti eilispäivän aikana suuressa osassa maata. Oli kiistaton lähivalojen keli. Monille teillä ja kaduilla liikkuville autoilijoille riittävät kuitenkin seisontavalot. Toisten ajoneuvot kulkivat jopa täysin pimeänä.

Hämärässä ja pimeässä saa seisontavaloja käyttää vain taajaman asutuilla alueilla, jos ajorata on riittävän valaistu. Näkyvyyden ollessa esimerkiksi sateen tai sumun takia rajoitettu, on aina ja kaikkialla käytettävä lähi- tai kaukovaloja. Ohjeet ovat selkeät, mutta niihin sopeutuminen ei kaikilta suju kitkatta.

Kylmäkosken solmualueen puhelimet kaukoverkkoon. Toijalan verkkoryhmään kuuluva Kylmäkosken solmualue kytkettiin keskiviikkona tilaajavalintaiseen kaukoliikenteeseen, kun kirkonkylän ja aseman automaattikeskus otettiin käyttöön. Toijalan verkkoryhmä on kokonaan automatisoitu Urjalan, Viialan ja Kuurilan keskusten valmistuttua.

Pentti Nikula lopettaa. Maailmanennätysmies Pentti Nikula, jonka olkapää on ollut kipeänä jo toista vuotta, lopettaa loistavan kilpailu-uransa ja keskittyy kokonaan työhönsä.

– Olen tarkkaillut kättäni kaiken aikaa toivoen sen parantuvan. Nyt olen kuitenkin lopullisesti varma, ettei siitä ikinä tule hyppykättä, sanoo Pentti Nikula.

– Päätös urheilu-uran lopettamisesta on nyt täysin varma.

60-vuotias Toijala Vauhti valmistautuu juhlavuoteensa. Toijalan Vauhdin vuosikokouksessa johti puhetta puheenjohtaja, päätoimittaja Sulo Palmu ja sihteereinä toimi opettaja Sulo Vaarna ja kauppias Pekka Pennanen. Päätoimittaja Palmu selosti päättynyttä toimintavuotta, joka on osoittanut seuran toiminnan laajentuneen ja vilkastuneen kaikilla urheilun aloilla.

Toijalan Vauhti tulee vuonna 1966 toimineeksi 60 vuotta ja kilpailu- ja muu ohjelma on täten tavallista mittavampaa. Ensimmäinen suurtapahtuma on 6. tammikuuta hiihdettävä Hämeen viesti, joka alkaa Valkeakoskelta ja suuntautuu Vesilahden, Lempäälän, Viialan ja Kylmäkosken kautta Toijalaan, vauhdin toimiessa maalin isäntäseurana.

Nimet kadonneet onnettomuuksista

Miten lehtijutut ovat muuttuneet vuosien saatossa? Liikenneonnettomuuksista uutisoitaessa ei enää mainita auton rekisterinumeroa eikä ajajaa. Myös onnettomuuksien uhrien nimiä ei mainita. Myös oppiarvot ja arvonimet jätetään nykyisin mainitsematta, ellei niillä ole jutussa merkitystä. Tehtävänimikkeetkin mainitaan nykyisin vain muutaman kerran. Neiti, rouva ja herra titteleitä ei enää käytetä.

Hyvin harvoin tehdään enää hautajaisista juttuja. Varsinkin paikallisten merkkihenkilöiden hautajaisten kuvaus virsien numeroineen oli ennen sääntö. Rikollisten nimet julkaistaan nykyisin vain, jos teko on törkeä ja tuomio kova.

 

 

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Tutustu 5 viikkoa vain 1,90 €.