Kylmäkosken hautausmaan inventointi on otettu huomioon alueen hoidossa – Tutkijan työ toi uusia näkökulmia

Kylmäkosken vanhaa hautausmaata ympäröi kulttuurihistoriallisesti merkittävä kiviaita. Sen lähettyviltä hautausmaan sisääntulon sivuilta poistettiin viime talvena suuria koivuja, koska ne olisivat voineet raunioittaa arvokkaan aidan. Kuva: Tarja Antola

– Tässä yritetään löytää kultainen keskitie tehokkuuden ja toisaalta säilyttämisen välillä. Onhan se niinkin, että hautausmailla on historian havinaa, jota täytyy yrittää vaalia.

Akaan seurakunnan puutarhuri Paula Pastell tarkoittaa tehokkuudella sitä, että hautausmaiden puutarhanhoidon keskeinen tavoite on hoitaa alueita niin, että ne ovat käytännöllisiä ja ennen kaikkea turvallisia vierailijoille. Hautausmaalla on oltava sellaista, että siellä uskaltaa kulkea.

Toisaalta hautausmailla tehdyt historiallisten arvojen inventoinnit muistuttavat historiallisen ympäristön suojelemisesta. Viimeisimpänä inventointi tehtiin viime syksynä Kylmäkosken hautausmaalla, jossa kierretään tänä kesänä historiaa esittelevillä hautausmaakierroksilla. Pastellin mukaan tutkijan työstä ja ehdotuksista on saatu pieniä käytännön vinkkejä, joita on pyritty ottamaan huomioon Akaan hautausmaiden hoidossa.

Vanhojen ja usein huonokuntoisten luonnonkappaleiden säilyttäminen ei kuitenkaan ole arkisessa työssä ensimmäisenä näkökulmana. Pastellin mukaan tärkein hautausmaiden hoitamisen ohjenuora turvallisuuden jälkeen on siisteys. Hautausmaalla, aivan kuten kotipuutarhassakin, poistetaan kuivunutta kuusiaitaa, kaadetaan vaikeasti kallistuneita tai liikaa varjostavia puita ja harvennetaan liian tiheiksi kasvaneita puu- tai pensasrivejä.

Luonto on osa historiaa

Kylmäkosken hautausmaan, kuten sitä ennen Viialan ja Toijalan hautausmaidenkin, inventointi tehtiin ensisijaisesti historiallisten arvojen selvittämistä ja säilyttämistä varten. Akaan seurakunta päätyi tilaamaan hautausmaiden inventoinnit Pirkanmaan maakuntamuseolta, kun Akaa-seura ja Akaan seudun sukututkijat huolestuivat kirkon tekemistä vanhojen hautojen kuulutuksista.

– Paikalliset voimat muistuttivat, että vaikka haudoissa lepäävillä ei ole enää aikoihin ollut elossa omaisia, haudat tulisi säilyttää muistoina paikallishistoriasta, Pastell kertoo.

Kylmäkosken hautausmaainventoinnin loppuraportissa otetaan kantaa paitsi muistomerkkien arvoihin, myös kirkkomaan luontohistoriaan. Se kytkeytyy väistämättä siihen, mitä kasvillisuutta hautausmaan alueella on nykyään ja miten alueen luontoa hoidetaan. Paula Pastell kertoo, että inventoinnin perusteella osattiin muun muassa edesauttaa vanhan kiviaidan säilymistä.

– Vanhan hautausmaan sisääntulon suuret koivut poistettiin talvella, sillä inventoinnissa tehtiin huomio, että ne raunioittavat kivistä aitaa. Puiden juuret saavat kasvaessaan muurin pullistumaan. Samoin päätimme, että liki 100 vuoden ikäisten keväällä kaadettujen vaahteroiden tilalle istutetaan uusia, koska ne ovat osa hautausmaan historiallisia arvoja.

Tutkija Elina Linkopuun syys-lokakuussa laatimassa Kylmäkosken hautausmaan inventointiraportissa todetaan, että on tavoittelemisen arvoista, että hautausmaalla näkyy eri aikakausien kerroksellisuus niin muistomerkeissä kuin luonnon piirteissäkin. Pastellin mielestä tämä historia-arvojen säilyttämisen periaate sopii hautausmaihin, sillä ne ovat loppujen lopuksi puistoja, joissa kauneus ja monimuotoisuuus ilahduttavat kävijää.

Lue myös:

Kylmäkosken hautausmaalta kaadettiin vaaralliset vaahterat

 

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Tutustu 5 viikkoa vain 1,90 €.