Raha menee terveyden edelle, kiinteistöt arvottomiksi? – Karhunrahkan tuulivoimalapuistohanke saa jyrkän tuomion lähialueen asukkailta

Karhunrahkan tuulivoimalapuiston välittömässä läheisyydessä asuvat ja siellä vapaa-aikaansa viettävät kuuntelivat vakavina tulevasta osayleiskaavan laatimisesta ja yva-menettelystä.

Kurisjärvellä Karhunrahkan alueelle suunnitellun tuulivoimalapuiston lähellä asuvat ja siellä vapaa-ajan kiinteistöjä omistavat ovat puistohakkeesta tyrmistyneitä. Saksalainen Abo Wind Oy suunnittelee rakentavansa Karhunrahkaan 11–15 tuulivoimalaa. Hankkeen osayleiskaavan ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyn ensimmäisessä yleisötilaisuudessa viime viikon tiistaina kuultiin katkeria mielipiteitä.

– Kaikki alueelle suunnitellut tuulivoimalat tulevat olemaan kilometrin sisällä minun kiinteistöstäni. Nyt puhutaan koko ajan siitä, mitä kukakin hyötyy. Mutta mitä minä hyödyn? Kävin paikallisen kiinteistövälittäjän juttusilla kysymässä, miten minulle käy. Hän sanoi, että kohteesta on erittäin vaikea päästä eroon ja ainakaan en saa siitä sitä hintaa, jonka olen maksanut, suri Kristiina Pollari.

Kristiina Pollari kertoi ostaneensa paikan aikanaan ”keskeltä ei mitään”, koska halusi luonnonrauhaa. Luontoarvojen Kristiina Pollari kuvitteli olevan myyntivaltteina tulevaisuudessakin, jos paikasta luopuisi. Tuulivoimapuiston toteutuessa näitä arvoja ei enää ole ja kiinteistön arvokin on mennyt.

– Samaa keskustelua käydään aina rakennushankkeiden yhteydessä. Jos meillä on asuinrakennus ja sen maiseman eteen tulee toinen rakennus, niin uutta rakennusta ei voi tehdä, koska se laskee vanhemman rakennuksen arvoa. Tällainen keskustelu ei koske vain tuulivoimaa, huomautti Akaan kaupunkikehitysjohtaja Jyri Sarkkinen.

– On olemassa korkeimman hallinto-oikeus päätös, että tuulivoima ei ole kohtuuton haitta, jos kiinteistöä pystytään kuitenkin käyttämään. Lähtökohtana meillä on se, että tämän alueen kiinteistöjä pystyään jatkossakin käyttämään, jatkoi kaavoituskonsultti Miia Nurminen-Piirainen Pöyryltä.

Abo Wind Oy kertoo tuulivoimapuiston tuovan elinkaarensa (25 vuotta) aikana Akaan kaupungille kiinteistöverotuottoja 4–8 miljoonaa euroa ja vuokratulojakin voimaloiden tarvitsemia alueita vuokraaville 4,5 miljoonaa euroa.

Viime viikon yleisötilaisuus oli yksi kolmesta osayleiskaavan ja yva-menettelyn vaatimista tilaisuuksista. Tulevissa tilaisuuksissa kerrotaan myös toivottavasti, mitä kaavaprosessissa ja yva-menettelyssä on saatu aikaiseksi. Ensimmäinen yleisötilaisuus ei kuulijoita vakuuttanut.

Tutkinnassa kolme vaihtoehtoa

Vuonna 1996 perustettu Abo Wind toimii 16 maassa ja toiminnassa yrityksellä on 700 tuulivoimalaa. Suomeen yritys laajeni 2013. Akaaseen yritys laskee investoivansa noin 70–90 miljoonaa euroa.

– Tutkinnassa on kolme vaihtoehtoa. 0-vaihtoehdossa hanke ei toteudu. Tutkimme myös mahdollisuudet 11 ja 15 voimalalle. Lopputulos voi olla myös jokin välimuoto. Rakentaminen voisi Akaassa alkaa aikaisintaan 2021, kertoi Abo Windin Akaan hankkeen projektipäällikkö Julian Wehnert.

Projektipäällikkö Julian Wehnert (vas.) selvitti kysyjille, mitä Karhunrakassa tullaan tekemään.

Karhunrahkan alueella on tuulisuus projektipäällikkö Wehnertin mukaan lupaava ja alue on maakuntakaavassa määritelty tuulivoimaloiden alueeksi.

– Siellä on nyt tuulenmittausmasto pystyssä. Katsomme noin puolisoista vuotta, mikä on tuulen voimakkuus ja suunta.

Abo Wind lähtee siitä, että Akaankin hanke voidaan viedä läpi markkinaehtoisesti ilman valtion tukea. Paikalla ollut Perussuomalaisten työmies Matti Putkonen epäili tätä, koska tuet ovat merkittävät.

Uhkapeliä terveydellä

Karhunrahkan tuulivoimalapuistoon on tulossa 300 metriä korkeat voimalat. Tällaisia voimaloita ei ole vielä missään. Petri Ongelinin mielestä nyt esitettävät tutkimustulokset ontuvat, koska niitä ei ole tehty suunnitelluilla voimaloilla.

Petri Ongelin ihmetteli muun muassa, miksi Karhunrahkaan suunnitellaan 300 metrisiä voimaloita, kun maakuntakaavan oheismateriaali puhuu vain 200 metrin voimaloista,

– Ympäristövaikutuksien arvioinnit tehdään erilaisilla malleilla. Ei ole minkälaista tietoa siitä, kuinka hyvin tai huonosti mallit vastaavat todellisuutta. Tätä tietoa ei ole, koska ei ole missään toteutettua hanketta.

Petri Ongelin sanoi on Abo Windin haluavan voimalat, koska ne tuottavat rahaa. Akaan kaupunkikin on hankkeen takana, koska se tuottaa rahaa kaupungille – 200 000 euroa vuodessa.

– Kaupunkilaiset joutuvat suuren tuntemattoman eteen, pitävätkö kaikki arviot kutinsa vai eivät. Jos myöhemmin osoittautuu, että tuli arvoitua väärin, niin kuka kantaa vastuun ja miten. Puretaanko myllyt? Ei. Kaupunki pelaa nyt uhkapeliä kaupunkilaisten terveydellä ja asuntojen ja kiinteistöjen arvolla, sanoi Ongelin.

Maakuntakaavaa vastaan?

Maakuntakaavassa ei suoraan määrätä tuulivoimaloiden maksimikorkeutta. Kaavan tausta-aineistosta selviää kuitenkin, että Karhunrahkaan on ajateltu korkeintaan 200 metrisiä voimaloita. Akaaseen suunniteltujen voimaloiden torni olisi 200 metriä ja potkurin lapa 100 metriä. Marjukka Lauhkonen kysyikin, milloin saadaan todellisia havainnekuvia miltä Karhunrahkassa näyttää, kun voimalat ovat paikoillaan.

– Viimeistään yva-selvityksessä julkaistaan maisemaselvitykset ja havainnekuvat. Silloin on myös yökuvia, joissa näkyvät lentoestevalot, kertoi Wehnert.

Julian Wehnert näytti yleisölle myös yhtä kuvaa tuulivoimalapuistosta, mutta sen todenperäisyyttä epäiltiin.

Tuulivoimalan kokoa miettivien kannattaa katsella vaikkapa Tampereen Näsinneulaa, joka 170 metriä korkea.

Infraääni on terveydelle vaarallinen

Matti Putkonen huomautti, että Akaan tuulivoimahankkeen mallinnukset perustuvat ympäristöministeriön VTT:llä vuosina 2013 ja 2014 tehtyyn tutkimukseen, joka on myöhemmin todettu puutteelliseksi.

Valtuutettu Mervi Pulkkinen (kesk) ja perussuomalaisten työmies Matti Putkonen kuuntelivat vakavina yleisön kommentteja Karhunrahkan tuulivoimalapuistohankkeesta.

Matti Putkonen oli vuosina 2016 ja 2017 puolueensa edustajana mukana neuvottelemassa, kun Sipilän hallitus päätti teettää uuden tutkimuksen. Kaksiosaisen tutkimuksen tarkoituksena oli mitata tuulivoimaloiden infraäänen leviäminen ja voimakkuus sekä infraäänen vaikutukset ihmisen fysiologiaan.

– Ensimmäinen vaihe on tehty ja tutkijat totesivat julkistamistilaisuudessa, ettei tämän tutkimuksen pohjalta voida todeta vielä mitään infraäänen vaikutuksia. Näin siksi, että tutkijoilla ei ollut käytössä mittalaitteita, joilla olisi voitu todeta infraäänipulssi.

Tuulivoiman alhaista infraääntä pystytään mittaamaan vain dB-lineaari (alhainen äänenpainetaso) menetelmällä. Akaan hanke perustuu Putkosen mielestä dBA-mittauksiin, jolla ei voida mitata matalataajuista ja sykkivää infraääntä.

– Tuulivoimalan infraääni on ilkeä alhainen pulssi, joka tulee säännöllisesti voimalan käydessä 24 tuntia vuorokaudessa. Tämän takia on joillakin alueilla jo Suomessakin voimalat suljettu öiseen aikaan. Ääni on yöaikaan kaikkein voimakkain, sanoi Putkonen.

Vuonna 1987 suoritettiin ensimmäisen vibroakustisesta oireyhtymästä kärsineen ihmisen ruumiinavaus, jolloin löydettiin kardiovaskulaaristen elinten (sydän ja verisuonet) epänormaali paksuuntuminen.

– Toivon, että te täällä Akaassa avaatte tämän homman. Myös Pöyry voisi ottaa huomioon, että oikeaakin tutkimusta on tulossa, sanoi Putkonen.

Kovan infraäänen kuulee

Infraäänellä tarkoitetaan ääntä, joka taajuus on alle 20 hertsiä. Jotta infraäänen kuulee, sen painetason on oltava 90–120. Pöyryn Miia Nurminen-Piirainen kertoo, että äänitestin voi tehdä, vaikka avaamalla auton ikkunat ajettaessa 100 kilometriä tunnissa. Tuulivoiman osalta ohjearvo on 40 desipeliä.

– Meillä ei ole tieteellistä näyttöä siitä, että infraäänellä olisi vaikutuksia terveyteen. Toki on totta, että sitä on tutkittu liian vähän. Meillä on nyt Ilmajoelta Santavuoressa käynnissä infraäänimittaukset ja asukaskysely. Tämä tutkimus julkaistaan ministeriön mukaan keväällä 2020. Infraääntä on mitattu muutenkin amk-tason tutkimuksin. Löytyy netistä. Esimerkiksi puutalon alakerrassa linkoava pesukone tuottaa suurempaa infraääntä kuin tuulivoimala, kertoi Nurminen-Piirainen.

Matti Putkonen toivoi, että epämääräisillä vertailuilla ei yleisöä suututettaisi.

Onko suurin piitein tällainen Karhunrahkaan rakennettava tuulivoimala kauniinpi kuin Kivirannan uusi navetta. Tätä miettii tykönään muun muassa valtuutettu Vesa Liehu (kesk).

Yva-menettelyssä on tarkoitus selvittää Karhunrahkan tuulivoimalapuiston mahdolliset terveysvaikutukset. Viime viikon tiistain tilaisuuteen osallistuneet epäilivät selvittäjien puolueettomuutta ja tutkimustulosten objektiivisuutta, koska selvitysten maksaja on tuulivoimayhtiö.

– Sen lauluja laulat, kenen leipää syöt, kuului yleisön joukosta useaan kertaan.

Mikä on kaunista?

Valtuutettu Vesa Liehu (kesk) piti mielenkiintoisena tutkimusta, jossa pesukonetta verrattiin tuulivoimalaan. Liehu ihmetteli myös, eikö tuulivoimalat rumenna sitä maisemaa, jota rumentamasta Kivirannan uusi navetta piti siirtää pimentoon.

– Pakko kysyä, miten nämä myllyt sopivat paremmin maisemaan kuin Kivirannan navetta.

Pöyry perustaa kaavoituksen sopivuuden näkymäarviointeihin ja havainnekuviin.

Karhunrahkaa lähin valtakunnallisesti arvokas maisema on noin seitsemän kilometrin päässä oleva Sääksmäki-Tarttilan maisema-alue. Yleisötilaisuuteen osallistuneet epäilivät tämänkin alueen maisema-arvojen tuhoutuvan, kun sieltä tulevaisuudessa näkee tuulivoimalapuistoon.

Puisto on vaarallinen?

Kristiina Pollari kertoi käyneensä Humppilassa katsomassa siellä toimivia tuulivoimaloita ja lukeneensa varoituksia.

– Varokaa ukonilmalla, älkää liikkuko alueella. Varokaa talvella jäitä. Minä liikun alueella lähes päivittäin. Aloituspisteeni on alle kilometri voimaloista. Vai onko niin, että te tulette rajoittamaan liikuntaani? Näinkö tulee elämäni muuttumaan vapaa-ajan alueellani.

Projektipäällikklö Julian Wehnert vastasi, että tuulivoimapuistoon tehdään turvallisuusselvitys.

– Talvella pakkasella on riski ja pitää varoa liikkumasta alueella.

– Tulen pyytämään korvauksia, jos minun liikkumistani rajoitetaan teidän myllyjenne takia, sanoi Pollari.

Yleisötilaisuuden päätyttyä väki jakaantui kolmeen ryhmään karttojen äärelle. Huoli oman kodin ja kesäpaikan tulevaisuudesta oli vahva. Moni epäili myös asukkaiden kuulemisenkin merkitystä, koska näyttää siltä, että tuulivoimalapuisto on päätetty jo rakentaa. Vain Akaan kaupunki voi hankkeen pysäyttää, mutta Akaan luottamushenkilöitäkin paikalla oli vain muutama.

Kaavan hyväksyy aikanaan Akaan valtuusto. Siksi seuraavaan yleisötilaisuuteen toivottiin valtuutettuja enemmän paikalle.

Vaikka osayleiskaavan laadinta ja yva-menettely ovat vasta alkutekijöissään, moni yleisötilaisuuteen osallistunut piti hankkeen toteutumista varmana.

 

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Tutustu 8 viikkoa vain 3,90 €.