Muistokirjoitus – Talousneuvos Erkki Laine on poissa

Talousneuvos Erkki Rafael Laine
11.02.1927 – 01.04.2019
Erkki Laine kuului yhtenä niitten suurten toijalalaisten vaikuttajien joukkoon, johon tämän lehden päätoimittaja pääkirjoituksessaan 05.06.2019 hänet osuvasti ja ansaitusti nimeää. Tätä joukkoa yhdisti pyyteetön ja määrätietoinen halu rakentaa omaa kotiseutuaan yhä paremmaksi paikaksi aikalaisille ja tuleville sukupolville.

Erkki Laine toimi Toijalan Osuuskassan ja myöhemmin Toijalan Osuuspankin toimitusjohtajana keskeytyksettä 35 vuoden ajan 1954-1989. Tämä saavutus teki hänestä pankin historian pitkäaikaisimman toimitusjohtajan, jota saavutusta ei enää ylitetä.

Pienviljelijän poikana hän kävi Päivölän maamieskoulun ja suoritti sen jälkeen agrologin tutkinnon Mustialan maamiesopistossa ja kohta valmistumisensa jälkeen hän siirtyi Toijalan Osuuskassan toimitusjohtajaksi. Vuodesta 1960 vuoteen 1973 hän jakoi toimitusjohtajan tehtävät Akaan Seudun Osuuskassan entisen johtajan Matti Luukan kanssa.

Päätoimensa ohessa hän ehti palvella lukuisissa luottamustoimissa useissa eri yhdistyksissä ja järjestöissä. Erityisen läheisiä olivat Päivölän kansanopistoon liittyvät tehtävät. Myös julkiset luottamustehtävät kutsuivat: Akaan seurakunnan kirkkovaltuusto, Toijalan kaupunginvaltuusto ja kaupunginhallitus. Hän toimi myös tilintarkastajana monissa paikkakunnan yrityksissä, seuroissa ja yhdistyksissä.

Miten yrittää kuvata noin kattavan meriitin omaavaa yhteiskunnallista vaikuttajaa monen vuosikymmenen ajalta, aviopuolisoa, isää, vaaria ja ystävää havainnollisesti ja tiivistetysti?  Ja vielä siten, että hänen persoonansa yksityishenkilönä on samanaikaisesti mukana. Vastaukseni on: hänen periaatteittensa ja arvomaailmansa kautta – hän eli ja toimi niin kuin opetti tekemättä itsestään numeroa.

Kyky, halu ja taito nähdä yhdessä eteenpäin, halu vaikuttaa ylipääsemättömän vaikeilta tuntuvissa paikoissakin. Usko huomiseen, peräänantamattomuus ja vastuunkanto. Siinä ominaisuuksia, jotka meistä monelle jäävät vain sanahelinäksi vailla sisältöä, mutta Erkin toiminnassa ne olivat läsnä joka hetki. Eikä häneltä eikä hänen läheisiltään vaikeita paikkoja puuttunut yksityiselämässäkään, Hanna-tyttären menehtyminen nuorena perheenäitinä oli vaikea paikka, mutta positiivinen elämän asenne kantoi tämänkin yli. Erkki oli lapsenlapsilleen rakas ja aina valmis kuljettamaan tai viemään retkille lastenlapsia ja myös aikuista jälkipolvea.

Koti, uskonto ja isänmaa eivät olleet Erkille vain fraaseja, vaan tälle perustalle hän toimintansa ja elämänsä rakensi. Perheelle ja nuorille hänen ajatuksissaan oli aina keskeinen paikka, olipa kyseessä perhe, työelämä tai muu kanssakäyminen. Muistan lämmöllä tapaamisiamme, joissa hänen ensimmäinen kysymyksensä poikkeuksetta oli: ”mitä kotiin kuuluu, mitä Leealle ja nuorille!” Isällisyys oli se ominaisuus kytkettynä aitoon kannustukseen, joka hänestä huokui. Omakohtainen kokemus tästäkin osuu kohdalleni, sillä ensimmäisenä työpäivänä, aloittaessani uutena toimitusjohtajana hänen jälkeensä, työpöydälläni oli käsinkirjoitettu paperi, jossa luki: ”Istu tukevasti tällä paikalla. Kaikkea hyvää! Erkki.”

Tuolla paikalla hänen jälkeensä mietin usein, että miten haastavia aikoja, tapahtumia ja yhteen soviteltavia asioita hänen toimitusjohtajakaudelleen on mahtunut. Erkin ajatuksissa säästeliäisyys ja ”tarkan markan politiikka” yhdistettynä edellä kuvattuihin ominaisuuksiin olivat keskeisellä sijalla päätöksenteossa. Miltä hänestä mahtoi tuntua, kun niukkuutta piti jakaa ja pääomia ei ollut, lainansaantiin oikeutettuja, oman säästöosuutensa täyttäneitä oli iso joukko, mutta asunto- tai maatilalaina voitiin myöntää vain yhdelle tai kahdelle. Erkin toimikaudella Toijalan Osuuspankista kehittyi myös merkittävä rahoittaja alueen yritystoiminnalle, mitä se on myös tänä päivänä.

Vapaa-ajalla hänen harrastuksenaan oli ”puuhastelu”, kaikenlainen nikkarointi ja rakentaminen. Erityisen mieluista oli Ahlajärvellä sijainneen metsäpalstan hoitaminen, minne Erkki rakensi myös hirsilaavun, monen metsäretken tukikohdan.  Erkki oli myös innokas lukija ja kirjastopalveluiden käyttäjä. Kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin ja historiaan näkyi myös kirja- ja lehtivalinnoissa.  Paikallislehtien lisäksi Suomen Kuvalehti ja Helsingin Sanomat tilattiin myös Villa Tavastian palvelutaloon.

Myöhemmin, hänen jo ollessaan eläkkeellä, käden taidot pääsivät täyteen loistoonsa. Lukemattomat olivat ne työt, jotka hän työsti Akaan opiston puutyöpiirissä, kotona tai Haimasten kesäpaikassa. Vuosien ajan saimme joulun alla häneltä ja Maijalta joulukukan kanssa itsetehdyn lahjan. Joulun alla voin edelleen sytyttää kynttilät hänen tekemäänsä kynttilänjalkaan.

Entä onnistuisinko vielä tiivistämään kaiken hänestä edellä esitetyn yhteen sanaan tai ilmaisuun?  – Viisaus! Viisaus on kykyä käyttää tietoa ja kokemusta hyvien päätösten ja arviointien tekemiseksi. Viisaus muodostuu monipuolisten elämänkokemusten myötä ja on arvostettua syvällistä tietämystä (Wikipedia).

Erkki Laineella maaseutu sekä maa- ja metsätalous oli syntymästä elämän loppuun asti sisäänkirjoitettuna.
Kaikkea maaseutuun liittyvää hän arvosti ja oli aiheesta kiinnostunut. Maaseudun Tulevaisuus oli lehdistä se, josta hän ammensi maaseudun ajankohtaiset kuulumiset. Kun voimat olivat jo loppuvaiheessa huvenneet niin, että lukeminen kävi vaikeaksi, Ulla-tytär rohkeni tiedustella, että voitaisiinko lehti jo lakkauttaa. Harkinnan jälkeen Erkki vastasi myöntävästi ja osoitti viisautensa tässä muuttuneessakin tilanteessa viemällä kätensä sydämelleen ja lausui: ”Maaseutuni on täällä!”

Heikki Teräväinen

Kirjoittaja on Erkki Laineen seuraaja Toijalan Seudun Osuuspankin toimitusjohtajana.

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Tutustu 5 viikkoa vain 1,90 €.