Vilpolan tanssilava toi iskelmätaivaan suuret tähdet Toijalaan – 1920-luvulla humpattiin torvisoittokunnan tahdissa

Toijalan WPK vuokrasi vuonna 1909 Ylpön Hännin kentän, jolle rakennettiin avolava tansseja varten. Viisi vuotta myöhemmin WPK osti Sontulantien toiselta puolelta Sipilän mailta Kenttä-nimisen palstan, jolle rakennettiin ensin avolava ja vuonna 1921 kooltaan 18 metriä pitkä ja 9 metriä leveä rataesimies Toivo Salmivuoren suunnittelema paviljonki sekä erillinen soittolava.

Toukokuussa vuonna 1921 kentällä vietettiin työväenyhdistyksen kevätjuhlaa. Varsinaisena paviljongin vihkiäisjuhla oli 11. syyskuuta.

1930-luvulla kentällä järjestettiin vuosittain palokunnan kesäjuhlat, päivällä oli kilpailuja lapsillekin ja illalla aikuisille tanssit.

Kahtena viikonloppuna kuukaudessa tansseja järjesti WPK, ja muina kahtena viikonloppuna paviljonkia vuokrasivat muun muassa Toijalan Valpas, Toijalan Vauhti, Toijalan Pallo-Veikot (TPV), Työväen näyttämö, Asemamiesyhdistys ja suojeluskunta.

Vilpolan paviljonki ja kenttäaluetta.

Torvisoittokuntia ja jazzia

Alkuvuosina orkesterina tansseissa oli yleensä torvisoittokunta. 1930-luvun lopulla alkoi tulla soittoyhtyeitä ja jo 1920-luvulla esiintyneet Kylmäkoski- ja Viiala Jazz -yhtyeet.

Sota-aikana oli tanssien järjestäminen kiellettyä ja Vilpolassa oli hiljaista. Keväällä 1945 lehdessä ilmoitettiin Vilpolan olevan vuokrattavissa, ja kesällä pantiin jälleen jalalla koreasti.

Pallo-Veikot harjoittelivat ja pelasivat kentällä. Heinäkuussa siellä pidettiin myös yleisurheilukilpailut.

Vuosi 1946 oli toiminnan vuosi niin kentällä kuin lavallakin. Toijalan WPK:n 60-vuotisjuhliin kuului marssi kentälle ja juhlatanssiaiset Vilpolassa. Myös Pallo-Veikkojen kesäjuhla pidettiin VPK:n kentällä ja tanssit Vilpolassa. Elokuussa Työväenyhdistys järjesti karnevaalit ja yrittäjät syyskuussa Arpajaisjuhlan.

Remontteja ja tansseja

1950-luvun alussa oli tarpeen tehdä remontteja ja laajentaa Vilpolaa. Lainaa saatiin Säästöpankista, ja jokunen markka tuli siitäkin, kun kauppala vuokrasi kenttää. Vilpolassa tehtiinkin joitakin tarpeellisia remontteja ja rakennus maalattiin ulkopuolelta.

Toijalan WPK, Pallo-Veikot ja Valpas järjestivät tansseja kesällä lauantaisin, sunnuntaisin ja maanantaisin.

Vilpolan lavalla esiintyi aluksi lähiseudun orkestereita. Tahtia antoivat muun muassa Carneval, Bolero, Tahtipojat, Zamba, Tio-top, Häme-trio, Melody ja Pelican.

Keväällä 1952 WPK päätti uusia vanhan osan lattian ja korjata ravintolan vesikaton. Ravintolaosan maalaus siirrettiin seuraavaan vuoteen. Kesällä kentällä pidettiin muun muassa autohuutokauppaa.

WPK:n 75-vuotisjuhlijat täyttivät koko juhlakentän vuonna 1961.

Tanssittajia läheltä ja kaukaa

Kesällä 1954 Vilpola oli vuokralla Pallo-Veikoilla ja kenttä kauppalan urheilukäytössä, mutta tanssi-iltoina ei saanut olla urheilutoimintaa. WPK pidätti itsellään oikeuden ottaa kenttä sirkus- ja tivolikäyttöön.

Keväällä suojattiin soittolavan ikkunat ja maalattiin ravintola. Sinne passasi tulla esiintyjiä ja tanssittajia kauempaakin. Sellaisia kuin Acre Kari, Jorma Ikävalko ja Erkki Junkkarinen.

Vuoden 1957 ensimmäiset tanssit pidettiin vappuna, ja sen jälkeen tansseja oli lauantaisin ja sunnuntaisin.

WPK:n ja TPV:n järjestämissä tansseissa tahtia antoivat muun muassa Rytmipelimannit, Rytmipojat ja Seppo Rannikko orkestereineen.

Erik Lindströmin orkesteri solistinaan Annikki Tähti.

Urheilua, hupia ja hauskaa

Vilpolan kentältä löytyi lapsillekin hauskaa, oli tivolia ja sirkusta. TPV piti siellä pienoisgolfrataa.  Kentällä järjestettiin myös ammunta- ja tikanheittokisoja, kolmiotteluita, Suomi-sarjan pesäpalloa sekä talvella speedway-ajoja. Kentällä esiintyivät myös kuuluisat Donin kasakat.

1950-luvun lopulla olivat taas edessä remontit, ja WPK vuokrasi Vilpolan sisätiloja ensin talveksi Toijalan Pallo-Veikoille ja sitten Suomelalle ja kauppias Järviselle varastoiksi.

Akaalainen Arja Raiski muistelee lämmöllä Vilpolaa, missä hänkin kävi tansseissa 1960-luvun taitteessa.

– Asuimme Uudessakylässä, joten matka ei ollut pitkä. Tanssit eivät tosin olleet ohjelmassani joka viikko. Harrastin toisenlaisia juoksuja, ja harjoitukset ja kilpailut veivät voiton, kertoo 400 metrin juoksussa hopeaa ja pronssia voittanut ja vuonna 1964 TUL:n parhaaksi
naisurheilijaksi valittu Arja Raiski.

Hän sanoo kuitenkin nauttineensa niin valsseista, jenkoista, humpista kuin tangoistakin – mutta varsinkin nopeatempoisesta rokista.

– Se oli hauskaa. Olin notkea ja hoikka, joten minua jaksoivat pojat heitellä ylös ja alas ja jalkojen välistäkin.

Vilpolan vanha peili on edelleen tallella Tekstiilipalvelussa. Myös Arja Raiski on peilannut itseään tästä peilistä.

 

Vilpolan kentällä on ajettu myös speedwaytä.

Uusi Vilpola toi suuret tähdet Toijalaan

1960-luvun puolivälissä todettiin, että vanha Vilpola on aikansa elänyt. Uuden uljaan Vilpolan avajaisia vietettiin elokuun 9. päivänä 1966. Esiintymässä oli Roni Kaspi orkestereineen solistina Tuula Ikäheimo.

1960-luvun Vilpolan tähtiä olivat lähes kaikki tuon ajan suuret tähdet Olavi Virrasta lähtien. Esiintyjistä mainitaan muun muassa Ossi Runne, Pertti Metsärinne, The Renegades, Juhani Markola, Rauno Lepistö, Kai Lind, Herbert Katz, Jukka Loukiala, Eino Grön, Henry Theel, Seppo Hanski, Esko Rahkonen, Annikki Tähti, Erkki Liikanen, Taisto Tammi, Tapio Rautavaara, Juhani Korjus ja Markus Allan.

Vilpolan tarina päättyi hieman runsas vuosi uuden Vilpolan avajaisista. WPK myi 16. marraskuuta 1967 Vilpolan tontteineen kauppias Antti Mäkiselle. Vanha Vilpola purettiin ja uudesta Vilpolasta tuli Mäkisen tiloja. Nykyisin tiloissa toimii Tekstiilipalvelu.

Kuvat: Akaa-Seura

 

Säästöpankin kone- ja salaojapäivät Vilpolassa 1962.

 

Donin kasakat näyttivät taitojaan Vilpolan kentällä kesällä 1961.

 

Arja Raiskin vanhemmat päästivät tyttärensä tansseihin sen jälkeen, kun tämä oli käynyt rippikoulun. Raiskin mukaan tanssilavan kyltti oli samanlainen kuin on Tekstiilipalvelun seinässä.

 

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Tutustu 5 viikkoa vain 1,90 €.