Akaan lukiossa lakitettiin 52 uutta ylioppilasta

Akaan lukion kevään 2019 ylioppilaat.

Yhteensä 52 opiskelijan uurastus palkittiin ylioppilastutkintotodistuksella ja valkolakilla Akaan lukion lukuvuoden päätöstilaisuudessa lauantaina.

Ylioppilaskirjoitukset menivät nyt valmistuneelta joukolta kokonaisuudessaan niin hyvin, että Akaan lukio paransi huomattavasti sijoitustaan Yleisradion lukiovertailussa. Akaan lukion sijoitus Ylen 387 lukiota käsittävällä listalla oli tänä vuonna 260:s. Viime vuonna Akaan lukio oli sijalla 359, kun vertailussa oli mukana 404 lukiota.

Hyvän opintomenestyksen lisäksi ryhmä jättää muutenkin positiivisen jäljen lukion historiaan.

– Omat huomioni teistä tänään ylioppilaiksi julistettavista Akaan lukion nuorista ovat hyvin positiivisia. Te olette välittömiä, hyväkäytöksisiä ja vallan verrattomia nuoria, rehtori Juha Alenius kiitteli puheessaan.

Lisäksi rehtori nosti tapetille opinnoissa jaksamisen. Uupuminen ei ole tavatonta, ja hiljattain julkaistuun Nuorten tulevaisuusraporttiin liittyvän tutkimuksen mukaan lukiolaiset haluaisivat vähentää pakollisten oppiaineiden määrää.

– Toive ei ole uusi. Lukion tuntijaon muuttaminen on ollut esillä ainakin kolmen viimeisen lukiolain uudistamisyrityksen yhteydessä usean eri hallituksen aikana. Valitettavasti opiskelijoiden esittämä toive ei ole saanut vastakaikua poliittisessa päätöksenteossa, Alenius harmitteli.

Akseli Kivistö-Rahnasto (vas.) ja Joonas Malinen suoriutuivat kirjoituksista erinomaisesti. Tuoreiden ylioppilaiden tulevaisuuden suunnitelmissa on paljon samaa: molemmat ovat pyrkineet lääketieteen opintoihin ja suuntaavat armeijaan. Akselilla asepalvelus alkaa nyt kesällä ja Joonaksella kesällä 2020.

Tavoitteet täyttyivät

Tänä vuonna parhaiten Akaan lukiosta kirjoitti Akseli Kivistö-Rahnasto. Seitsemän ainetta kirjoittanut Akseli nappasi viisi laudaturia sekä yhden eximian ja yhden magnan. Hän hajautti kirjoitukset syksylle ja keväälle ja lähti kirjoituksiin kovin tavoittein.

– Ällää lähdin hakemaan kaikista paitsi ruotsista.

Akselin mukaan erinomaiset tulokset ovat perua kiinnostuksesta opintoja ja erityisesti luonnontieteitä kohtaan.

Kirjoituksissa menestyi erinomaisesti myös Joonas Malinen. Hän kirjoitti kahdeksan ainetta, joista kaikista oli tuloksena eximia. Kirjoitusurakkansa Joonas aloitti toisen lukiovuoden keväällä lyhyen venäjän kokeella.

Joonaksen vähimmäistavoite oli eximiat kaikista aineista. Tavoitteen saavuttamisesta huolimatta Joonasta harmitti hieman se, että laudaturit jäivät muutamassa aineessa kovin lähelle. Esimerkiksi biologian laudatur jäi pisteen päähän.

Sekä Akseli että Joonas pyrkivät lääketieteen opintoihin, Akseli Tampereelle ja Joonas Kuopioon. Pääsykoe oli molempien mielestä haastava, ja sitä tehdessä tuli kiire.

Uuden ylioppilaan puheen pitänyt Helmiina Latvanen kuvasi lukiovuosia seikkailuksi ja osoitti puheessaan kiitokset kaikille kanssamatkaajille.

Valkolakki symboloi seikkailua

Ylioppilaaksi julistamisen jälkeen kuullussa uuden ylioppilaan puheessa Helmiina Latvanen kutsui lukiovuosia seikkailuksi ja osoitti kiitokset kanssamatkaajille. Ylioppilaiden ja koulun henkilöstön lisäksi vanhemmilla ja muilla sukulaisilla on ollut Latvasen mukaan tärkeä rooli.

– Yksikään seikkailija ei jaksa eteenpäin ilman varikkoa, tuore ylioppilas muistutti.

Latvanen nimitti ylioppilaslakkia seikkailun symboliksi ja kertoi, että lukio on opettanut yleistiedon lisäksi myötäelämistä ja tiimihenkeä.

– Seikkailumme hioi meistä tiiviin porukan, joka oppi toisiaan kannustamalla voittamaan joukkueena ja pääsemään tavoitteeseen. Lukioajan seikkailu päättyy tähän, ja uusi alkaa.

Riemuylioppilaat vaihtoivat kuulumisia lakkiaistilaisuuden jälkeen.

”Teillä on edessänne elämä, johon Akaan lukio on antanut erinomaiset eväät”

Lakkiaistilaisuuden yhteydessä vietettiin perinteiseen tapaan myös riemuylioppilasjuhlaa. Riemuylioppilaaksi kutsutaan ylioppilasta, jonka ylioppilaaksi pääsystä on kulunut aikaa 50 vuotta. Tänä vuonna tilaisuuteen saapui kolmisenkymmentä Toijalan yhteislyseosta vuonna 1969 valmistunutta ylioppilasta.

Akaassa riemuylioppilasperinteisiin lukeutuvat riemuylioppilaan tervehdys lakkiaisjuhlassa sekä Civis 50 -stipendin lahjoittaminen opinnoissaan ansioituneille ylioppilaille.

Riemuylioppilas Pekka Majurin mielestä koulujärjestelmä on syystäkin muuttunut 50 vuoden aikana. Majuri kuvasi ikäluokkansa koulunkäyntiä muodolliseksi, kaavamaiseksi, teoreettiseksi ja pitkälti ulkoa oppimiseen perustuvaksi.

Tulokset herättivät myötäylpeyttä

Riemuylioppilaan tervehdyksen esitti Pekka Majuri. Majurin mukaan maailma on muuttunut 50 vuodessa paljon, ja lukion opetussisällöt ja -käytänteet ovat saaneet muutoksen tuulista osansa.

Majuri muisteli, että riemuylioppilaiden ylioppilaskirjoitukset olivat tyly prosessi ilman hajauttamis- tai korotusmahdollisuuksia ja että lukion valinnanvapaus rajoittui linjavalintaan.

– Meillä vaihtoehdot olivat kieli- ja matematiikkalinja. Muita valinnaisia aineita tai kursseja ei ollut.

Pekka Majuri kertoi kaikkien riemuylioppilaiden tervehtivän koulujärjestelmän muutoksia ilolla sekä kokevan myötäylpeyttä uusien ylioppilaiden hyvistä tuloksista. Lisäksi Majuri toivoi uusien ylioppilaiden käyttävän lukion oppeja hyödyksi.

– Teillä on edessänne elämä, johon Akaan lukio on antanut erinomaiset eväät. Käyttäkää niitä viisaasti. Hakeutukaa jatko-opintoihin ja aikanaan työhön, jossa viihdytte ja jossa juuri teidän persoonanne, lahjakkuutenne ja osaamisenne pääsee oikeuksiinsa.

Matti Nykänen (vas.) ja Arja Nykänen (os. Tyvijärvi) ovat olleet yhdessä lukiovuosistaan asti. Arja Nykäsellä oli alkuperäinen ylioppilaslakki tallella, mutta Matti joutui turvautumaan lainalakkiin. Kuvassa myös riemuylioppilas Keijo Tuusa.

Lukiosta jäi käteen rakkaus

Osa riemuylioppilaista ei ollut nähnyt toisiaan kymmeniin vuosiin, kun taas toiset olivat pitäneet yhteyttä tiiviimmin. Juhlaväen todennäköisesti pisin yhteinen taival oli aviopari Matti ja Arja Nykäsellä (os. Tyvijärvi). Nykäset ovat pitäneet yhtä yli 50 vuotta, ja tänä vuonna heille tulee täyteen 48 aviovuotta.

– Matti on parasta, mitä minä olen Toijalan yhteislyseosta saanut, Arja Nykänen kehui.

Pariskunta sai riemuylioppilasjuhlasta esitiedon hyvissä ajoin talvella ja oli perinteestä mielissään. Matti Nykäsen alkuperäistä ylioppilaslakkia ei tosin löytynyt juhlallisuuksiin mennessä. Puuttuvaa lakkia paikkasi kuopuksen lakki.

– Sattuupa olemaan melkein väljää tässä, Matti Nykänen kuvaili lainalakin istuvuutta.

Lue myös:

Akaan lukio paransi huimasti sijoitustaan lukiovertailussa

Nuorten tulevaisuusraportti 2019 – Tutkimustiivistelmä

Yleisradion lukiovertailu 2019

Yleisradion lukiovertailu 2018

Uusia ylioppilaita oli juhlistamassa runsaslukuinen yleisö. Yleisössä oli lukion opiskelijoita, ylioppilaiden kotiväkeä, riemuylioppilaita sekä koulun henkilökuntaa.

Akaan lukion rehtori Juha Alenius oli hyvin tyytyväinen ylioppilastutkinnon saavuttaneisiin nuoriin.

Lukion MU3-kurssin opiskelijat toivat lakkiaisjuhlaan musiikkia.

52 uutta ylioppilasta sai kunnian käyttää ylioppilaslakkia merkkinä ylioppilastutkinnon suorittamisesta.

Uudet ylioppilaat pääsivät ensitöikseen laulamaan Gaudeamus igitur -kappaletta.

Akaan lukiosta valmistui tänä keväänä 52 uutta ylioppilasta. Uudet ylioppilaat nostivat merkittävästi Akaan lukion sijoitusta Ylen lukiovertailussa.

Riemuylioppilaiden keskuudestaan keräämä Civis 50 -stipendi jaettiin tänäkin vuonna kolmen opinnoissaan ansioituneen ylioppilaan kesken. Stipendi osoitettiin Ronja Sonniselle, Akseli Kivistö-Rahnastolle (kesk.) ja Joonas Maliselle.

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
AS DIGI tutustumistarjous 8 viikkoa 3,90 €.