Lapsen seksuaaliset hyväksikäytöt viisinkertaistuivat Akaassa – poliisi valottaa tapauksia: ”Oulu-juttuja tai ulkomaalaisia ei ollut”

Rikoskomisario Antti Uusipaikan mukaan seksuaaliriokoksia tekevät henkilöt esiintyvät netissä yleensä samaan ikäluokkaan kuuluvana ja saavat näin kuvia, joita myös levittävät eteenpäin. Kuva: Mikko Peltoniemi.

Poliisin tietoon tulleiden seksuaalirikosten määrä on vaihdellut Akaassa kolmen viime vuoden aikana suuresti. Vuonna 2016 seksuaalirikoksia tehtiin yhteensä viisi. Niistä neljä oli lapsen seksuaalisia hyväksikäyttöjä ja yksi raiskaus.

Vuodelta 2017 poliisin tilastoissa on Akaasta vain yksi seksuaalirikos, joka on kirjattu kohtaan muut seksuaalirikokset.

Vuonna 2018 seksuaalirikosten määrä nousi kuuteen. Lukumäärien lisäksi poliisi ilmoittaa muutoksen myös prosenteissa. Koska liikkeelle lähdettiin edellisvuoden yhdestä rikoksesta, kasvua oli 500 prosenttia. Se on enemmän kuin missään rikoksissa yhdessäkään Sisä-Suomen poliisilaitoksen alueen kunnassa. Pienissä lukumäärissä suhteellinen nousu on toki aina suurempaa.

Akaan kuudesta seksuaalirikoksesta vuonna 2018 yksi oli raiskaus ja viisi lapsen seksuaalisia hyväksikäyttöjä. Kun hyväksikäyttöjen määrän kasvusta mainitsee Valkeakosken poliisiaseman esimiehelle, rikoskomisario Antti Uusipaikalle, hän pohtii ensimmäiseksi, oliko verkkorikoksissa joku sarja.

– Nämä voivat olla vaikka netissä tapahtuvaa lapsipornon hallussa pitämistä tai levittämistä, Uusipaikka pohtii.

Vanhempi konstaapeli Hanna Uusitalo muistaa, että yksi tapaus oli hallussapito, mutta toteaa, että mitään buumia ei ole ollut.

Seuraavaksi keskusteluun liittyy Laura Lepistö, vanhempi konstaapeli hänkin. Valkeakosken poliisissa juuri Lepistö on keskittynyt seksuaalirikoksiin ja muistaa viime vuoden tapaukset. Ne ovat olleet yksittäisiä.

Usein lapsen seksuaaliset hyväksikäytöt ovat nuorten keskinäisiä asioita.

– Sellaisia, joissa nuoret ovat olleet parisuhteessa, Lepistö tarkentaa.

Halukkuudesta voi syntyä epäselvyyttä

Laura Lepistön mukaan lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön johtaneessa tilanteessa tyttö saattaa olla alle 15- ja poika alle 18-vuotias.

– Sulassa sovussa seurustellaan, mutta jälkikäteen on tullut epäselvyyttä siitä, ovatko molemmat olleet halukkaita kaikkeen, mitä on tehty. Ne saattavat olla erojen jälkeisiä tilanteita tai nousevat pintaan siinä kohdassa, kun jotain on tapahtunut, Laura Lepistö kertoo.

Vaikka suhde olisi tai näyttäisi olevan kunnossa ja trauma syntyisi vasta myöhemmin, rikokset luokitellaan seksuaalisena hyväksikäyttönä tai törkeänä seksuaalisena hyväksikäyttönä.

– Siinä tilanteessa on voinut olla vaikea löytää rajoja tai sanoa niitä toiselle, Lepistö kuvailee.

Rikoskomisario Antti Uusipaikka muistuttaa, että pojat kehittyvät tyttöjä hitaammin.

– Henkiseltä tasolta saatetaan olla jopa saman tasoisia, mutta rikostermi siinä täyttyy kumminkin.

Hän myös vertaa Akaan tapauksia talvella Oulussa ilmi tulleisiin tekoihin, joista on toistaiseksi tullut tuomioita esimerkiksi törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja törkeästä raiskauksesta.

– Mitään Oulu-juttuja näissä ei kyllä ole ollut eikä ulkomaalaisia, Uusipaikka toteaa ja saa vahvistuksen Laura Lepistöltä.

Puhelinten sovelluksilla haetaan seuraa ja kuvia

Vanhempi konstaapeli Laura Lepistö sanoo, että lapsen seksuaaliset hyväksikäytöt voivat olla myös netin kautta tapahtuvia yhteydenottoja.

– Siellä voi olla tosi nuoriakin, jotka eri sovelluksissa saavat seuraa haluamattaan tai hakevat sitä vähän huumoripainotteisestikin. Siellä pyydetään valokuvia nuorista tai lähetetään heille, ja molemmat täyttävät lapsen seksuaalisen hyväksikäytön, Lepistö kertoo.

Antti Uusipaikan mukaan netissä esiinnytään yleensä samaan ikäluokkaan kuuluvana ja saadaan kuvia, koska lapsi yleensä ajattelee, että mikä on kirjoitettu, on totta.

– Pahimmissa tapauksissa on lähetetty satoja kuvia. On riisuttu alasti, kuvattu eri kulmista ja päädytty lähettämään kuvia. Sitten ne ovat aikuisen ihmisen tietokoneella. Monesti lapsipornografiaan kuuluu se, että niitä myös levitellään, rikoskomisario Uusipaikka kertoo.

Laura Lepistön mukaan olisi tärkeää, että vanhemmat ovat kartalla siitä, mitä lapset tekevät puhelimiensa sovelluksissa.

– Niissä on syystäkin ikärajat olemassa. Instagramin ikäraja taitaa olla 13, mutta kyllä siellä on 10-vuotiaita, jotka ovat kuvia lähetelleet ja saaneet.

Lepistö kehottaa vanhempia seuraamaan lastensa käytössä varsinkin niitä sovelluksia, jotka eivät säilö viestejä.

– Kyllä nuoret tarkoituksellakin käyttävät niitä sovelluksia, joissa materiaali on vuorokauden ja katoaa sitten. Jos vanhemmat eivät sitä säännöllisesti seuraa ja ole kiinnostuneita, niin se menee kyllä ohi, Lepistö muistuttaa.

Valkeakosken poliisin vanhempi konstaapeli Hanna Uusitalo kertoo, että Akaassa ei ollut viime vuonna seksuaalirikosten buumia eikä saman tekijän sarjaa. Tapaukset ovat olleet yksittäisiä. Kuva: Mikko Peltoniemi.

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Tutustu 5 viikkoa vain 1,90 €.