Pääkirjoitus: Akaa on pääradalla

Akaan kaupunginjohtaja Antti Peltola haluaa, että kaupunki pääsee mukaan pääradan tulevaisuutta suunnittelemaan. Tämä on merkittävä muutos aikaisempaan. Nyt täälläkin huomataan, että kaupungin halki kulkee ilmastomuutosystävällinen liikennemuoto.

Päärata huomataan Toijalassa ja Viialassa usein hyvin negatiivisissa merkeissä. Milloin junat ovat myöhässä, milloin junavuoroja taas rukataan täkäläisille käyttäjille mahdottomiksi. Onpa asemillemme pysähtyneet vaurioituneet pendolinotkin huomattu.

Kiitostakin on jaettu. Kaupunkilaiset odottavat kieli pitkällä joulukuussa alkavaa lähijunakokeilua. Nyt Viialastakin pääsee aikaisempaa useammin lähijunan kyytiin. Juuri lähijunat ovat niitä, joita akaalaiset eniten tarvitsevat. Pikajunien pitää pysähtyä Toijalassa edelleenkin, mutta lähijunilla on tulevaisuudessa päästävä Hämeenlinnaan ja Tampereelle niin, että aikatauluja ei tarvitse osata ulkoa.

Nyt pääradasta ollaan tekemässä oikein osaa Eurooppa-radasta. EU:n ydinkäytävä-status avaisi pääradalle mahdollisuuden saada merkittävästi Verkkojen Eurooppa -rahoitusta. Rahaa tarvitaan, sillä Helsingin ja Tampereen välille suunnitellun nopean junayhteyden on laskettu maksavan ainakin 5,5 miljardia euroa.

Mielenkiintoista on edelleen se, että Pirkanmaan liiton maakuntajohtaja Esa Halme kertoo tuoreessa Tampereen Kauppakamari-lehdessä, että hallitusneuvottelijoita on edelleen muistutettava pääradan merkityksestä.

”Nyt on olennaista, että hallitus mieltää, mikä on pääratahankkeen ydin. Vaikka Suomessa puhutaankin tunnin junasta, kysymys ei ole siitä, miten Helsingin työssäkäyntiä huolletaan, vaan ihmisten ja tavaroiden liikkumisesta koko Euroopan laajuisesti. Pääradalla ratkaistaan pohjoisimman Euroopan kuljetuspaineita.”

Miten tämä voi olla vuosikymmenestä toiseen näin vaikeata? Puhutaanko Pirkanmaalla aivan eri kieltä kuin Helsingissä. Toki maakunnan kansanedustajat tempaisivat vaalien alla näyttävästi nopeiden junayhteyksien puolesta korostaen työmatkaliikennettä, mutta koko Suomi-kuvan pitäisi olla kaikille selvä: täältä on aina päästävä Eurooppaan. Tähänastinen lobbaaminen on turhaa, jos edelleenkin puhutaan perusasioista.

Suomi on osallistunut Euroopan yhdentymiseen jo vuodesta 1961 lähtien, jolloin liityimme Euroopan vapaakauppajärjestön (EFTA) liitännäisjäseneksi niin kutsutulla FINEFTA-sopimuksella. Vuonna 1973 Suomi solmi vapaakauppasopimuksen Euroopan talousyhteisön (ETY) kanssa ja tuli EFTA:n täysjäseneksi vuonna 1986. Euroopan talousalueessa (ETA) Suomi oli mukana vuoden 1994. Vuoden 1995 alusta Suomi on ollut Euroopan unionin jäsen.

Onko kuulossa vika, vai miksi Pirkanmaalta viestitetään edelleen perusasioita? Vai onko kyseessä sittenkin monessa asiassa menestyvän Pirkanmaan maakunnan ”unohtaminen” aina sopivissa kohdin? Jotenkin näyttää siltä, että maakuntaan on erinomaisen vaikeaa saada aikaansaavaa ministeriä, saati todellisia eurooppalaisia kansanedustajia. Turussa heitä on useita.

Myös pääradan varren kunnat katselevat mieluusti sivusta, kun investoinneista puhutaan. Kaikki ilmoittavat kyllä olevansa HHT-vyöhykkeellä, mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Akaan kaupunginjohtajan avaus on piristävä poikkeus. Myös Tampere ehätti luvata Suomirata Oy:lle rahoitusta.

Mikä tässä hiertää, vai pitääkö se Turun rata todella suunnitella ja rakentaakin ensin? Mikäänhän ei estä, jos toimeen tartuttaisiin, Pirkanmaan kuntia sitoutumasta pääradan suunnitteluun yhdessä sovitulla asukasluvun mukaisella summalla. Rahat maakuntaliiton tilille ja suunnittelijat töihin.

Tai ei sittenkään tehrä tästä ny numeroo.

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Tutustu 5 viikkoa vain 1,90 €.