Pysähdy hetkeksi: Elämässä ja kuolemassa

Vietämme pääsiäisviikkoa. Jokaiselle päivälle on omat Raamatun tekstinsä, jotka jatkavat pääsiäisen jälkeisten tapahtumien kerrontaa. Niiden mukaan Jeesus ilmestyi toistuvasti sekä opetuslapsille että muille ihmisille. Keskiviikon tekstinä on ilmestyminen opetuslapsille Galilean kotikonnuilla Johanneksen evankeliumin mukaan (21: 1-14):

Jeesus ilmestyi taas opetuslapsilleen, nyt Tiberiaanjärvellä. Se tapahtui näin:

Siellä olivat yhdessä Simon Pietari, Tuomas eli Didymos, Natanael Galilean Kaanasta, Sebedeuksen pojat ja kaksi muuta Jeesuksen opetuslasta. Simon Pietari sanoi: ”Minä lähden kalaan.” ”Me tulemme mukaan”, sanoivat toiset. He nousivat veneeseen ja lähtivät järvelle, mutta eivät saaneet sinä yönä mitään.

Aamun koittaessa Jeesus seisoi rannalla, mutta opetuslapset eivät tunteneet häntä. Jeesus huusi heille: ”Kuulkaa, miehet! Onko teillä mitään syötävää?” ”Ei ole”, he vastasivat. Jeesus sanoi: ”Heittäkää verkko veneen oikealle puolelle, niin saatte.” He heittivät verkon, ja kalaa tuli niin paljon, etteivät he jaksaneet vetää verkkoa ylös. Silloin se opetuslapsi, joka oli Jeesukselle rakkain, sanoi Pietarille: ”Se on Herra!” Kun Simon Pietari kuuli, että se oli Herra, hän kietaisi ylleen viittansa, jonka oli riisunut, ja hyppäsi veteen. Muut opetuslapset tulivat veneellä ja vetivät kalojen täyttämää verkkoa perässään, sillä rantaan ei ollut paljonkaan matkaa, vain parisataa kyynärää.

Rannalle noustessaan opetuslapset näkivät, että siellä oli hiilloksella paistumassa kalaa sekä leipää. Jeesus sanoi heille: ”Tuokaa tänne niitä kaloja, joita äsken saitte.” Simon Pietari meni veneeseen ja veti verkon maihin. Se oli täynnä isoja kaloja, mutta vaikka kaloja oli paljon – kaikkiaan sataviisikymmentäkolme –verkko ei revennyt.

Jeesus sanoi: ”Tulkaa syömään.” Kukaan opetuslapsista ei rohjennut kysyä: ”Kuka sinä olet?”, sillä he tiesivät, että se oli Herra. Jeesus tuli, otti leivän ja antoi heille, samoin hän antoi kalaa. Tämä oli jo kolmas kerta, kun Jeesus kuolleista noustuaan ilmestyi opetuslapsilleen.

Jeesus lahjoitti opetuslapsilleen suuren kalansaaliin. He ymmärsivät yhtäkkiä olevansa taas tekemisissä ristiinnaulitun ja kuolleen mestarinsa kanssa. Viimeistään yhteinen ruokailu vakuutti heidät siitä, että Jeesus oli ylösnoussut.

Itselleni vahva todiste ylösnousemuksen voimasta on se, että arat ja pelokkaat opetuslapset rohkaistuivat kertomaan Jeesuksen nousseen kuolleista. Mistä he olisivat löytäneet rohkeuden, elleivät he olisi tulleet vakuuttuneiksi ylösnousemuksesta? Ja mitä ilmeisimmin nämä ilmestykset heidät lopulta vakuuttivat.

Pääsiäinen on muistutus Jumalan kaikkivaltiudesta. Kun hän loi maailman, hän teki ihmisestä iankaikkisuusolennon. Niinpä ihminen on kokonaisuus sielu, ruumis ja henki. Siksi ruumiillinen kuolema ei merkitse kaiken loppua, vaan todellisuuden muuttumista toisenlaiseksi. Ehkä tässä elämässä voimme vain aavistaa näkymättömän todellisuuden. Isäni antoi kuolinvuoteellaan testamentin. Hän sanoi siskolleni Heljälle näin: kertokaa kaikille ihmisille, että heittäytykää iankaikkisille käsivarsille. Ne kantavat perille saakka!

Jo kasteessa meidät on merkitty Kristuksen omiksi. Kaste merkitsee osallisuutta Kristuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen. Saamme heittäytyä iankaikkisille käsivarsille varmoina siitä, että Hän pitää meistä huolen. Elämässä ja kuolemassa.

Markku Antola

Kirjoittaja on Sääksmäen seurakunnan kirkkoherra.

 

 

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Tutustu 5 viikkoa vain 1,90 €.