Tiina Mäkelä ompelee kestositeitä kehitysmaiden tytöille – Vapaaehtoistyötä tekevä akaalainen ostaa lahjoitustuotteita omilla rahoillaan

Tiina Mäkelä ja muut vapaaehtoiset ovat tehneet lähemmäs 6 000 kestosidettä parin vuoden aikana.

Toijalassa asuvan Tiina Mäkelän vapaa-aika menee pitkälti erilaisissa vapaaehtoishommissa. Viimeisimmät pari vuotta hän on tehnyt muun muassa kestositeitä kehitysmaihin murrosikäisille tytöille.

Kyseessä on noin 25 henkilön porukka, joista Tiina Mäkelä on yksi aktiivisimmista. Taustalla ei ole mitään yhdistystä, vaan toiminta on epävirallista.

Kestositeet ovat iso asia maissa, joissa tyttöjen koulunkäynti usein keskeytyy kuukautisten aikaan ilman siteitä. Tuotteita on lähtenyt esimerkiksi Keniaan, Senegaliin, Gambiaan ja Intiaan.

Tiina Mäkelällä on vaatetusalan koulutus, joten ompeleminen sujuu häneltä näppärästi.

Tein aluksi eläimille kierrätyskankaista petejä löytöeläintaloihin tai myytäväksi niiden hyväksi. Sitten tuli tämä projekti, joka on nyt työllistänyt minua.

Tällä hetkellä porukalla on työn alla Senegaliin sata koulureppua. Ne ommellaan itse siksikin, että itse tehty reppu vie pakattaessa vähemmän tilaa. Toki tämä tulee myös edullisemmaksi kuin ostaa reppuja kaupasta.

Rahaa kuluu

Penaaleja ja muita koulutarvikkeita viedään moniin maihin.

Reppuja on viety myös Karjalaan ja Liettuaan. Niihin laitetaan sisälle muun muassa erilaisia koulutarvikkeita sekä hygieniatuotteita.

Myös penaaleja tehdään paljon, ja niihinkin tulee tavaroita sisälle.

Tiina Mäkelä ja muut vapaaehtoiset ostavat kaikki tuotteet itse omilla rahoillaan. Joskus he saavat niitä lahjoituksina.

Kun menen kauppaan ja huomaan vaikka hammasharjojen tai -tahnojen olevan tarjouksessa, ostan koko hyllyn tyhjäksi niistä, nainen naurahtaa.

Kankaanpaloja hän saa lahjoituksina muun muassa kangaskaupoilta. Myös käytettyjä kankaita hyödynnetään paljon.

Jos en saa kankaasta tehtyä reppua, teen siitä penaalin. Jos en saa tehtyä penaalia teen vaikka kissanlelun löytöeläintaloon.

Joskus lahjoituksina tulee kankaita, joita ei voi hyödyntää. Tiina Mäkelä mainitsee esimerkkinä pitsiverhot. Ne hän laittoi eteenpäin kierrätykseen.

Kaikki kontaktit käytössä

Voisin käyttää kaiken aikani tähän, mutta valitettavasti pitää töissäkin käydä, jotta saan rahaa elämiseen ja tähän, sairaanhoitajana työskentelevä Mäkelä sanoo.

Kaikki kankaat pestään ensin ennen kuin niistä tehdään mitään. Kankaiden inventontiinkin menee aikaa, sillä vaikkapa kestositeisiin ei voi käyttää polyesterikangasta.

Penaaleihin menee vetoketjuja satoja, sillä volyymit ovat niin suuria. Vapaaehtoisporukka hyödyntää omia kontaktejaan ostaakseen tuotteita tavallista edullisemmin.

Tuotteet toimitetaan perille kohdemaihin erilaisten tahojen kuten kehitysyhteistyöjärjestö World Visionin kautta.

Toinen porukan aktiivisimmista on Lempäälässä asuva Elina Kataja. Hän kertoo, että kohdemaista tulee yleensä aina kuvia ja terveisiä, joista tietää, että apu on varmasti mennyt perille.

Repussa on hauska koriste.

Palkkana mielihyvää

Tiina Mäkelä on tehnyt tuotteita myös suomalaisille lapsille. Hän ompeli Taysiin vastasyntyneiden teho-osastolle keskospeittoja sekä hätäkastemekkoja.

Rahat tulivat vastaan tässä, sillä kaikki kankaat täytyi ostaa itse, koska niiden piti olla uusia. Rahaa meni satoja euroja.

Mitä vapaaehtoiset saavat työstään?

Mielihyvää, Tiina Mäkelä vastaa ytimekkäästi.

Hän ottaa mielellään vastaan kangaslahjoituksia. Kestositeisiin menee esimerkiksi värikästä puuvillatrikoota, jonka täytyy olla joko uutta tai erittäin hyväkuntoista käytettyä.

Toki myös muut lahjoitukset koulutarvikkeista lähtien ovat tervetulleita. Tarpeista voi tiedustella Tiina Mäkelältä sähköpostitse osoitteesta tikutiina@gmail.com.

Myös kangaskassit syntyvät Tiina Mäkelän hyppysissä.

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
AS DIGI tutustumistarjous 8 viikkoa 3,90 €.