Ikoni suojeli puna-armeijankin sotilasta?

Ikonissa on edelleen saranat paikallaan.

Suomen ortodoksinen kirkkomuseo Riisa Kuopiossa on aarteita täynnä. Harvinaiset kirjat, asut, liinat, jumalanpalvelusesineet sekä ikonit on rakennettu kokoelmaksi, josta selviää hyvin ortodoksisen uskon ja kirkon asema Suomessa ja eteenkin Karjalassa. Kaikella kauniilla on paikkansa uskon maailmassa.

Ikonit mykistävät. Riisassa niitä pääsee tutkimaan hyvin läheltä. Katsoja huomaa, että ikoneita tekemässä ovat olleet ammattilaiset. Työn jäljessä ei ole moitteen sijaa, pikemminkin päinvastoin. Valtaosa Riisan aarteista on peräisin luovutetun Karjalan kirkoista sekä Konevitsan, Lintulan ja Valamon luostareista. Varsinkin luostareissa erilaiset koulukunnat kilpailivat tekijöinä taidoillaan.

Ikoneja ei palvota

Ikoni on kuva, joka olennaisesti liittyy jumalanpalveluelämään. Kuvissa voidaan esittää Kristus, Jumalan äiti, enkeli, pyhä ihminen tai jokin kirkkovuoden juhla-aihe. Ikoneja ei palvota, mutta niitä kunnioitetaan. Ikonin tärkein tehtävä on auttaa katsojaa keskittymään rukoukseen.

Partiolainen löytää Riisasta monta suojeluspyhimystään Pyhää Yrjöä. Riisasta löytyy myös Karjalan kannaksella Salmin kunnassa sijainneen Pyhän Nikolauksen kirkon ikoni, jossa apostolit Matteus, Pietari ja Tuomas tuijottavat katsojaa.

Luoteja on tullut kohti.

Salmin kirkon ikoni oli liian suuri evakuoitavaksi ja niinpä se jäi talvisodan jalkoihin. Kun Suomi valtasi jatkosodassa Karjalaa takaisin, ikoni löytyi puna-armeijan rintamakorsusta, missä se toimi ovena. Luodit ikonissa kertovat, että sitä kohtikin on ammuttu. Kirkkomuseosta kerrotaan, että ikonin sisällä on edelleen ainakin yksi luoti.

Kirkot navetoiksi

Virallisesti Neuvostoliitto oli ateistinen valtio, mutta voi hyvin olla, että rivisotilas teki ainakin mielessään ristinmerkin ikonin ohi korsuun kulkiessaan. 1920–30-luvuilla Neuvostoliitossa tuhottiin lukuisia kirkkoja aarteineen. Luovutettuun Karjalaan kotiseuturetkiä tehneet tietävät, että kannaksen kirkkoja on käytetty elokuvateattereina ja navettoina. Salmin ortodoksinen kirkko on nykyään tiilikasa.

Konevitsan luostarisaarelle Laatokalle sijoitettiin sodan jälkeen puna-armeijan tukikohta. Sotilaat käyttivät kirkkojen seiniin maalatuja ikonifreskoja maalitauluinaan. Osa Konevitsan aarteista, muun muassa pääkirjon ikonostaasi, tuhoutui sodan melskeessä.

Valamon luostarin evakuointi onnistui paremmin. Evakuointia johti sotilaspastori Yrjö Olmari, joka toimi myöhemmin ortodoksisen kirkon arkkipiispana nimellä Paavali. Valamosta pelastettuja aarteita on uudessa Valamossa Heinävedellä ja Riisassa.

Aika-ajoin Suomen ja Venäjän ortodoksisten kirkkojen kesken käydään keskusteluja, pitäisikö luostareista tuodut aarteet palauttaa takaisin. Konevitsaan ja Valamoon, jossa luostaritoiminta on alkanut uudestaan. Yksittäisiä ikoneita on ollut lainassa alkuperäisissä paikoissaan, muuhun ei ole nähty tarvetta.

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Tutustu 5 viikkoa vain 1,90 €.