Virkamiesjohto pitää nykyistä paikkaa parhaana uudelle Viialan yhtenäiskoululle – toinen vanhoista rakennuksista purettaisiin pois tieltä

Antti Peltola, Jaana Koota ja Tero Kuusisto tähtäävät Viialan kouluratkaisussa uudenaikaisiin ja muuntojoustaviin tiloihin. Kuva: Mikko Peltoniemi.

Kylmäkoskelle rakennetaan parhaillaan uutta koulua, ja kaupungin kouluverkkotyöryhmä on linjannut, että Viialan tilanne ratkaistaan seuraavaksi. Toijala on kolmantena jonossa.

Mikäli Akaan kaupunki päättää rakentaa Viialaan kokonaan uuden yhtenäiskoulun, se voitaisiin tehdä samalle alueelle, jolla koulu nytkin toimii. Tällä hetkellä koko Viialan koulutoiminta on keskitetty samalle siirtokoulukampukselle, koska Hirvialhon ja Keskustan koulut sekä Rasin koulun molemmat rakennukset on suljettu remonteilla poistumattomien sisäilmaongelmien vuoksi.

Kahdesta Viialan yhtenäiskoulun rakennuksesta Hirvialhon koulu purettaisiin pois uuden 0–9-luokkien yhtenäiskoulun tieltä. Kaupungin teknisen johtajan Jaana Kootan mukaan tontin koko riittää, eikä muun paikan etsinnälle Viialan taajamasta ei ole tarvetta.

– Paras vaihtoehto on, että pysytään nykyisellä koulukampus-alueella. Kaavamuutostakaan ei tarvita, Koota toteaa hänen, sivistysjohtaja Tero Kuusiston ja kaupunkikehitysjohtaja Jyri Sarkkisen muodostamasta kannasta.

Kootan ja Kuusiston valmistelu tähtää siihen, että Keskustan koulua ei enää peruskorjata ja laajenneta. Alustavassa hankesuunnitelmassa tämäkin vaihtoehto tosin mainitaan.

– Me emme missään nimessä rakenna mitään perinteistä koulua. Tilaratkaisujen pitää olla sellaisia, että ne ovat muuntojoustavia ja soveltuvat monenlaiseen toimintaan, Koota linjaa.

– Se edustaa oman aikansa rakentamista. Meidän tavoitteemme mukaan mennään enemmän monikäyttöisyyteen, Kuusisto komppaa Keskustan koulua kuvaillen.

Korjauksen riskitaso on korkeampi

Jos Akaan ennusteissa melko jyrkästi laskevien lapsimäärien sijaan koetaankin synnytys- tai väestöryntäys tai molemmat, ja koulutilaa täytyy rakentaa lisää, se on helposti toteutettavissa uudisrakennukseen.

– Tai jos oppilasmäärä putoaa, meille ei jää tyhjäkäynnillä olevaa tilaa, vaan sitä voidaan hyödyntää jossain muussa. Olemme lähteneet miettimään tätä tästä näkökulmasta, Jaana Koota kertoi maanantaina.

Kaupunginjohtaja Antti Peltolan mukaan uudisrakennuksen ja korjausrakentamisen vaikutukset ovat erilaiset.

– Kun kouluverkkoselvitystä valmistellaan, ja viranhaltijat päätyvät lopulta johonkin ehdotukseen, niin yksi osa on se, että tarkistellaan riskinäkökulmaa. Sitä ei kannata unohtaa, että myös uudisrakentamiseen sisältyy riski, Peltola sanoo.

Toivomus tietenkin on, että Viialaan saadaan terveet tilat.

– Tässä tullaan siihen, miten riskiä hallitaan. Ja siihen, että tiloja pitäisi pystyä käyttämän oikealla tavalla. Se on laaja paketti, ja korjausrakentamisessa riskitaso on varmaan korkeampi, Peltola puntaroi.

Hänkin muistuttaa laajennusmahdollisuuden tarpeellisuudesta.

– Kyllähän kaupungin strategian yksi keskeinen tavoite on se, että Akaan kaupunki saadaan kasvuun. Pyrimme eri keinoin vaikuttamaan siihen, että asukasmäärä kehittyy myönteisesti.

Uuden Viialan yhtenäiskoulun paikaksi sopisi parhaiten nykyinen koulukampus Turuntien ja Hirvialhonkadun välissä.

Itsenäistä Rasin koulua ei olisi

Yhteen uuteen Viialan yhtenäiskouluun mahtuisi 750 oppilasta. Toinen vaihtoehto on uusi koulu hieman pienemmälle oppilasmäärälle ja toinen koulu nykyisen Rasin koulun oppilaille tai osalle niistä. 60 oppilaan koulu olisi luokille 0–2 ja 100 oppilaan koulu luokille 0–6.

Se, mihin pienten kouluksi suunnitelmissa kutsuttu opinahjo tulisi, on vielä auki. Itsenäinen se ei kuitenkaan Rasin tapaan näillä näkymin olisi, vaikka rakennuksessa hyödynnettäisiinkin Rasin puukoulun terveempää laajennusosaa.

– Näillä tiedoilla mitä on olemassa, ja monesta muustakin pedagogiikkaan ja meidän henkilöstömme yhteistyöhön liittyvästä syystä oma ajatus on yhdessä yhtenäiskoulussa. Jos valtuusto päättää, että on pienten koulu, silti oltaisiin yhdessä hallinnossa. Tämä on minun ajatukseni, sanoo sivistysjohtaja Tero Kuusisto.

Syksyllä 2023 esiopetuksen on aloittamassa Viialassa vain 39 lasta. Esioppilaita riittää kahteen ryhmään, kun niitä nyt on Rasin koulussa yksi ja Viilan yhtenäiskoulussa kolme.

– Jos meillä olisi esimerkiksi yhtenäiskoulu ja niin sanottu pienten koulu, olisimme hieman kummallisessa tilanteessa, jos meillä aloittaisi yhtenäiskoulussa yksi eskariryhmä ja pienten koulussa toinen. Se vääristyy aika rajusti, Kuusisto toteaa.

Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan 1960-luvulla rakennettu ja reilut kymmenen vuotta sitten peruskorjattu Hirvialhon koulu purettaisiin uuden yhtenäiskoulun tieltä.

Hintaan vaikuttaa monta asiaa

Uuden ison yhtenäiskoulurakennuksen hinnaksi on arvioitu 18,7–22 miljoonaa euroa. Summa sisältää 1000 neliön liikuntasalin sekä valmistuskeittiön Viialan tarpeisiin.

650–690 oppilaan koulu maksaisi arviolta 17,3–19 miljoonaa ja sen lisäksi rakennettava pienempi koulu 2,2–3 miljoonaa euroa.

Keskustan koulun raskaampi korjaus maksaisi 6–8 miljoonaa ja kevyempi korjaus 4–6 miljoonaa euroa. Rakennusta pitäisi lisäksi laajentaa 2,5–3 miljoonalla eurolla.

Rasin puukoulun korjaaminen alaluokkien käyttöön maksaisi noin puolitoista miljoonaa.

Uudisrakennuksen kustannusarviot ovat Jaana Kootan mukaan alustavia, koska hintaan vaikuttaa muun muassa se, halutaanko noudattaa terve talo -kriteeristöä tai halutaanko rakennukselle Joutsenmerkki. Hintaa määrittävät myös materiaalivalinta, lämmitystapa ja tietotekninen taso.

Valinnanmahdollisuudet vähenevät selvästi, jos Akaassa päädytään Keskustan koulun uuteen peruskorjaukseen ja laajentamiseen. Lisäksi vaihtoehtoina on erikseen kevyt ja raskas eli perusteellisempi korjaus.

– Tämä haarukka on tehty rakennusta tutkineen Kiwa Inspectan laskelmien perusteella. Niissä on hyvin paljon varaumaa, koska siinä on pitkä lista mitä lisäksi tarvitaan ja mikä riski sinne jää.

Vuosina 2014–2015 tehty Keskustan koulun epäonnistunut korjaus maksoi budjetoidun 5,3 miljoonan sijaan yli 7 miljoonaa euroa, vaikka korjausten suunnitellusta laajuudesta ja laadusta tingittiin.

Hirvialhon, Keskustan ja Rasin rakennuskompleksien tasearvo 31.12.2018 oli kokonaisuudessaan noin 8,8 miljoonaa euroa, ja niiden suunnitelman mukaiset poistot ovat noin 740 000 euroa vuodessa.

Hirvialhon koulun tasearvo 31.12.2018 oli 1 188 644,55 euroa.

Hirvialhon koulun pihalla seisoo vielä viimevuotinen vuokraparakki, joka poistettiin käytöstä siitä löydetyn homekasvuston vuoksi. Parakin katon villoja, vanereita ja huopia uusitaan parhaillaan jatkokäyttöä varten.

Tähtäimessä elokuu 2022

Jos päätöksenteko ja kilpailuttamiset etenevät viranhaltijoiden suunnitelmien mukaan, Viialan uudet koulutilat voisivat olla käytössä elokuussa 2022. Tämä edellyttää, että hankepäätös tehdään valtuustossa kesäkuussa eli parin kuukauden päästä, ja markkinavuoropuhelu mahdollisten rakentajien kanssa käytäisiin kesällä ja alkusyksystä. Myös arkkitehtisuunnittelun ja rakennuttajakonsultoinnin kilpailutus tehtäisiin alkusyksyllä 2019, ja hankesuunnittelu ja hankeasiakirjat KVR-urakkakilpailutusta varten valmistuisivat syksyn 2019 ja alkukevään 2020 välillä.

Urakoitsijavalintojen jälkeen rakennustöihin pitäisi päästä kesällä 2020.

Vuonna 2018 valmistuneiden Parmacon siirtokoulujen vuokra-aika on kolme vuotta, ja sitä voidaan tarvittaessa jatkaa ensin vuodella ja sitten toisella.

Yksi kommentti

  1. Marja Mäkelä

    Hirvialhon koulun maaperästä on ollut paljonkin puhetta aikanaan. Kai tämä on tuoreessa muistissa kun halutaan rakentaa samalle paikalle. Parempiakin paikkoja kyllä olisi.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?