Pääkirjoitus: Haistavatko persut haaskan?

Eduskuntavaalien tulos Akaassa kertoo paljon sekä Suomesta että kotikaupungistamme. Perussuomalaisten piikkilankalinjaa haluttiin tukea ympäri maata, oli omia ehdokkaita tai ei. Tätä kuvastaa tasan 20 prosentin ääniosuus Akaassa, jossa perussuomalaiset ovat Marita Markkulan maltillisen soolosuorituksen jälkeisillä valtuustokausilla olleet omaan älämölöönsä tai puolueen jakautumiseen hajoava marginaaliryhmä. Tällä hetkellä valtuutettuja on kaksi.

Kokoomus on odottanut Akaassa vuosikaudet muuttoliikkeeltä tukea punaista ja juurevaa työläisrintamaa vastaan, ja välillä toivo onkin pilkahdellut tai kuiskutellut lupaavia puolueen korvaan. Kaupunginhallituksessa ja valtuustossa kokoomus on noudattanut melko säntillisesti yhtenäistä linjaa eikä levähtänyt leireihin joka toisessa äänestyksessä.

Eduskuntavaaleissa tai oikeastaan jo ennen sitä pakka sekosi kuitenkin pahasti.

Viialan kyläpäällikkö Susanna Saxberg jätti valtuuston viime kauden jälkeen mutta sinkoutuikin heti perään Akaan Kokoomuksen puheenjohtajaksi. Eduskuntavaaleihin Saxberg lähti kalkkiviivoilla ehdokkaaksi kertoakseen porvariäänestäjille, että hän on köyhä kokoomuslainen.

Saxbergin tavoitteena oli jollain kumman logiikalla syödä vasemmistoliiton Heli Piiraisen paikallista äänisaalista, mutta vaalipaini kääntyi kahdesta työväenpuolueesta perinteisemmän voitoksi, vaikka punaisissa trikoissa paininut Piirainen oli vielä viime kesänä vihreä.

Ilman paikallisyhdistyksen tai puolueen taloudellista tukea kampanjoinut Saxberg ei onnistunut kampittamaan myöskään Valkeakosken Pauli Kiurua. Arkadianmäelle pysyvästi asettunut Kiuru sai Akaasta 436 ääntä, Saxberg 78.

Akaasta oli iloksemme ehdolla myös pari sinistä sekä vihreiden, kristillisten, liberaalien ja piraattien ehdokkaat. Ja demareiden Hannu Järvinen.

Akaan ehdokkaista ylivoimaiseksi ykköseksi 1133 äänellä noussut Viialan työväenyhdistyksen Järvinen harmitteli vaali-iltana, että kotikaupungista ei tullut odotettua määrää ääniä. Järvisen mukaan niitä valui ennen kaikkea Tampereelle, mitä todistikin Akaassa Järvistäkin enemmän ääniä kerännyt Sanna Marin (667).

Facebookissa Järvinen arveli Hirsikangasta äänestäjille liian korkeaksi eikä jäänyt ainoaksi keskustelijaksi. Varavaltuutettu Raija Toivonen (sd, Toijala, Toijalan työväenyhdistys) kuittasi: ”Hannu, teot puhuvat.”

Järvisen vaalikampanjapäällikkö ja Hirsikankaan harva se päivä ylittävä Saija Roininen (sd, Toijala, Viialan työväenyhdistys) oli monisanaisempi. Hänen mielestään luvuista voi päätellä, että vain demarit äänestivät oman kylän ehdokasta. Vähille äänille jäivät Roinisen listauksessa niin kokoomus, vihreät, vasemmistoliitto kuin ennen kaikkea kristilliset.

Roinisen mielestä Akaassa on paljon tekemistä yli puoluerajojen ja jokaisen puolueen sisällä, jotta voidaan edes haaveilla oman kaupungin kansanedustajasta.

Paikallisten sosialidemokraattien kannattaisi nopeasti unohtaa kansanedustajuus, kaivaa nöyhtä pois omasta navasta ja koota rivinsä. Demareiden on turha odottaa äänivyöryä kenellekään ehdokkaalle, jos puolue järjestää Akaassa vaali-iltana kahdet valvojaiset. Toijalassa valvottiin puoluetta, Viialassa Järvistä. Medianäkyvyyskin jakautui, sillä STT tiesi SDP:n puoluetoimistolta saamassaan listauksessa vain Viialan työväentalon tapahtuman, kun taas Metsola-salista kerrottiin paikallislehdessä.

Niin kauan, kun Pirkanmaan demareiden kärkiehdokkaat Sanna Marinin johdolla kansoittavat Toijalan torin viikko ennen vaaleja Toijalan työväenyhdistyksen isännöimässä tapahtumassa, mutta viialalainen ehdokas on samaan aikaan Viialassa, ei ole mitään Akaan Demareita. Niin kauan, kun akaalaiset demarit ovat kaupunginhallituksessa ja valtuustossa järjestelmällisesti eri mieltä keskenään, ei ole mitään syytä, miksi Perussuomalaiset ei seuraavissa kuntavaaleissa heräisi horroksesta, keräisi kunnon ehdokaslistaa ja nousisi Akaan suurimmaksi puolueeksi.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?