Pysähdy hetkeksi: Kateellinen kaveri

”Jee! Sain tosi hyvää palautetta ja olen niin iloinen”, kertoo työkaveri innoissaan kahvipöydässä. Vastassa on vain jäätävä hiljaisuus, joka sammuttaa onnistujan ilon.  Joku tokaisee jotain vähättelevää.

”Mikähän tuokin kuvittelee olevansa? Menköön vaan esittelemään itseään muualle”, puuskahtaa keski-ikäinen mies kaverilleen.

Lapsiporukka sopii retkestä, mutta vain yksi saapuu paikalle.  Kukaan ei vastaa hänen viesteihinsä, vaikka hän näkee WhatsAppista, että kaikki ovat nähneet viestin. Lopulta hän kysyy, eikö häntä haluta mukaan ja saa lopulta yhdeltä vastauksen: ”Ihan sama.”

”Kylläpä tolla on aina kireät housut jalassa, oikea tyrkky koko mimmi”, supattaa nainen harrastusryhmässä ystävälleen.

Kuulostiko tutulta? Kateus on ikävä, joskin tuttu seuralainen. Toisten arviointi alkaa varhain ja kohdistuu lähes jokaiselle elämänalueelle tutuista tuntemattomiin. Kateus saa laukaisemaan piikin ulkonäöstä, se näkyy piikittelynä ja vähättelemisenä työpaikalla.  Kun joku onnistuu tai on suosittu, saa kateellinen aiheen olla ilkeä ja lannistava.  Pääasia on sammuttaa onnistujan ilo.

Kylmäkosken kirkossa vieraili hiljattain psykoterapeutti Heli Pruuki. Hän puhui kateudesta tuoreen kirjansa pohjalta.

On normaalia kadehtia, kertoi Pruuki. Toisen elämä saattaa näyttää juuri siltä, millaisen itselleen haluaisi. Toisella näyttää olevan paremmat pelimerkit elämässään, mutta kateus ei edellytä sitä, että kadehtijalla olisi asiat huonosti. Kadehtija voi olla hyvin toimeentuleva.

Kateus on tiedostamattomana tuhoava voima,  sillä se herättää ihmisessä halun tehdä pahaa ja vääristää  ajattelukyvyn. Se tuhoaa moraalin ja myötätunnon. Kateellinen ihminen on vihainen siitä, että toisella ihmisellä on jotain hyvää ja hän haluaa tuhota sen. Tärkeintä ei ole se, että saisi sen, mitä kateuden kohteella on, vaan se, että toinen menettää hyvän. Kateellinen kuvittelee, että kateellisuus helpottaa, jos pystyy aiheuttamaan kohteelleen haittaa ja vahinkoa. Kateelliselle ei riitä mikään, hän ei voi koskaan olla tyytyväinen.  Surullista on se, että kateellinen aiheuttaa myös itselleen kärsimystä. Siksi kateutta on hyvä yrittää hoitaa, muuten kateus johtaa katkeruuteen.

Tunnista tunteesi, nimeä se kateudeksi! Pohdi, mistä se juontaa juurensa: Vanhenemisen surusta? Pettymyksestä, ettei elämä mennytkään kuten olit suunnitellut?  Siitä, ettei menesty haluamallaan tavalla? Tunteen tutkiminen tekee hyvää: Omasta kateudesta kannattaa tulla tietoiseksi, jotta sitä voisi käsitellä ja vähentää. Kateutta voi myös sanoittaa, kääntää myönteiseen muotoon: ”Onnistuit tosi hyvin, siinä on minullekin tavoitetta” tai ”oletpa hyvännäköinen, tulee ihan kateellinen olo”.

Sitten voit sanoa itsellesi, että toisen hyvä ei ole sinulta pois ja olla iloinen hänen puolestaan. Ehkä joskus voit katsoa toista ihmistä hyväksyvästi, ymmärtäen ja arvostavasti. Ja huokaista Jumalan puoleen rukouksen: ”Herra, auta minua iloitsemaan toisten kanssa, ei olemaan kateellinen.”

Riina Saastamoinen

Kirjoittaja on Kylmäkosken kappalainen

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.