Akaan lukiossa uskotaan tietämättömyyden ja turhautuneisuuden pitäneen nuoret poissa vaaliuurnilta – ”Nuoret ovat tavallaan yrittäneet vaikuttaa, mutta se ei ole toiminut”

Nuorissa on yleisesti tunnetun viisauden mukaan tulevaisuus. Nuorten äänestysaktiivisuudessa tämä yhteys tulevaisuuteen ei kuitenkaan juuri näy: vaalitutkimus.fi-sivuston mukaan edellisissä eduskuntavaaleissa vuonna 2015 äänioikeuttaan käytti arviolta 47 prosenttia Suomessa asuvista 18–24-vuotiaista Suomen kansalaisista. Tämä arvio on muodostettu noin miljoonan Suomessa asuvan Suomen kansalaisen äänestyskäyttäytymisestä kerätyn datan perusteella.

Näin alhainen äänestysprosentti antaa ymmärtää, ettei politiikka juurikaan maistu nuorille. Akaan Seutu päätti selvittää nuorten tämänhetkistä äänestysinnokkuutta teettämällä lyhyen kyselyn Akaan lukion 2B-ryhmän opiskelijoille.

Äänestysintoa on, äänioikeutta ei

Akaan lukion 2B-ryhmän äänioikeudettomien joukossa olisi kyselyn perusteella ollut intoa äänestämiseen. Yhteensä 14 opiskelijaa olisi käynyt äänestämässä, jos se olisi ollut iän puolesta mahdollista. Viisi opiskelijaa olisi jättänyt äänestämisen väliin ja yksi opiskelija ei osannut sanoa.

Kyselyyn vastasi yhteensä 25 opiskelijaa, joista ainoastaan viidellä on äänioikeus tulevissa vaaleissa. Eduskuntavaaleissa äänioikeutettuja ovat asuinpaikasta riippumatta kaikki Suomen kansalaiset, jotka täyttävät 18 vuotta viimeistään virallisena vaalipäivänä. Kaikki viisi äänioikeutettua uskoivat käyvänsä äänestämässä.

Huomionarvoista on myös se, että niiden 20 opiskelijan joukosta, jotka eivät voi ikänsä puolesta äänestää näissä eduskuntavaaleissa, jopa 14 olisi halunnut äänestää. Viisi opiskelijaa olisi jättänyt äänestämisen väliin silloinkin, kun äänestäminen olisi ollut mahdollista, ja yksi opiskelija ei osannut sanoa, miten hän olisi toiminut äänioikeutettuna henkilönä.

Politiikka ei näy arjessa

Hanna Linnalampi ja Samuli Ahvenjärvi kannustavat nuoria äänestämään, jos heillä on asioista mielipiteitä. Hanna ja Samuli eivät ole itse vielä päättäneet, keitä he äänestävät.

Viiden äänioikeutetun joukkoon kuuluvat Hanna Linnalampi ja Samuli Ahvenjärvi kokevat äänestämisen olevan luonteva keino vaikuttaa. Nuorten arkikeskusteluissa politiikka esiintyy kuitenkin harvoin.

– Joskus keskustelu saattaa ajautua aiheeseen, mutta ei politiikka yleensä ensimmäinen aihe ole, Samuli kertoo.

Hannalle ja Samulille politiikka on tullut tutuksi lähinnä koulun ja uutisoinnin kautta. Vaalien alla nuoret ovat huomanneet, että yhteiskuntaopin tunneilla tulee vastaan samoja teemoja kuin puolueiden vaalikampanjoissa.

– Voi olla, että opettaja on niitä painottanutkin, mutta sitä ei ole tajunnut ennen kuin on kiinnittänyt huomiota myös vaalikampanjoihin, Samuli pohtii.

Hannan mielestä nuoria voisi innostaa vaalien pariin erityisesti opiskeluun ja muihin nuorille läheisiin asioihin liittyvillä kysymyksillä. Samuli nostaa koko vaalien keskeisimmiksi teemoiksi ympäristö- ja maahanmuuttokysymykset.

Tietämättömänä ei kannata äänestää

Hanna Linnalampi pääsee nyt äänestämään eduskuntavaaleissa ensimmäistä kertaa. Hänen mielestään äänestäminen on yksi keino vaikuttaa asioihin.

Avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja totesi muutaman vuoden takaisessa kolumnissaan (TS 5.7.2016), että demokratia toteutuu parhaiten silloin, kun äänestäjät ovat todella perillä siitä, mistä he äänestävät. Myös Samuli ja Hanna korostavat äänioikeuden myötä tulevaa vastuuta ja ajattelevat, että tietämättömänä äänestäminen ei kannata.

– Jos on yhtään ottanut selvää asioista ja on jotakin mieltä niistä, silloin kannattaa mennä äänestämään, Hanna tiivistää.

Samuli laittaa osan nuorten äänestyspassiivisuudesta tietämättömyyden lisäksi myös turhautumisen piikkiin.

– Osa nuorten eteenpäin pistämistä aloitteista ei ole mennyt eduskunnassa läpi, koska siellä on vielä enemmän vanhaa näkökulmaa. Nuoret ovat tavallaan yrittäneet vaikuttaa, mutta se ei ole toiminut.

Äänioikeutettu Samuli Ahvenjärvi arvelee, että nuoret voivat olla politiikkaan myös turhautuneita, sillä nuorten ajamat asiat eivät ole aina edenneet niin hyvin eduskunnassa.

Lehtorin mukaan nuoriin vetoavat globaalit ilmiöt

Akaan lukion historian ja yhteiskuntaopin lehtori Kari Aalto arvioi, että nuoret suhtautuvat politiikkaan yleisesti ottaen negatiiviseen sävyyn. 1980-luvulta lähtöisin oleva ajatus poliitikoista rötösherroina elää yhä, eikä Aallon mukaan täysin ilman syytä.

– Tietysti poliitikot itse aiheuttavat tätä huonoa mainetta. Se, miten negatiivisesti jopa kansanedustajat ovat käyttäytyneet, heijastuu varmaan nuoriinkin. Politiikalla on likainen maine, ja negatiivisuus poimitaan ja yleistetään, Aalto sanoo.

Osaltaan huonoa mainetta lisäävät sote-uudistuksen kaatumisen kaltaiset tapahtumat.

– Jos tulevaisuus on tämmöistä, että uhrataan hirveät rahat suunnitteluun ja sitten se on pannukakku, niin ei se ainakaan lisää politiikan kiinnostavuutta, Aalto linjaa.

Edustajatkaan eivät ole aina perillä

Aallon huomion mukaan nuorten politiikkasuhteessa korostuvat usein ääripäät. Joko nuoret seuraavat politiikkaa paljon tai eivät yhtään. Silloin kun politiikka nuoria kiinnostaa, innostuvat he yhä enemmän globaaleista ilmiöistä, jotka näkyvät myös sosiaalisessa mediassa erilaisten esikuvien kautta. Tällainen ilmiö on esimerkiksi ilmastonmuutos ja sen torjuminen.

– Somessa ei pyöri esimerkiksi talouspolitiikka, johon taas Suomen eduskunta voisi aika nopeasti vaikuttaa. Tällaiset asiat ovat hankalia, eikä moni aikuinenkaan niitä ihan ymmärrä. Joskus tuntuu siltä, etteivät kaikki kansanedustajatkaan ole talouden perusteista selvillä, Aalto puntaroi.

Kohti yleispuolueita

Aallon mielestä nuoria voi hämmentää nykypolitiikassa myös se, että puolueita on hankala erottaa toisistaan. Jopa puolueiden tärkeimpien arvojen määrittely on nykyisin hankalaa, kun kova pyrky hallitukseen muovaa puolueita yleispuolueiden suuntaan.

– Puolueet eivät enää tunnu profiloituvan toisistaan selvästi. Perussuomalaisten talousajattelukin on hyvin lähellä vasemmistoliiton talouspolitiikkaa, vaikka ne ovat muuten niin eri linjoilla, Aalto toteaa.

Kaikesta huolimatta lehtori kannustaa nuoria käyttämään ääntään.

– Meillä tapahtuu eduskunnassa aikamoinen nuorennusleikkaus, kun seitsemänkymppisiä on jäämässä vapaaehtoisesti pois. Nyt nuorten pitäisi miettiä omaa tulevaisuuttaan ja käydä valitsemassa mieleiset päättäjät.

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Tutustu 5 viikkoa vain 1,90 €.