Kaupunginjohtaja Peltola kiitteli Akaan avoimuutta koulujen sisäilmaongelmissa – Kouluverkkotyöryhmän raportti on valtuuston iltakoulun käsittelyssä jo torstaina

Kokoomuksen valtuustoryhmä ja puolueen paikallisosaston kouluverkkoillassa kuultiin muun muassa, että oppilasmäärät laskevat Akaassa voimakkaasti.

Akaan kaupunginjohtaja Antti Peltola kiitteli kokoomuksen valtuustoryhmän koulujen tulevaisuudesta keskustelleessa illassa kaupungin avoimuutta koulujen sisäilmaongelmien käsittelyssä.

– Suomessa on paljon kuntien, joissa tiedetään, että sisäilmaongelmia on, mutta niistä ei puhuta. Vaikka tässä puhutaankin aika moisesta rahasummasta tulevaisuuden osalta, niin ei ole muuta mahdollisuutta kuin nähdä se mahdollisuutena ja miettiä, kuinka tätä uudistusta päästään tekemään.

Päättäessään tulevasta kouluverkosta, linjaa Akaa talouteen liittyvät päätöksensä kymmeniksi vuosiksi eteenpäin.

– Ollaan todella isojen asioiden äärellä, sanoo Peltola.

Viialasta aloitetaan

Luottamushenkilöistä ja viranhaltijoista koottu kouluverkkotyöryhmä aloitti työskentelynsä jo keväällä 2017. Sen vaikeaa työtä on kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajan Sami Rajalan  mielestä hidastanut muun muassa se, että työ edetessä on koulujen kunnosta tehty koko ajan lisätutkimuksia.

– Nyt meillä on tutkimuksia riittävästi ja ainakin kaikki päätökset perustuvat tietoon, sanoo Rajala.

Kouluverkkotyöryhmän raportti on valmistumassa ja valtuuston iltakoulussa jo huomenna torstaina 4. huhtikuussa. Päätöksiä valtuusto tehnee koulujen tulevaisuudesta kesäkuussa.

Viialan tilanne ratkaistaan näillä näkymin ensin. Valtuutettu Jukka Salminen (kok) kannattaa yhden uuden koulun rakentamista Viialaan.

– Suuruuden ekonomia tuo meille taloudellista hyötyä. Rakennus voidaan suunnitella tähtimuotoon tai ristimuotoon niin, että ikäluokille tulee omat pihat ja paikat, mutta synergiaetua voidaan hyödyntää. Idylli punaisesta kansakoulusta mäellä, jossa on 30 oppilasta, on mennyttä, sanoo Salminen.

Valtuutettu Hanni Joronen (vihr) taas toivoi, että Rasille tulisi luokkia pienimmille, koska Hukarin kaavoituskin tukee lähikoulua.

– Kolmasluokkalaiset voisivat mennä jo isoon kouluun.

Rasi ei tarvitse liikuntatilaa

Teknisen lautakunnan puheenjohtaja Maija Toivonen (kok) kertoo oppilasmäärien rajun laskun vaikuttavan päätöksentekoon. Lisäksi syntyvyyskin oli viime vuonna jo pienempi, mihin kouluverkkotyöryhmän saamat ennusteet pohjautuivat.

– Tulevan uuden koulurakennuksen on oltava erittäin muuntojoustava ja uuden opetussuunnitelmankin mukaista tilaa. Kouluverkkotyöryhmän luottamushenkilöjäsenet pohtivat uutta Viialaan yhtenäiskoulua ja Rasille 1-2 luokkia sekä varhaiskasvatuksen tiloja, sanoo Toivonen.

Rasilla ei työryhmän mielestä tarvittaisi edes liikuntatilaa. Liikunnan opetus toteutettaisiin luokissa ja painisalilla. Myös Rasin vanha koulun uutta lisäsiipeä on ajateltu käyttää koulutilana.

Valtuustossa viime kaudella istunut Tuomo Smått (kok) muistuttaa, että Viialaan on ehdotettu isoa yhtenäiskoulua ja pientä koulua Rasille. Tämä ei silloin kelvannut ja ongelmaksi nousi Rasin liikuntasali.

– On hyvä kuulla, että nyt ei käydä enää keskustelua liikuntatilasta Rasille.

Nyt on uskallettava päättää

Valtuuston puheenjohtaja Jaakko Leinonen (kok) kehottaa katsomaan tilastoja ja ennusteta tarkasti, koska nyt Akaa on päättämässä investoinneista, jotka vaikuttavat 50 vuotta.

Akaan valtuuston puheenjohtajan Jaakko Leinosen mielestä Akaan kouluasiassa on päätöksien aika. Asioita ei voi enää tutkimuksin viivyttää. Kaupungeinjohtaja Antti Peltola (vas.) kirjasi illan antia ylös.

– On ilahduttavaa kuulla, että kouluverkkotyöryhmässä ollaan edetty. Minä istuin Tuomo Småttin kanssa edellisessä työryhmässä, eikä se saanut mitään aikaiseksi. Nyt päättäjien on uskallettava päättää ja tehdä linjauksia. Nyt ei enää pelata lisäaikaa tilaamalla jokin selvitys, joka vie puoli vuotta, sanoo Leinonen.

Riihimäen kaupungin tiedottajana työskentelevä Anni Määttä muistuttaa, että Viialassa tarvitaan monikäyttötilaa. Riihimäellä on valmistumassa Uramon koulu, johon tulee muun muassa sali valtuustolle.

Viialassa asuva Akaan varhaiskasvatusjohtaja Anneli Säteri pohtii mihin Viialassa tarvitaan kahta koulua, kun välimatkat ovat niin lyhyet. Hän rakentaisi taajamaan yhden uuden koulun keskeiselle paikalle.

Rehtori Bjarne Illman sanoo pienellä koululla olevan etunsa koulutaivalta aloittavan lapsen arjessa. Koulu kasvaisi lapsen mukana.

Päätöksenteko alkaa jo huhtikuussa

Akaan sivistysjohtaja Tero Kuusisto sanoo sivistyslautakunnan tekevän päätöksiä Viialan kouluverkosta varhaiskasvatuksen kehittämistyöryhmän ja kouluverkkotyöryhmän esityksien pohjalta jo ensi viikolla.

– Jos kaikki menee Viialassa niin kuin on suunniteltu, rakennettaan uutta tai korjataan vanhaa, ollaan lukuvuodessa 2021-2022. Silloin Viialassa on noin 700 oppilasta, kun heitä nyt on 800. Syksyllä 2024 oppilaita on syntyvyyslukemien perusteella enää 600. Lasku on aika voimakas, sanoo Kuusisto.

Sivistysjohtaja Kuusisto on tilanteesta hyvin huolissaan. Tulevien tilojen tarpeen määritteleminen on erinomaisen haastavaa.

”Olimme erittäin hölmöjä tuolloin”

Sivistyslautakunnan puheenjohtaja Mika Setälä (kd) muistutti keskustelijoita Granlundin Akaalle vuonna 2012 tekemästä esityksestä, jossa kaupunki olisi tehnyt kerralla noin 75 miljoonan kouluinvestoinnit.

– Siinähän meille luvattiin ikiliikkuja, joka olisi 20 vuodessa maksanut itsensä takaisin tehokkaampana toimintana ja hoitokulujen laskuna. Mitä teimme, emme uskaltaneet tehdä mitään. Nyt meidän on pakko tehdä se. Jos silloin olisi tämä rysäytys tehty, sitä oltaisiin jo maksettukin kiitettävästi. Eikä meille tulisi enää tällaisia alijäämiäkään. Olimme erittäin hölmöjä tuolloin, sanoo Setälä.

Mika Setälän mielestä Akaan päättäjät tekivät 2012 karkean virheen, josta pitäisi viimeistään nyt ottaa oppia.

Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajan Sami Rajalan (oik.) mielestä päätöstä Viialan koulujen tulevaisuudesta hidastaa edessä olevat miljoonien alaskirjaukset, jotka esimerkiksi Keskustan koulun kiinteistön myyminen tai purkaminen kaupungille aiheuttaa. Alijäämä kasvaa entisestään.

Sami Rajala nosti esiin yhden olennaisen Viialan koulupäätöstä vaikeuttavan seikan. Jos tyhjillään oleva muutama vuosi sitten peruskorjattu Viialan keskustan koulun kiinteistö alaskirjataan kaupungin talousarviosta, kasvaa kaupungin alijäämä heti 7 miljoonan euron verran. Myös Hirvialhon koulun kiinteistön alaskirjaus tuo alijäämää muutaman miljoonan.

– Viialaan on rakennettava uusi koulu. Se on tosiasia, jota tässä ei voi enää kovin pitkään kiertää, sanoo Rajala.

Viialan siirtokouluista Akaa maksaa vuokraa tällä hetkellä 2,1 miljoonaa euroa vuodessa.

Päätöksentekoa hidastaa vielä sekin, että valtuusto on päättänyt tilata Hirvialhon ja Rasin kiinteistöistä uudet kuntotutkimukset.

– Teknisellä lautakunnalla olisi valmius edetä vanhojen tutkimusten pohjalta, mutta nyt odotetaan, sanoo Toivonen.

Alun perin Akaassa piti tehdä päätös kaikkien koulujen tulevaisuudesta kerralla. Asiakirjoja on kuitenkin niin paljon, ja asia niin iso, että sivistysjohtaja Tero Kuusiston on etenemässä ensin Viialassa ja myöhemmin Toijalassa.

Monessa puheenvuorossa tuomittiin myös Akaan nykyinen kiinteistöhuolto, joka tuhoaa hyvänkin rakennuksen hetkessä.

Kylmäkosken uusi koulu otetaan käyttöön ensi syksynä.

 

 

 

 

 

 

 

 

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.