Hannu Järvinen haluaa viedä eduskuntaan duunarin äänen – Vientiteollisuus on Suomen hyvinvoinnin tae

Kansanedustajaehdokas Hannu Järvisen mielestä duunarin kyykyttäminen saa nyt riittää. Palkkojen laskeminen ei ratkaise Suomen vientiteollisuuden ongelmia.

Akaalaisen kansanedustajaehdokas Hannu Järvisen (sd) mielestä eduskunnasta on maalaisjärki kadonnut. Koulusivistystä saaneet päättävät tavallisten ihmisten asioista, ja jälki on sen mukaista. Järvisellä itsellään on vahva duunari- ja pääluottamusmiestausta vientiteollisuudesta työttömyyttä myöten. Hän on myös vahva vaikuttaja Akaan kunnallispolitiikassa.

– Ammattiyhdistysliike ja nyt tehtävänsä jättäneellä hallituksella on ollut napit vastakkain. Vallalla on pelon ilmapiiri. Hallituksen toiminta perustui uhkauksiin ja kiristyksiin. Helsingissä on joutunut käymään pariinkin kertaan mieltä ilmaisemassa, että ei näin voi toimia, miettii Järvinen.

Suomi elää viennistä

Hannu Järvinen muistuttaa, että Suomen hyvinvoinnin perustan luo vientiteollisuus. 43 prosenttia työpaikoistamme on vientiteollisuudessa ja sektorin palveluksessa on noin miljoona ihmistä. Viennin arvo on 28 miljardia.

– Vienti on hyvinvoinnin tae. On tutkittu, että 10 vientiteollisuuden työpaikkaa tuo muualle 13 työpaikkaa. Tämä on se teollisuudenala, joka meidän pitäisi pitää todella kilpailukykyisenä tulevaisuudessakin. Ja täällä palkat ovat tässä todella pieni tekijä, vaikka niistä elämöidään paljon.

Vientiteollisuus on merkittävä tekijä Pirkanmaallakin. Alan työpaikkojen osuus on 54 prosenttia.

– Palkoista puhumisen sijaan meidän pitäisi keskittyä alan edellytysten turvaamiseen. Energian hinta on pidettävä kohtuullisena. Ruotsi laski energian hintaa merkittävästi, ja se nosti alan kilpailukykyä. Ja Suomen sähkövero on 14 kertaa Ruotsia suurempi.

Kun energia on Suomessa korkea, uusien kansainvälisten yritysten saamista Suomeen on Järvisen mielestä turha haikailla.

– Tässä puhutaan mielellään työmarkkinoiden jäykkyydestä, mutta ongelmat ovat muualla. Suomi tarjoaa verokompensaation, mutta vieläkin ero on 4–5 prosentin luokkaa. Ja tämä on tarpeeksi merkittävä. Jos ajatellaan vaikka Torniossa olevaa Outokummun terästehdasta, se on Pohjoismaiden suurin sähkönkäyttäjä, niin kyllä tällainen ero näkyy sen kustannuksissa.

Hannu Järvinen turvaisi halvan energian saannin. Hän rakentaisi lisää ydinvoimaakin mutta ei tekisi Suomesta sähkön vientimaata.

­– Eihän siinä ole mitään järkeä, että Ruotsi ajaa ydinvoimalansa alas ja ostaa sähkön meiltä.

Myös päästökauppoja muiden valtioiden kanssa Järvinen tekisi nykyistä hanakammin.

Tupoja tarvitaan

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on puheissaan haikaillut tulopoliittisen kokonaisratkaisun, tupon, perään. Tupoa kaipaa Hannu Järvinenkin, vaikka totta kai tietää työnantajien kannan.

– Kun työmarkkinajärjestöt osaavat pöydän ääressä olla ja keskustella sekä sopia, niin miksi sitä ei käytetä. Suomen hyvinvointi perustuu pitkälti siihen, että asioista on yhdessä sovittu. Ja aina kun on tupoja tehty, on eläkeläistenkin asioista sovittu. Luulisi, että tässä maassa olisi halua aina ensisijaisesti sopia eikä riidellä.

Paikallinen sopiminen on kyykyttämistä

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen kylmiä suihkuja duunareille ovat työttömien aktiivimalli ja työmarkkinoiden kilpailukykysopimus. Myös paikallisesta sopimisesta on puhuttu härnäämiseen asti.

– Paikallinen sopiminen on ota tai jätä -meininkiä. Emme ole neuvottelupöydässä samanvertaisia ja työnantajalla on aina viimeisenä konstina direktio-oikeus omien tavoitteidensa perille saattamiseksi. Itse olen tehnyt paikallisia sopimuksia jo 1990-luvulta ja nähnyt kaikenlaista. Työpaikoilla on tälläkin hetkellä hyvin kireä tunnelma. Ei välttämättä työnantajaa kohtaan, mutta maan hallitus ei ole päästänyt meitä mitenkään helpolla.

Ammattitaito katoamassa

Suomen ongelmat eivät ratkea palkkoja alentamalla. Mistä löydetään jatkossa ammatti-ihmiset esimerkiksi vientiteollisuuteen? Hannu Järvinen on huolissaan osaavan työvoiman saannista, koska Sipilän hallituksen ammattikoulutukseen tekemät leikkaukset näkyvät jo.

Jos SDP palaa valtaan, ammattikoulutus saa lisää resursseja. Hannu Järvisen mielestä ammattioppi pitää saada ammattikouluissa, jota työssä oppiminen täydentää.

 

– Koulutuspaikkoja meillä toki on. Mutta 2015 koulutuksen uudistus huononsi oppilaiden mahdollisuuksia. Koulutus suunnattiin työpaikoille, jonne tullaan perustaitoja vailla. Koulussa 16-vuotiailla lapsilla on 17 viikkotuntia ja perjantait ovat etäpäiviä. Onko tämän ikäinen kovin aktiivinen tekemään etähommia kotona? Epäilen vahvasti, että ei, koska perjantaisin on muuta mielessä, sanoo Järvinen.

Kun kuluvalla vuosikymmenellä 700 000 ihmistä on ollut yt-neuvottelujen piirissä, työpaikoilta on otettu löysät pois.

– Kun väki on vähennetty todella minimiin, niin ei työpaikoilla enää keritä opettamaan ketään. Kyllä ammattikoulutuksen tason nostaminen takaisin on tärkeimpiä tehtäviä tulevaisuudessa. Työssä oppimista pitää olla, mutta kohtuudella, sanoo Järvinen.

Sosialidemokraatit ovat luvanneet ammattikoulutukseen lisää resursseja, mikäli ovat asiasta päättämässä.

– Lähdemme muun muassa siitä, että toisen asteen koulutus olisi ilmaista. Jo matkakulut ovat merkittävät.

Hannu Järvinen on ehdolla eduskuntaan toista kertaa. Viime vaaleissa hän keräsi 864 ääntä.

 

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.