Akaan elinvoimalautakunta: Maakuntamuseolla ei ole riittävää asiantuntemusta vaneritehtaan piipun korjauksesta

Pirkanmaan maakuntamuseo ehdotti, että piipun perusta vahvistettaisiin betonivalulla. Akaan elinvoimalautakunta on sitä mieltä, ettei maakuntamuseolla ole tietoa vaurioiden laajuudesta eikä näin ollen mahdollisuutta arvioida ehdotettujen korjaustoimenpiteiden riittävyyttä. Kuva Mikko Peltoniemi. Kuva Mikko Peltoniemi.

Viialan vaneritehtaan piippu ja sen tulevaisuus pysyvät puheenaiheena. Ely-keskus valitti tammikuussa Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle Akaan kaupungin elinvoimalautakunnan päätöksestä antaa lupa piipun purkamiselle. Hallinto-oikeus pyysi lautakunnalta aiheesta lausuntoa, jonka se 6. maaliskuuta pitämässään kokouksessa antoi.

Ely-keskus perustelee valitustaan vetoamalla siihen, että asemakaava on vanhentunut eikä se ole asianmukaisessa suhteessa maakuntakaavaan. Niinpä piipun kulttuurihistoriallinen merkitys olisi riittävän suuri, että se tulisi säilyttää.

Lisäksi Ely-keskus painottaa Pirkanmaan maakuntamuseon säilyttämistä puoltavaa kantaa muistuttamalla, että sillä on vahva kokemus rakennussuojelun parissa sekä nimenomaan vanhojen rakennusten kunnon ja korjausten määrittelyssä.

Ely-keskuksen juristin Riina Arffmanin mielestä suoraan purkamisluvalla ei pitäisi hävittää Viialan entisen vaneritehtaan voimalaitoksen savupiipun kaltaista merkittävää maamerkkiä. Akaan elinvoimalautakunta on sitä mieltä, ettei vuonna 1950 rakennettu piippu ole yksi alkuperäisistä piipuista, joihin Viialasta ”kolmen piipun kylästä” puhuttaessa yleensä viitataan. Mikko Peltoniemi

Piipun korjaus on esitettyä isompi urakka

Akaan elinvoimalautakunta asettaa lausunnossaan kyseenalaiseksi maakuntamuseon tiedot juuri Viialassa sijaitsevan piipun korjausmahdollisuuksista. Piipun ympärillä olleen voimalaitoksen purkamisen yhteydessä piipun perusta vaurioitui, johon maakuntamuseo ehdottaa ratkaisuksi vahvistaa perusta betonivalulla.

Lautakunta huomauttaa, ettei maakuntamuseolla ole tietoa vaurioiden laajuudesta eikä näin ollen mahdollisuutta arvioida ehdotettujen korjaustoimenpiteiden riittävyyttä.

Lautakunnan lausunnossa korostetaan, että 70 metriä korkean piipun mahdollinen korjaus, sen suunnittelu ja toteutus ovat vaatimustasoltaan huomattavasti isompi urakka kuin maakuntamuseo antaa ymmärtää.

Kulttuurihistoriallisesta arvosta yksimielisyys

Ely-keskus ja Akaan kaupunki ovat keskenään samaa mieltä piipun kulttuurihistoriallisesta arvosta, mutta elinvoimalautakunta muistuttaa, ettei kyseinen vuonna 1950 rakennettu piippu ole yksi niistä alkuperäisistä piipuista, joihin Viialasta ”kolmen piipun kylästä” puhuttaessa yleensä viitataan.

Erimielisyyttä Ely-keskuksella ja elinvoimalautakunnalla on siitäkin, kuinka hyvin tapaus on verrattavissa korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen purkaa Martinniemen voimalaitoksen piippu Oulussa.

Asian käsittely jatkuu Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa.

 

Antti Luukkanen

Viialan entisen vaneritehtaan voimalaitoksen savupiippu seisoo jylhänä keskellä tehdasaluetta. Kuva: Mikko Peltoniemi.

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Tutustu 5 viikkoa vain 1,90 €.