Uhanalainen koskikara kärsii muun muassa turvetuotannosta – Akaassa on nähty koko talvena vain yksi lintu

Tämä koskikara pälyili ympärilleen Oriveden Rönnissä. Kuva: Jukka T. Helin.

Pirkanmaalla on jo useana vuonna laskettu talvehtivia koskikaroja. Tänä vuonna tehostettu jokavuotinen karalaskenta järjestettiin 9.–17.2.

Pirkanmaalta ilmoitettiin lasekannassa 131 talvehtivaa karaa. Koskikarojen jakaantuminen maakunnan eri puolille on riippuvainen useasta tekijästä kuten vedenkorkeudesta ja ravinnosta.

– Pakkastalvina karat ovat helpommin löydettävissä, kun taas lämpiminä talvina karat ovat hajallaan sulien purojen ja jokien varsilla, kertoo Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Jukka T. Helin.

Eniten karoja ilmoitettiin Mänttä-Vilppulasta, yhteensä 29. Seuraavana tuli Orivesi 20 karalla ja kolmanneksi Ruovesi ja Virrat 12 karalla. Suurimmat ilmoitetut karamäärät painottuivat Pirkanmaan pohjoisiin ja itäisiin osiin.

Akaasta ilmoitettiin yksi koskikara, samoin Valkeakoskelta. Urjalassa koskikaroja ei näkynyt. Akaan kara hyppeli tutusti Viialan Haihunkoskella.

– Viime vuonna siellä oli enimmillään kaksi karaa, mutta nyt on ilmoitettu yksi koko talven ajalta, kertoo Jukka T. Helin.

Turvetuotanto vähentää talvehtivaa kantaa

Pirkanmaalle talvehtimaan saapuvat koskikarat tulevat lähes kokonaisuudessaan Norjan ja Ruotsin Kölivuoristosta. Suomen pesivä kanta muuttaa puolestaan Suomesta Venäjän Karjalaan. Ensimmäiset karat saapuvat lokakuun loppupuolella.

– Koskikarat ovat vahvasti uskollisia entisille talvireviireilleen ja palaavat niille talvehtimaan. Kun otetaan huomioon laskentatehokkuus, Pirkanmaan nykyiseksi talvikannaksi voisi arvioida enimmillään noin 350 karaa. Ne saapuvat takaisin pesimäseudulleen maaliskuun loppupuolella. Viimeiset nähdään huhtikuun puolenvälin paikkeilla. Sääolosuhteet vaikuttavat muuton aikatauluun, Jukka T. Helin kertoo.

Koskikara voi pesiä myös Pirkanmaalla, mutta näin tapahtuu hyvinkin epäsäännöllisesti ja vain muutaman parin voimin. Vuonna 2016 havaittiin kaksi pesintää: Juupajoella ja Sastamalassa.

Talvehtivan karakannan vähentymiseen ovat vaikuttaneet muun muassa vedenlaadun heikentyminen turvetuotannon vuoksi. Tämä on vaikuttanut karan ravinnon määrään. Monet karojen pesimäpaikat ovat myös vilkkaita virkistyskohteita.

Suomen pesimäkannaksi arvioidaan enimmillään 350 paria ja talvikannaksi noin 4 500 yksilöä. Koskikara on uhanalainen vaarantunut laji.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?