Yhteishaussa koulun valintaan voi vaikuttaa myös sisäilman laatu – Akaan lukion rehtori Juha Alenius: ”Tiedossani ei ole kosteusvaurioon liittyvää oireilua”

Yhteishaku on ajankohtainen asia Maria Joupille (vas. edessä), Amalia Valolle, Matilda Raittiselle, Manu Haikalle (vas. takana), Krista Herraselle ja Erno Rantalalle.

Kevään yhteishaku lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen on meneillään. Asia on ajankohtainen muun muassa Erno Rantalalle, Manu Haikalle, Amalia Valolle, Matilda Raittiselle, Maria Joupille ja Krista Herraselle Viialan yhtenäiskoulun 9A-luokalta.

Manu Haikkaa ja Erno Rantalaa kiinnostaa rakennusala.

Erno Rantalan suunnitelmissa on suorittaa kaksoistutkinto, jossa yhdistyvät sekä ylioppilastutkinto että rakennusalan tutkinto Valkeakosken ammattiopistossa.

– Minun tekisi mieli jatkaa insinööriksi asti, mutta pelkkä lukio ei oikein innosta. Rakennusalassa minua kiinnostaa käsillä tekeminen ja se, että siinä näkee kättensä jäljen.

Erno ei ollut vielä ennen hiihtolomaa ehtinyt tehdä yhteishakua, mutta aikaa hänellä ja muilla ysiluokkalaisilla on 12.3. asti.

Myös Manu Haikan tarkoitus on jatkaa peruskoulun jälkeen Valkeakosken ammattiopistoon opiskelemaan rakennusalaa. Häntäkin kiinnostaa mahdollisuus tehdä töitä käsillään.

– Isoveljeni on asentajana yhdessä firmassa ja rakennusala kiinnostaa. Ensin mietin putkialaa, mutta muutin mieleni.

Amalia Valo (vas.) hakee Lempäälän lukioon ja Matilda Raittinen Akaan lukioon.

Amalia Valon kouluvalinta on Lempäälän lukio.

– Se vaikutti parhaimmalta vaihtoehdolta. Lempäälästä on myös mahdollisuus saada töitä opintojen oheen. Minulla on Lempäälän lukioon myös lyhyempi matka kuin Akaan lukioon.

Lempäälän lukio ei ollut itsestään selvä valinta Amalialle.

– Aluksi mietin opiskelua merkonomiksi, mutta ehkä lukio on kuitenkin minulle sopivampi vaihtoehto. Minulle helpoimpia aineita ovat psykologia ja muut ihmiseen liittyvät aineet.

Matilda Raittinen on päättänyt jatkaa Akaan lukioon, jota hän pitää hyvänä peruslukiona. Hänen kuulemansa mukaan Akaan lukiossa on myös hyvä yhteishenki.

– Ensin ajattelin lähteä Tampereelle, mutta sitten aloin miettimään pitkiä koulumatkoja. Asun Kylmäkoskella, joten kouluun kulkiessa olisin varmaan väsynyt.

Matildan koulumatka Akaan lukioon sujuu helposti omalla mopoautolla.

Maria Joupin (vas.) ja Krista Herrasen suunnitelmat eivät olleet vielä ennen hiihtolomaa varmistuneet.

Maria Joupin suunnitelmat olivat vielä ennen hiihtolomaa hiukan auki. Maria kertoo todennäköisesti hakevansa Tampereelle Hatanpään lukioon. Toinen vaihtoehto on Tampereen yhteiskoulun lukio.

– Hatanpään lukiossa minua kiinnostaa musiikkilinja. Haluan jotakin erityistä enkä pelkkää peruslukiota, siksi Akaan lukio jäi pois vaihtoehdoista.

Krista Herranen on suunnitellut menevänsä lukioon joko Lempäälään tai Valkeakoskelle.

– Akaan lukiossa on liikaa tuttuja. Haluaisin tutustua uusiin ihmisiin. Toki Lempäälässäkin on tuttuja, mutta ei niin paljon. Lempäälän lukio on noista kahdesta vähän kiinnostavampi.

Manu Haikan (vas.), Erno Rantalan, Krista Herrasen, Matilda Raittisen, Amalia Valon ja Maria Joupin tiet erkanevat tämän kevään jälkeen. Osa lähtee lukioihin ja osa ammatilliseen koulutukseen.

Erikoislukiot houkuttelevat

Viialan yhtenäiskoulun opinto-ohjaaja Päivi Nurmisen mukaan perinteisesti koulun ysiluokkalaisista hiukan yli puolta on kiinnostanut ammatilliset opinnot lukio-opintoja enemmän.

– Uskoisin, että myös tänä vuonna kiinnostus ammatilliseen koulutukseen on suurempaa.

Akaan lukion vetävyyden opinto-ohjaaja arvelee olevan samaa tasoa kuin viime vuosina.

– Aikaisemmin meiltä on lähtenyt Akaan lukioon 10–15 oppilasta. Viime vuonna lähti kahdeksan ensisijaista hakijaa. Osa oppilaista saattaa hakea ensimmäisenä hakutoiveenaan muualle ja Akaan lukio on varavaihtoehtona.

Nurmisen mukaan Tampereen lukioiden lisäksi Viialan ysiluokkalaisia kiinnostavat erityislukiot ja erityislinjat. Lisäksi Lempäälän lukio, Valkeakosken Tietotien lukio ja Urjalan Väinö Linnan lukio vetävät. Syyksi hän arvelee Viialan sijaintia, josta on helppo lähteä moneen suuntaan.

Nurminen toteaa, että koulujen sisäilmaan liittyvät asiat vaikuttaisivat nousseen erääksi kriteeriksi, jonka perusteella oppilaat tekevät kouluvalintojaan. Viime keväänä Akaan kaupunki tiedotti professori Tuula Putuksen tekemästä oirekyselystä, jonka mukaan Akaan lukiossa ja Toijalan yhteiskoulussa on sisäilmaongelmia.

– Sisäilmaongelmista kärsineet viialalaiset pohtivat mistä löytyy puhdas sisäilma ja terve koulu. Täällä ollaan kovin herkässä sisäilman suhteen. Se on ikävä juttu Akaan lukion kannalta, koska se on hyvä peruslukio, jossa ei ole mitään vikaa. Mutta pelkkä epäily jo riittää monelle, koska sisäilmaongelmia ei haluta toista kertaa kokea.

Hajusta ei ole enää valitettu

Akaan lukion rehtori Juha Alenius ymmärtää Viialan yhtenäiskoulun oppilaiden huolen. Hänen mielestään lukion tilanne sisäilman suhteen on kuitenkin hyvä.

Lukion sisäilmatilannetta seuraa sisäilmatyöryhmä. Kaupungin sisäilmatyöryhmiin kuuluvat kohdekohtaisesti soveltuvin osin muun muassa Akaan kaupungin kiinteistöpäällikkö, työterveyslääkäri tai -hoitaja, kouluterveyslääkäri tai -hoitaja, työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutetut. Myös lukion rehtori kuuluu työryhmään.

– Meillä on yksi sisäilmatyöryhmän kokous ollut ja kohta on toinen. Kokousta varten tehtiin kartoituksia ja kyselyitä, ja itsekin kysyin henkilökunnalta heidän näkemystään sisäilmaongelmista. Mitään kosteusvaurioihin viittaavaa oireilua ei ole minun tiedossani. Henkilökunnan tai opiskelijoiden keskuudessa ei myöskään ole ollut sellaista puhetta, että täällä olisi jokin pielessä, Alenius sanoo.

Aleniuksen mukaan tosin erityisesti syyslukukaudella tiloja vaivasi viemärin haju.

– Sen eteen on tehty toimenpiteitä, eikä kevätlukukauden puolella ole minun korviini kantautunut valituksia hajusta, Alenius toteaa.

Akaan vs. kiinteistöpäällikkö Laura Kortteisto vahvistaa, että sisäilmatyöryhmän joulukuun kokouksessa ei tullut esiin seikkoja, joiden perusteella olisi syytä uskoa Akaan lukion ja Toijalan yhteiskoulun tiloissa olevan suurta ongelmaa. Tilanne todettiin oletettua paremmaksi ja sitä myös seurataan jatkuvasti.

 

 

Akaan lukiossa keskitytään olennaiseen

Juha Aleniuksen mukaan Akaan lukio puolustaa paikkaansa peruslukiona, jossa keskitytään olennaiseen.

– Jatko-opintoihin hakeminen on muuttunut aika rankasti. Ylioppilastutkintotodistuksen painoarvo kasvaa. Jatko-opintoihin opiskelijoita valittaessa painottuvat voimakkaasti perinteiset lukioaineet, kuten äidinkieli ja matematiikka.

Akaan lukion rehtori Juha Alenius pitää Akaan lukion kilpailuvaltteina saavutettavuutta, turvallisuutta ja välittämistä.

Tätä nykyä lukiossa on 182 opiskelijaa, joista 62 on ensimmäisen vuoden opiskelijoita.

– Tuo määrä on ihan hyvä, tosin meillä on tarjolla 72 aloituspaikkaa lukuvuosittain. Totta kai tavoite on asetettava siihen, että saisimme kaikki paikat täyteen.

Alenius kertoo, että Akaan lukiota markkinoidaan lähinnä omassa kaupungissa. Toijalan ja Viialan lukio-opinnoista kiinnostuneille ja heidän vanhemmilleen on järjestetty tutustumistilaisuuksia.

– Meillä on herrasmiessopimus naapurikuntien kanssa, ettei niihin kohdisteta kovin suuria markkinointitoimenpiteitä. Siinä on se riski, että jää itse häviäjän osaan.

Alenius pitää Akaan lukion kilpailuvaltteina saavutettavuutta, turvallisuutta ja välittämistä; opiskelijoita huomioidaan ja heidän avuntarpeitaan ja vahvuuksiaan pystytään tarkastelemaan yksilöllisesti.

– Meillä myös tuetaan kannettavan tietokoneen hankintaa. Lisäksi meillä on ilmaiset matkat tarjolla sellaisille opiskelijoille, jotka asuvat joukkoliikennereittien varrella ja koulumatkalle tulee pituutta yli viisi kilometriä.

Sähköiset kokeet ovat arkea

Akaan strategian sivistysohjelmassa todetaan, että varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus sekä Akaan lukio toimivat uudistuvalla ja innovatiivisella tavalla huomioiden toiminnassaan Akaan arvot. Aleniuksen mukaan uudistuvuus ja innovatiivisuus näkyvät Akaan lukion arjessa muun muassa sähköisinä kokeina.

– Lisäksi meidän opettajillemme on tulossa koulutusta sähköisistä oppimisympäristöistä. Niitä pyrimme hyödyntämään mahdollisimman paljon.

Aleniuksen mukaan Akaan lukio on myös lisännyt alueellista yhteistyötä Tampereen ja lähiseudun lukioiden kanssa.

– Meidän on tarkoitus tavata ja pohtia millä tavalla voisimme yhdessä valmistella uutta opetussuunnitelmaa. Olemme myös suunnitelleet tutor-toimintaa, jossa opettajat tutoroisivat toisiaan. Lisäksi olemme olleet yhteydessä Tampereen kesäyliopistoon, jotta saisimme käynnistettyä korkeakouluyhteistyötä.

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
AS DIGI tutustumistarjous 8 viikkoa 3,90 €.