Pysähdy hetkeksi: Paastonaika – kutsu yhteisvastuuseen

Kirkkovuoden joulu- ja loppiaisaika ovat jääneet taakse ja katse on käännetty kohti pääsiäistä. Tulevan laskiaissunnuntain evankeliumeissa Jeesus kertoo oppilailleen, että hän tulee kärsimään: ”Me menemme nyt Jerusalemiin. Siellä käy toteen kaikki se, mitä profeetat ovat Ihmisen Pojasta kirjoittaneet. Hänet annetaan pakanoiden käsiin, häntä pilkataan ja häpäistään ja hänen päälleen syljetään, ja he ruoskivat häntä ja tappavat hänet. Mutta kolmantena päivänä hän nousee kuolleista.” Runoilija Pekka Kivekäs teki näistä teemoista hienon virren 55 ”Jäi taakse vuori kirkastuksen”.

1. Jäi taakse vuori kirkastuksen, käy Jeesus kohti Golgataa. Hän tielle ristin ahdistuksen nyt oppilaitaan valmistaa. Se heille salatuksi jää, vain valta heitä viehättää.

2. He eivät tahdo kantaa iestä, myös meille se on vaikeaa. Me emme seuraa ristin miestä, vaadimme vahvaa Jumalaa. Tie pilkkakruunun, tappion on mieltä vailla, mahdoton.

Virressä tulee hyvin esiin se, että ajatus kärsimykseen suostumisesta on meille ihmisille outo ja jopa mieletön.

3. Vaan sillä tiellä elämänsä on Jeesus meille antanut ja uhrillansa, ristillänsä myös meille portin aukaissut elämään uuteen, vaikeimpaan: ei vaatimaan vaan antamaan.

Säkeistössä kulminoituu yksi paastonajan keskeinen haaste; ei vaatimaan vaan antamaan. Merkityksensä on myös sillä, että suurin suomalainen keräys, Yhteisvastuukeräys, ajoittuu kevättalvelle, paastonaikaan. Pääsiäisen juhlaan valmistautumiseen kuuluu katseen kääntäminen omista tarpeista lähimmäisten tarpeisiin. Yhteisvastuukeräys on jo vuodesta 1950 lähtien auttanut hädänalaisia Suomessa ja kehitysmaissa. Suomen tasavallan presidentti on ollut alusta lähtien keräyksen suojelija, ja tänäkin vuonna presidentti Sauli Niinistö avasi keräyksen suorassa televisiolähetyksessä.

4. Vain sille, joka suostuu uuteen, hän lupaa tosi elämän, ja valtakunnan salaisuuteen hän vihkii tielleen lähtijän. Niin vihan valtaan, kuolemaan luo rakkaus jo valoaan.

5. Sen valon kanssa mahti, valta, rikkaus joutuu kasvokkain. Se mikä näyttää vahvimmalta, paljastuu pettäväksi vain, ja hyvinvoinnin naamion takana tyhjyys, tuho on.

Laskiaissunnuntain epistolatekstinä on muun muassa Helen ja minun häissäni tänään päivälleen 37 vuotta sitten kuultu tuttu Rakkauden ylistys (1. Kor. 13) ”Rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä. Rakkaus ei kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee totuuden voittaessa. Kaiken se kestää, kaikessa uskoo, kaikessa toivoo, kaiken se kärsii. Rakkaus ei koskaan katoa.” Tämä teksti on kuin peili, joka paljastaa suhtautumisemme toisiin.

6. Jos itsekkyyden valtaan jäämme, elämä siihen katoaa. Siis ristin tielle lähtekäämme seuraten kutsun antajaa nyt rakastaen, taistellen uskossa uuden luomisen.

Jumalanpalvelukset päättyvät Herran siunaukseen ja lähettämiseen: ”Menkää rauhassa ja palvelkaa Herraa iloiten.” Se tarkoittaa matkaa lähimmäisen luo, sillä palvellessamme lähimmäistämme me palvelemme Herraa.

Heikki Ali-Löytty

Kirjoittaja on kanttori Akaan seurakunnassa

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Tutustu 5 viikkoa vain 1,90 €.