Mika Setälä miettii, mitä peruskoulussa tapahtuu – Kaikki lukioon tulevat eivät osaa tarpeeksi hyvin matematiikkaa

Syntyvyys laskee Akaassa voimakkaasti. Tämä tietää tulevaisuudessa kipeitä päätöksiä varhaiskasvatuksenkin järjestämisessä. Kaikkia varhaiskasvatuspaikkoja ei tarvita.

Lempäälän lukiossa matematiikkaa opettava Mika Setälä sanoo pienten lukioiden lakkautusuhan olevan ainakin toistaiseksi ohi. Lukion pitkä matematiikkakin on kokenut renessanssin, josta on kiittäminen jatko-opiskelupaikkojen vaatimuksia.

Perusturvalautakunnan puheenjohtajan Mikä Setälän mielestä Akaaseen tullaan perustamaan erityisluokkiakin.

– Jatko-opintoihin pitkästä matematiikasta saa kaikkein eniten pisteitä, vaikka lähtisit opiskelemaan humanistisiakin aloja. Korkeakoulut ovat tutkineet, missä aineissa hyvin pärjänneet valmistuvat tehokkaimmin. Tästä on vedetty johtopäätökset, koska valmistuneista kolmas aste saa rahoituksensa, sanoo Setälä.

Lukioon tulevien opiskelijoiden matemaattisista taidoista Mika Setälä sen sijaan on huolissaan.

– Nyt lukio aloitetaan 8. luokan taidoilla. Heiltä puuttuu nyt vuoden verran osaamista verrattuna 15 vuotta sitten aloittaneisiin. Tässä ajassa on vähentynyt yhden vuosiluokan verran matemaattista osaamista heiltä, jotka valmistuvat peruskoulusta.

Peruskoulu on yhdeksänvuotinen. Mika Setälä muistuttaa myös, että edelleen lukion matematiikassa hyvät pärjäävät ja lahjakkuuttakin löytyy.

– En opeta peruskoulussa ja en osaa sanoa, mitä siellä on tapahtunut. Onko syynä suuret ryhmäkoot, jolloin muuhun hälinään menee aikaa. Ja minun ikäluokallani vielä oli motivaationa sosiaalinen nousu, jos koulussa menestyy, niitä tätä ei enää ole. Hyvinvointiyhteiskunta on saatu valmiiksi ja täällä voi vain köllötellä, miettii Setälä.

Kansaneudustajaehdokas Mika Setälä aloitti vaalikampanjansa kristillisdemokraattiien vaalistratissa Akaassa viime perjantaina.

Kolmevuotias kuuluu kotiin

Perjantaina kansanedustajaehdokas Riitta Kuismanen Pirkkalasta puhui vahvasti alle kolmevuotiaiden kotihoidon puolesta.

– En vastusta kategorisesti päivähoitoa. Jos nyt me hyväosaiset ja ongelmattomat perheet kasvattaisimme lapset kolmevuotiaiksi kotona, paikat vapautuisivat niitä kipeimmin tarvitseville. On perheitä, joille on parempi, että lapsi on päivähoidossa kuin kotona.

Lapsen kiintymys vanhempiin syntyy Kuismasen mukaan kolmen ensimmäisen vuoden aikana. Nyt puhutaan, että jo kaksivuotias täytyy pistää päivähoitoon, jotta hänen akateeminen uransa ei kärsisi

– Olen huolissani. Tällaisen tutkimuksen on sosiologian professori Jani Erola Turun yliopistosta tehnyt. Tutkimus oli tehty sosioekonomisista lähtökohdista.

Tutkimus tehtiin 1990-luvulla syvimmän laman aikana. Vanhemmat, jotka onnistuivat säilyttämään työpaikkansa, pitivät lapsensa päivähoidossa.

– Siis parempiosaisten lapset. Kaiken lisäksi tutkimuksessa ei katsottu yhtään lasten hyvinvointia. Emme tiedä, kuinka nämä lapset todellisuudessa voivat, selvittää Kuismanen.

Turvaa ja läheisyyttä

Riitta Kuismanen muistuttaa, että on olemassa paljon tutkimuksia siitä, että alle kolmevuotiaan lapsen paras paikka on koti.

– Alle kolmevuotias ei tarvitse pedagogista kasvatusta. Hän tarvitsee turvallisen, läheisen ja pysyvän ihmissuhteen – on se sitten, äiti, isä tai mummo.

Päiväkotien suuret ryhmän nostavat Kuismasen mielestä lapsen stressitasoa, mikä taas vaikuttaa syljestä mitattavan kortisolitason nousuun

– Kortisoli hidastaa oppimista. No oppimaanhan lapsi päiväkotiin laitetaan. Kortisoli myös estää tulkitsemasta sosiaalisia signaaleja. Hetkinen, päiväkodissahan lapsen pitäisi oppia sosiaalistumaan, miettii Kuismanen.

Sekä Riitta Kuismanen (vas.) että Susanna Saxberg ovat sitä mieltä, että pienen lapsen paras hoitopaikka on koti. Saxberg toivoi vaihtoehtoja perinteisen varhaiskasvatuksen oheen.

Vanhempien olisi jaksettava kotona

Vaalistartin opponoijaksi pyydetty kokoomuksen kansanedustajaehdokas Susanna Saxberg ei kiistänyt varhaisten vuosien kokemusten merkitystä lapsen kehitykselle. Saxberg pohtikin sitä, miten tuetaan vanhempia, jotta nämä jaksaisivat olla kotona.

– Näen peruskoulussa sen, että monilla on vanhemmuus ihan hukassa. Ja kun vanhemmat ovat epävarmoja, neuvolasta asti asiantuntijuus jyrää vanhemmuuden. Jos et ole itsevarma jyrä, niin kuin minä ehkä olen ollut, hyvin helposti vanhemmuus otetaan muiden haltuun.

Susanna Saxberg muistuttaa myös, että on perheitä, joiden lapsille varhaiskasvatuksen alkaminen jo kaksivuotiaana on todella tärkeää.

– Tärkeintä olisi, että olisi vaihtoehtoja perinteisen varhaiskasvatuksen lisäksi. Virikehoito eli lapsi on hoidossa silloin tällöin, kotihoidon tuki kotona hoitaville. Nyt puhutaan myös, että isien pitäisi jäädä kotiin lasta hoitamaan. On isiä, jotka eivät halua, pysty tai kykene hoitamaan. Niille, jotka pystyvät, sen pitäisi olla mahdollista, sanoo Saxberg.

Erityisluokat takaisin

Eritysopettajana Tampereella työskentelevä Saxberg pohti myös, mitä Suomessa tapahtui, kun perusopetuslaki muuttui niin, että erityisoppilaat integroitiin osaksi peruskoulun yleisopetuksen ryhmiin.

– Ryhmissä piti olla erityisopettajan tuki ja luokassa piti olla muutakin henkilökuntaa niin paljon, että eritysoppilas pärjäisi. Tuli taloudellinen taantuma ja kävikin niin, että luokkakokoja suurennettiin, opettajia ja avustavaa henkilökuntaa irtisanottiin. Lapset, jotka yleisopetukseen integroitiin, putosivat sinne käytännössä ilman mitään tukea. Ja tämä näkyy nyt kaikissa oppilaissa, kertoo Saxberg.

Luokissa saattaa olla monta erilaista erityistä tukea tarvitsevaa oppilasta, mutta opettajan lisäksi luokassa on vain yksi ohjaaja. Tästä tilanteesta Susanna Saxberg toivoo paluuta taaksepäin.

Akaan varhaiskasvatus saa kaupunkilaisilta kiitosta. Kansanedustaja Sari Tanuksen mielestä se on asia, josta kannattaa olla ylpeitä ja joka on vetovoimatekijä.

– Tällä hetkellä työskentelen yläkoulussa eritysluokan opettajan. Minulla on pienryhmä ja oppilaistani yksikään ei selviytyisi isoissa ryhmissä.

Akaa saa eritysluokkia?

Toisissa kaupungeissa on erityisluokkia, ja toisissa ei. Akaassa perusopetuksen ryhmäkoot ovat suurimmat mahdolliset. Sivistyslautakunnan puheenjohtaja Mika Setälä kertoo, että lautakunnassa tilanne tiedostetaan.

­– Kyllä me niitä erityisluokkia tarvitaan. Kun ryhmäkoot ovat tällaiset ja edelleen on se 8 miljoonaa miinusta – ja kohta vielä enemmän – niin ryhmäkokoja ei valitettavasti pystytä pienentämään, sanoo Setälä.

Ammattiopetus kriisiytymässä

Ammatillinen koulutus uudistui uuden lain myötä 2017. Jokainen opiskelija laatii itseään kiinnostavan opintopolun, opettajan ohjausta vähennettiin ja työssä oppimista lisättiin. Rahaakin haluttiin säästää. Työpaikoille harjoitteluun tullaan nyt perustaitojakin vailla.

– Opetusta pitäisi nyt antaa työpaikoilla. Onko työpaikkojen ohjaajilla halua ottaa opistojen koulutusvastuuta. Ennen kun työpaikoille mennään, perustaidot pitäisi osata, jotka aikaisemmin on opettajan kanssa opiskeltu, pohtii Mika Setälä.

Monessa oppilaitoksissa kipuillaan samaan aikaan miljoonasäästöjen kanssa. Tampereen seudun ammattiopisto Tredukin etsii lisää karsittavaa.

– Tosin poliitikot ovat luvanneet myös, että tulisi tuhat ammatillista opettajaa lisää. Vaalit näykyvät. Kun samaan aikaan puhutaan 0,7 hoitajamitoituksesta sun muuta, niin toivon todella, että rahaa jostakin löytyy, miettii Setälä.

Perjantain vaalistartissa ei vaalilupauksia kuultu, ellei sellaisena pidä kristillisdemokraattien lanseeraamaa taapero-bonusta, jossa raha seuraa lasta hoitopaikasta riippumatta.

 

 

 

 

 

 

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.