Akaan Reserviupseerikerho juhlii 70-vuotista taivaltaan Viialan Työväentalossa

Toijalan Seudun Reserviupseerikerho perustettiin Hotelli Pirkassa 13. helmikuuta 1949. Paikalla oli 45 reserviupseeria. Kerhon toimialueeksi määriteltiin tuolloin Toijalan kauppala, Kylmäkosken, Urjalan ja Viialan kunnat sekä Sääksmäen kunnan Saarioispuolen kylä.

Perustamiskokouksen osanottajalistan ensimmäinen allekirjoittaja oli vuonna 1894 syntynyt jääkärieverstiluutnantti Armas Perksalo. Kokouksen nuorin osanottaja oli vuonna 1924 syntynyt vänrikki Reino Fors Viialasta.

Toijalan Seudun Reserviupseerikerhon puheenjohtajia Saajanmajalla 7.8.1998. Urho Tähtiselle luovutettiin Etelä-Hämeen Resrviupseeripiirin erikoisluokan ansiomitali. Puheenjohtajat vasemmalta Touko Sirkesalo, Pekka Lehtinen, Eero Lapinleimu, Jaakko Sirola, Heikki Rantanen, Leo Koskinen, Markku Lapinleimu, Pentti E.J. Uotila (nykyisin kunniapuheenjohtaja), Urho Tähtinen ja Esko Pitkänen.

Kerhoa oli puuhattu Toijalaan jo vuodesta 1941, ja Reserviupseeriliittokin oli perustettu jo vuonna 1931, mutta ”ote asiaan” piti vasta 1949.

– Kun sodan jälkeen arki koitti, miehet halusivat pitää yhtä. Jutella ja saada voimia toinen toisiltaan arjessa eteenpäin. Toijalaan tuli sysäyksiä liitonkin taholta, mutta jostakin syystä perustaminen kesti. Ei löytynyt sopivia henkilöitä ja asekätkennässä mukana olleet halusivat pysyä erossa tällaisesta, kertoo Markku Lapinleimu.

Vaaran jälkeen toimimaan

Suomessa elettiin vaaran vuosien jälkeisiä aikoja. Reserviupseerikoulutus oli lakkautettu vuosina 1945–1947, ja liittoutuneiden valvontakomissiokin oli poistunut maasta syyskuussa 1947.

– Ei lähdetty missään rinta kaarella liikkeelle. Valvontakomissio halusi lakkauttaa Reserviupseeriliitonkin mutta ei siinä onnistunut.

Markku Lapinleimu on kirjoittanut kerhon 60-vuotishistoriikin Ote pitää, joka käsittelee seikkaperäisesti kerhon toiminnan vuosina 1949–1999.

– Kirjan nimen sain yhdestä arkistosta löytyneestä kirjeestä, jossa sanottiin, että kyllä se kerho tänne vielä perustetaan, kun tulee joku sinisilmäinen, joka otteensa pitää. Sitten tuli henkilöitä, joiden ote on pitänyt näihin päiviin asti.

Majuri Markku Lapinleimun kirjoittama historiikki saa jatko-osan. Tehtävään on koottu jo työryhmä. Jatko-osa on tarkoitus julkaista kerhon 75-vuotisjuhlavuonna.

Liian laaja alue

Toiminta kuitenkin lähti verkkaisesti liikkeelle. Rungoksi muodostuivat kuukausikokoukset. Kerhon toimialue osoittautui kuitenkin liian laajaksi. Urjala ja Viiala perustivat omat kerhonsa muutaman vuoden toijalalaisten kanssa toimittuaan.

– Jokaiseen Suomen kuntaan oli tavoitteena perustaa upseeri- ja aliupseeriyhdistykset. Kylmäkoskellekin upseerikerhoa yritettiin, mutta sieltä aktiivit halusivat käydä Toijalassa. Viialan kerho toimi 2000-luvun alkuun saakka, kertoo Lapinleimu.

Jari Rantanen ja Markku Lapinleimu ovat molemmat reserviupseereita. Kerhoon mennään, koska siellä tapaa aina kavereita. Ote pitää.

Mutta maailma muuttuu. Toijalan Seudun Reserviupseerikerho muutti 2018 nimensä Akaan Reserviupseerikerhoksi, mikä Markku Lapinleimun mielestä kuvaa hyvin tätä päivää. Nimen muuttaminen ei ollut minkäänlainen ongelma.

– Se oli sitä vielä 2000-luvun alussa, jolloin hallituksessa asiasta keskusteltiin ensimmäisiä kertoja, kertoo kerhon nykyinen puheenjohtaja Jari Rantanen.

Toiminta kiinnostaa

Akaan Reserviupseerikerhossa on tällä hetkellä 150 jäsentä. Kaikki akaalaiset Puolustusvoimissa reserviupseerikoulutuksen saaneet eivät kerhoon liity, eikä sitä tavoitellakaan, mutta puheenjohtaja Rantanen pitää tilannetta hyvänä, koska kerhon toiminta kuitenkin kiinnostaa. Jäseninä on edelleen upseereita, jotka ovat lähteneet opiskelun tai työn perässä Akaasta pois.

– Varmasti yksi syy toimintamme vireyteen on se, että puheenjohtajat vaihtuvat. Nyt on kolmen vuoden sykli. Vetovastuuseen tulee koko ajan uusia ihmisiä ja näin myös uusia ajatuksia. Myös aktiivisten toimijoiden määrä on ollut aina hyvin laaja. Jäsenistä puolet on toiminnassa mukana jollain tavalla koko ajan, kertoo Rantanen.

Markku Lapinleimu muistelee, että puheenjohtajien määräaika tuli kerhoon jo 1970-luvulla. Välillä tehtäväaika lyhennettiin vuodella, koska puheenjohtajaksi oli tungosta.

– Meillä on nytkin jonossa porukkaa. Kyllä tämä kertoo tästä toiminnasta jotakin poikkeuksellista, koska tiedän yhdistyksiä, joihin ei millään tahdota saada vetäjiä. Eihän tämä meilläkään missään säännöissä sanottu ole, vaan herramiessopimus, miettii Lapinleimu.

Markku Lapinleimu johti reserviupseerikerhoa vuosina 1989–1991.

Ei kerhon toiminta aina ole ollut vauhdikasta. Historiikki paljastaa hiljaisempiakin aikoja. Yrjö Raehalme oli kerhon puheenjohtajana vuosina 1955-1964.

Soramontuilta Saajanmajalle

Reserviupseerikerhon toiminnan kulmakivenä on Markku Lapinleimun mielestä ollut vuosikymmenten ajan ammunta. Aluksi ammuttiin soramontuilla ja alkeellisilla ampumaradoilla. Nyt Pirtin kellarissa on sisäampumaratakin.

– Meidän kaikissa tapahtumissa ovat yleensä ammunta ja liikunta keskeiset elementit. Suunnistuskin liittyy keskeisesti sotilasurheiluun.

Aliupseerien kanssa yhdessä rakennettu Saajanmaja on myös hyvä kokoontumispaikka.

– Jo majan rakentaminen on mieluisa ponnistus. Nyt teimme sinne yhdessä uuden saunan. Majallahan on ollut paljon illanviettoja ja kokouksia, juhlia ja kilpailuja, kertoo Lapinleimu.

Saajanmaja saa porukkaa edelleen liikkeelle. Viime vuonna upseerit ja reserviläiset rakensivat majalle uuden entistä ehomman saunan. Saajanmajan tontin on lahjoittanut kunnallisneuvos Seppo Tiura.

Johtajat kohtaavat

Koulutuksensa mukaisesti reserviupseerit pohtivat kerhossaan myös johtamista ja johtajuutta. Virallista mentorointia ei ole, mutta kerhon perinteisiin on kuulunut hyvin laaja-alaiset keskustelut.

– Tämä on hyvin vahva verkosto ja ihmisiä monenlaisissa johtamistehtävissä. Tietojen ja taitojen päivittäminen on kyllä kerhossa mahdollista, sanoo Jari Rantanen.

Akaalaisia johtajia vuodelta 1949.

Kerho ei halua näkyä liikaa eikä sen jäsenet kulje kaupungilla maastopuvut päällä.

– Tätäkään ei lue säännöissä, mutta se on yhteinen vahva mielipide. Kova sotilaallinen koulutus kuuluu Puolustusvoimille ja MPK:lle. Emme lähde kerhon piirissä poteroita kaivamaan, sanoo Rantanen.

Tämän vuoden syksyllä on kerho järjestämässä Akaaseen toisen julkisen johtajuusseminaarin.

– Pyrimme järjestämään toimintaamme huipputapahtumien ympärille. Olemme yksi Suomen johtavista kehoista nimenomaan toiminnassa nuorille upseereille. Tällä hetkelläkin meillä on hallituksessa neljä alle 30-vuotiasta, sanoo Rantanen.

Juhlat talolla

Akaan Reserviupseerikerho viettää 70-vuotisjuhliaan Viialan Työväentalolla tulevana lauantaina. Puheenjohtaja, yliluutnantti Jari Rantanen tunnustaa olevansa idean isä. Juhlat pidetään Karl Marxin kuvan alla.

– Eikä sitä peitetä. Selkeästi juhlapaikka on tiedostettu ja jäsenistöltä on tullut kysymyksiä, mikä juttu tämä on. Näen tässä hyvin paljon myönteistä, yhdessä mennään ja vastakkainasettelun pitää olla ohi, sanoo Rantanen.

Puheenjohtaja Jari Rantanen asuu Viialassa, vaikka syntyjään toijalalaisia onkin. Hänen isänsä Heikki Rantanen johti kerhoa 1995–1997.

– Kyllä tässä vahvasti Akaan kerhoa johdetaan, sanoo Rantanen.

 

 

 

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Tutustu 5 viikkoa vain 1,90 €.