Jutta Wrangénille tanssi on enemmän kuin työ – aviomieskin löytyi tanssilavalta

Tanssinopettaja Jutta Wrangén ohjaa maanantaisin Toijalan Nuorisoseuran kahta lasten ryhmää Akaan Portissa ja aikuisten ryhmää Nahkialan koululla. Uudet kävijät ovat ryhmiin tervetulleita. Ohjaajan takana seisovat Tiina Lehtonen (vas.), Hannu Paranko, Heikki Pelonen, Maila Valkama, Raimo Salmi, Rauno Aaltonen, Erja Rehuttu, Pekka Mäkinen, Erja Pitkänen ja Juhani Alasentie.

Kun Jutta Wrangén viisivuotiaana äitinsä jalanjäljissä osallistui kansantanssitunneille, ilmoitti hän jo ensimmäisten tuntien jälkeen, ettei halua enää jatkaa, koska tunneilla vain leikitään. Jutta halusi tanssia.

– Seuraavana syksynä kun olin kuusi, menin uudestaan tunneille, ja sillä tiellä ollaan, tanssinopettaja Jutta Wrangén, 38, kertoo.

Toijalan Nuorisoseurassa kolmea ryhmää ohjaava Wrangén palkittiin tammikuussa Suomen Nuorisoseurojen Vuoden ohjaajana. ”Tanhuohjaajan suurella sydämellä varustettu Jutta Wrangén tekee ammattitaitoista ja kokonaisvaltaista työtä eri-ikäisten ja erilaisten ryhmien kanssa”, kerrotaan Suomen Nuorisoseurojen nettisivuilla.

Porissa varttunut ja Oulun seudun ammattikorkeakoulusta tanssinopettajaksi valmistunut Wrangén kuvailee tanssia elämäntavaksi.

– Tekisin sitä joka tapauksessa, vaikka se ei olisi työ. Tanssi on sosiaalista, siitä saa hyvän mielen liikunnan muodossa, koko ajan oppii uutta ja se on pohjaton inspiraation lähde.

Leikki-ikäisistä senioreihin

Wrangén ohjaa Toijalan Nuorisoseurassa 0–3-vuotiaiden Tempoa tenaviin -ryhmää, 4–6-vuotiaiden lastentanssia sekä aikuisten Akaan Aikavat -ryhmää. Nuorimmat ovat 2,5-vuotiaita ja vanhimmat yli seitsemänkymppisiä. Wrangénilla on vakioryhmiä myös Tarttilassa Saarioispuolen Kuttuuriyhdistys Sillassa sekä Tampereella ja Satakunnassa.

– Teen töitä myös erilaisten kurssien, koulutusten ja koreografioiden parissa ympäri Suomea, Wrangén kertoo.

Työn monet muodot ja tekemisen vaihtoehdot viehättävät tanssinopettajaa.

– Se on myös pedagoginen haaste, joka pitää virkeänä. Sitä haluaa olla vielä parempi pedagogi.

Tanssijat harjoittelivat maanantaina Joraavaa oravaa, jonka osat on koreografioinut yhteen Antti Savilampi.

Tanssin parissa hän on tavannut myös aviomiehensä Erkki Wrangénin. Pariskunta on kohdannut 2002 lavatansseissa Kyröskosken Suurlavalla, joka paloi vuonna 2012. Perheenjäsenistä puoliso sekä 6-vuotias Elwiira-tytär harrastavat tanssia, kun taas 8-vuotias Welmer viihtyy parkourin parissa.

– Tanssimaailma on silti hänellekin tuttu. Koko perhe on mukana tanssitapahtumissa ja käy katsomassa esityksiä, Jutta Wrangén kertoo.

Wrangén on iloinen kansantanssin ja -perinteen uusista muodoista. Hän mainitsee esimerkkinä Folkjamin, joka hyödyntää suomalaista tanssiperinnettä ja jota voi tanssia yksin tai ryhmässä.

– Perinteiset muodot ovat hieno asia, mutta on myös erilaisia muotoja toteuttaa tanssia. Kansantanssiin liittyvien mielikuvien kääntäminen uuteen näkövinkkeliin ja tähän päivään, on osittain meidänkin tehtävä, Wrangén sanoo.

Akaan purpuri lämmitetään uudelleen

Akaan Aikavien tanssijat ovat Akaasta, Iittalasta, Turengista, Hauholta, Lempäälästä ja Hämeenlinnasta. Pisimpään, 55 vuotta, on tanssinut Heikki Pelonen. 18-vuotiaana Hämeenlinnassa kansantanssin aloittaneen Pelosen mukaan mukavinta tanssissa ovat kaverit ja esiintymismatkat.

Toijalan Nuorisoseuran kansantanssiryhmän Akaan Aikavien tavoitteena on ohjaajansa Jutta Wrangénin johdolla herättää uudelleen eloon Akaan purpuri, johon kuuluu 13 vuoroa ja joka koostuu eri tanssilajeista.

Alun perin purpuri on ollut häätanssi, joka saattoi kestää useita tunteja ja jatkua jopa seuraavana päivänä. Akaan purpuria tanssittiin vielä 1900-luvun alkupuolella. Wrangénin mukaan uudelleen lämmitetty kansantanssi on tarkoitus toteuttaa paikassa, jossa yleisö voi siihen osallistua.

– Vielä emme tiedä tilaisuutta, mutta toteutus tapahtuisi niin, että tanssijat voisivat hakea yleisöä tanssimaan, Wrangén suunnittelee.

 

Akaan purpurin tanssijärjestys

1. vuoro Poloneesi, 2. vuoro Ankleesi, 3. vuoro Masurkka, 4. vuoro Polska, 5. vuoro Valssi, 6. vuoro Polska, 7. vuoro Masurkka, 8. vuoro Ranskan katrilli, 9. vuoro Polska, 10. vuoro Ryssän katrilli, 11. vuoro Polska, 12. vuoro Marssi, 13. vuoro Härssy.

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.