Pääkirjoitus: Jos sittenkin tulisit?

Akaassa on tapana lähteä hiihtämään suoraan kotiovelta. Jalannille, kaupungin keskustan tuntumassa olevalle järvelle, on Kylmäkosken Veikot tehnyt oikein hiihtostadionin. Sopivia lenkkejä löytyy jokaiselle. Kaiken lisäksi Risto Jussilainen on aurannut järvelle oivan jääradan luistelijoille. Potkukelkkojakin on tarjolla ja makkaranpaistopaikka. Jussilaisen vuosia tekemä työ on osoitus akaalaisesta pyyteettömyydestä. Kiitos!

Iltavalaistusta Haihunkoskesta otetaan tämän tästä kuvia facebookiin. Toden totta. Illalla paljastuu jäinen kaunotar. Viiala-Seura haluaa kunnostaa kosken harvinaisuuden, kolmiholvisen kivisillan. Akaa-Seura kertoo illoissaan Toijalan teollisesta perinteestä, joka kieltämättä on mittava. Kylmäkoski-Seuran kotiseutukirjojen sarja on mittava.

Toijalan yhteiskoulusta aikanaan ylioppilaaksi kirjoittanut Antti Eskola teki Tampereen yliopistossa mittavan elämäntyön. Eskolan kirjallinen perintö on myös mittava. Yhteiskoulusta ja lukiosta sekä kaupungin muista kouluista on maailmaan valmistunut tuhansia nuoria. Heidän sydämessään on Akaalla – tai Kylmäkoskella, Toijalalla ja Viialalla – aina paikkansa.

Viime viikon keskiviikkona Akaan valtuusto teki jälleen historiaa. Valtuusto valitsi hyvin selkeällä äänten enemmistöllä uudeksi kaupunginjohtajaksi Järvenpään talous- ja hallintojohtajan Antti Peltolan. Jo perjantaina Peltola oli tärkeimmässä tehtävässään, avaamassa isäntänä Akaa-Volleyn mestaruussarjaottelua. Näitä tehtäviä Peltolalla riittää, sillä lentopallon lisäksi mestaruussarjassa pelaa meiltä joukkue myös futsalissa.

Keväällä, roudan sulettua, Toijalan keskustassa alkaa kerrostalon rakennustyöt. Tämä kohde poikii monta muuta asiaa, muun muassa lisää rohkeutta rakentaa, ja vilkastuttaa näin vanhojen omakotitalojen kauppaa. Akaaseen muuttaakseen tai Akaassa muuttaakseen ei siis tarvitse aina itse rakentaa. Kaupungin idylliset vahvat omakotialueet ovat kuin luotuja lapsiperheillekin. Sukupolvenvaihdos Pätsiniemessä on herättänyt myös omakotiyhdistyksen toimimaan.

Paras tapa päästä kaupunkiin sisään on mennä mukaan yhdistystoimintaan. Koska Akaa on liitoskunta, on täällä hyvin usein vaihtoehtoja kolme. Mieskuoroja on yksi ja shakkiakin pystytään pelaamaan yhdessä seurassa. Viialan Pyryn torvisoittokunta taitaa olla Suomen ainoa urheiluseuran soittokunta. Niin tai näin, paikkakunnan jokainen yhdistys kaipaa toimivia jäseniä, vaikka joidenkin säännöissä vielä sanotaankin, että ”jäseneksi kutsutaan”.

Kaupungista puhutaan nukkumalähiönä, mutta täällä toimii silti vireästi lähes tuhat yritystä. Toki päärata ja moottoritie vievät väkeä töihin muuallekin, mutta pääasiassa kaupunkilaisten työpaikat ovat täällä. Yrityksistä moni tuottaa myös palveluja. Palveluyrityksillämme on pitkät perinteet, mikä kertoo ammattitaidosta ja palvelun laadusta. Akaasta palvellaan myös huomattavasti Etelä-Pirkanmaata kauemmaksi. Mikään lähiö Akaa ei ole.

Akaan päättäjät ovat tarttuneet rivakasti kaupungin kouluja vaivaaviin sisäilmaongelmiin. Olkoonkin, että politiikalla on tapana kulkea joskus kummallisiakin latuja, Viialassa koululaiset työskentelevät nyt siisteissä siirtokouluissa ja valmistuva kouluverkkoselvitys antaa pontta uusiin päätöksiin. Kylmäkosken taajama saa käyttöön uuden koulun jo ensi syksynä.

Suunnitelmat ovat jo niin pitkällä, että valtuusto päättää hyvinvointikeskuksen rakentamisesta ihan kohta. Tällä maakunnallisestikin merkittävällä päätöksellä pidetään terveyspalvelut lähellä.

Mitä jos sittenkin tulisit ja muuttaisit Akaaseen?

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.